Metallimies 4.0 tuntee robotit ja osaa ohjelmoida – nuorten osaamiselle on kova tarve

Peruskoululaisten vierailut metallialalle osoittivat, että käsitys ammatista on vanhanaikainen. Alan yrittäjätkin saattavat yllättyä: "Miksi tätä ei ole tehty aiemmin näin", kuuluu hallissa, kun muna opettaa kanaa.

metalliteollisuus
Metalliteollisuuden kappaleenvaihtorobotti särmäyskoneella
Penpichaya Khonchalad / Yle

Taantuma on taittunut ja metallialan yritykset ovat kaivautuneet koloistaan esiin. Vaikka tilauskanta kasvaa, on alalle vaikeaa saada osaavaa työvoimaa. Peiliin voivat katsoa niin alan oppilaitokset kuin yrityksetkin. Mielikuva metallialasta on pahasti vanhentunut.

– Metalliala muuttuu tulevaisuudessa rajusti. Pelkillä hitsaustaidoilla ei pääse pitkälle. Työt automatisoituvat ja ammattimieheltä vaaditaan kykyä ohjelmoida ja tuntea robotiikkaa, sanoo yrityspalvelupäällikkö Mika Palanen Lounais-Hämeen Koulutuskuntayhtymästä.

Myös nuorten omat käsitykset metalliteollisuudesta kaipaavat päivitystä. Vanha teollisuuskaupunki Forssa aloitti työn kouluissa jo kolme vuotta sitten. Forssassa päätettiin muun muassa panostaa peruskoululaisten yrityskierroksiin kunnolla.

– Aiempaan verrattuna kiinnostuneiden määrä moninkertaistui. Nuoret pääsivät esimerkiksi ohjelmoimaan robotteja ja innostus oli kova. Käsitykset metallimiehen hommasta muuttuivat, joten tässä on sekä kouluissa että yrityksissä paljon parannettavaa, pohtii Mika Palanen.

Koulujen ja metallialan yritysten täytyy nyt löytää toisensa. Koulutussäästöjen kurimuksessa koulujen laitekanta vanhentuu nopeasti, eikä opetus pysy alan vaatimusten perässä, sanoo Palanen.

Pelaamalla paremmaksi metallimieheksi

Digipelaamisen hyödyt voivat näkyä metallitöissä. Uuden sukupolven tekijät asettavat myös uusia vaatimuksia yrityksille.

– Pelitaidot harjaannuttavat silmää esimerkiksi hahmottamaan robotin liikkeitä mukavasti. Nuoret ovat myös tottuneet suoraan palautteeseen. Sen antaminen ja vastaanottaminen alan yrityksissä on myös todella iso työkulttuurinen muutos, muotoilee Mika Palanen.

Työntekijä metalliyrityksen työkoneella
Penpichaya Khonchalad / Yle

Yritys on voinut todella pitkään pohtia muutosta, mutta joskus tarvitaan nuori sanomaan se ääneen.

– Nuori tulee ja kysyy suoraan: "Miksei tätä ole tehty näin?" Nuorten osaamiselle on kova tarve ja asennetta pidetään useimmiten todella hyvänä, kertoo Palanen.

Taantuman taittuminen on saanut yritykset ulos kuorestaan.

– Kansainvälistäkin kauppaa tekevät yritykset ovat havahtuneet siihen, ettei heitä tunneta tarpeeksi lähialueella. Työnantajalla on oltava kasvot ja ammattimaisten osaajien löytyminen läheltä hyödyttää kaikkia, muistuttaa Mika Palanen.

Hitsaamisen voi opettaa ohjelmointia helpommin

Tammet Oy tekee metalli- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin metalliverkkoratkaisuja, joista reilu puolet menee vientiin. Yritys työllistää noin viisikymmentä henkilöä.

– Melkein kaikki käyttämämme laitteet vaativat ohjelmointitaitoja. Alalla ei enää ole automatisointiin perehtyneitä erikoismiehiä, vaan osaaminen kuuluu kaikille. Tulevaisuuden metallimies hallitsee kokonaisuuksia, ja ymmärtää miten jokin yksittäinen laite toimii, sanoo toimitusjohtaja Jan Silén.

Nuoret metallimiehen alut tulevat koulun penkiltä teoriat hallussaan, mutta vasta työkokemus opettaa ammattilaiseksi.

– Pohjatiedoilla pääsee alkuun, mutta asenne ja tahtotila oppia uutta ratkaisevat eniten. Tarvekohtaisesti arvioidaan se, millainen osaaminen on kaikista tärkeintä.

– Lähivuosina voi käydä niinkin, että on helpompaa opettaa hitsaaminen työpaikalla, jos ohjelmointitaidot ovat kunnossa, sanoo Tammet oy:n toimitusjohtaja Jan Silén.

Teknologiateollisuus puhuu mieluummin ammattiosaajista

Teknologiateollisuus ry:stä kerrotaan, että sana metallimies on vaihtunut puheeseen ammattiosaajista.

– Nykyinen kone- ja tuotantotekniikka uudistuu nopeasti. Robotiikka ja tekoäly muuttavat ammattitaitovaatimuksia. Erinomainen esimerkki on Uudenkaupungin autotehdas, missä robotiikka on pitänyt kilpailukyvyn yllä ja samalla luonut lisää työpaikkoja, sanoo johtava asiantuntija Anne Ahkola-Lehtinen Teknologiateollisuus ry:stä.

Ammattiosaajien täydennys- ja muuntokoulutukset ovat muuttumassa joustaviksi, kun ammatillinen koulutus uusiutuu. Joustava koulutus on avainsana, jotta ala pysyy kilpailukykyisenä.

– Nyt yritykset ovat oppilaitoksien asiakkaita opiskelijoiden rinnalla. Mahdollisuudet koulutukseen nopeutuvat ja yritykset saavat osaajia aikaisempaa nopeammin. Tutkintoja ei tarvitse suorittaa monen vuoden urakkana, vaan osaamista voi täydentää työn sitä vaatiessa, sanoo Anne Ahkola-Lehtinen.