Kaikki talviolympialaisista!

Brittilehti aloitti juttusarjan hyvistä uutisista – Ensimmäisenä esimerkkinä on Suomen poikkeuksellinen menestystarina

Jos vertaa Suomea ennen ja nyt, voi puhua suomalaisesta ihmeestä, toteaa nobelisti Bengt Holmström Guardianin jutussa.

Suomi
Kuvakaappaus the Guardian lehdestä
Guardian

Brittilehti The Guardian pohtii maanantaina päivällä julkaistussa laajassa artikkelissaan (siirryt toiseen palveluun), mistä Suomen menestys johtuu. Arvionsa menestyksen aineksista antavat muun muassa presidentti Tarja Halonen, Nobel-palkittu taloustieteilijä Bengt Holmström, entinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Bruce Oreck ja kirjailija Sirpa Kähkönen.

– Me asumme kylmässä, rankassa ja syrjäisessä paikassa. Jokaisen täytyy tehdä paljon töitä itsensä eteen. Mutta se ei aina riitä. Naapureita täytyy auttaa, Halonen kertoo jutussa.

Sisun rinnalle talkoot

Perinteisen suomalaisen sisun lisäksi Kähkönen tuo esiin talkoot kansakuntaa määrittelevänä terminä, joka ei sisun tavoin käänny luontevasti englanniksi. Työskentely yhteisen hyvän puolesta on ollut tärkeää esimerkiksi sadonkorjuun aikaan.

Sosiologi Riitta Jallinojan selittää tasa-arvoa sillä, että Suomessa ei juuri koskaan ollut merkittäviä kuiluja yhteiskuntaluokkien välillä.

– Jopa teollinen vallankumous oli täällä maltillinen: ei Rothschildeja, ei Fordeja, ei edes dynastiaa kuten Ruotsin Wallenbergit.

– Voit kävellä kadulla kaupungin rikkaimman tyypin kanssa etkä edes tietäisi siitä, sanoo Oreck jutussa.

Professorit keskipisteessä

Sivistys, koulutus ja lukutaito ovat olleet merkittävässä roolissa nyky-Suomen alusta lähtien. Filosofi ja emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto huomauttaa, että koko maa on yliopistoprofessorien luoma aina ensimmäisestä kansallismielisestä liikkeestä lähtien. Jutussa kerrotaan, että itsenäisyyden jälkeen lähes 30 prosenttia valtion ja hallituksen päämiehistä on ollut yliopistojen professoreita.

Halonen kertoo myös, että 1800-luvulla Suomessa oli käytäntö, että pariskunta ei saanut mennä naimisiin luterilaisessa kirkossa ennen kuin molemmat olivat läpäisseet lukutaidon kokeen.

Kiitosta saavat myös sota-ajan ja sen jälkeisten vuosien johtajat.

– He ajattelivat maan parasta; tekivät isoja, järkeviä päätöksiä. Ja konsensus tuki heitä, koska kaikki tiesivät, että taistelemme olemassaolostamme, Holmström sanoo.

Suomi luonnollinen aloituspaikka hyvien uutisten sarjalle

Jutussa tuodaan esiin ne lukuisat mittarit, joilla Suomen pärjäämistä kansainvälisissä vertailuissa on mitattu: Suomella on itsenäisin oikeuslaitos, luotetuimmat poliisivoimat, kolmanneksi vähiten korruptiota, kolmanneksi paras sukupuolten tasa-arvotilanne ja toiseksi paras teinien lukutaito. Ja tässä vain muutamia jutussa mainittuja. Mainituiksi tulevat myös Nokia, Supercell, start upit, hyvinvointivaltio ja koulutus.

Juttu aloittaa Guardianin sarjan, jossa tutkitaan hyvin meneviä asioita ja etsitään ratkaisuja maailman suurimpiin ongelmiin.

– Tuntuu luonnolliselta aloittaa Helsingistä, jutussa todetaan ja viitataan siihen, kuinka hyvin Suomella menee nyt verrattuna historiaan. Tänä talvena tulee kuluneeksi 150 vuotta suurista nälkävuosista, jolloin lähes kymmenen prosenttia väestöstä kuoli nälkään.

Juttu toteaa lopuksi, että menestyksen ainekset ovat varsin perinteisiä: itseluottamus, yhteistyö, tasa-arvo, koulutuksen arvostaminen ja luottamus.

Veikkaus, avoimuus ja tulevaisuusvaliokunta Suomen parhaimmistoa

Guardianin mukaan Suomen 10 suurinta parasta innovaatiota ovat: (siirryt toiseen palveluun)

1. Äitiyspakkaus

2. Päivähoito

3. Ksylitoli

4. Vanhempainvapaat

5. Kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti

6. Terveyskeskukset

7. Avoimuuden periaate: oikeus päästä käsiksi ja kopioida hallituksen dokumentteja vuodesta 1766 lähtien.

8. Tulevaisuusvaliokunta: eduskunnan valiokunta, joka käsittelee tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.

9. Ilmainen peruskoulutus

10. Veikkaus