Tutkijat kiistelevät merimetsojen ja hylkeiden vaikutuksesta kalakantoihin – vähenevätkö kalat vai ei?

Merimetsot syövät tonneittain kalaa Itämerelllä vuosittain, mutta vaikuttaako se kalakantoihin?

merimetsot (suku)
Merimetsoja
Jari Pelkonen / Yle

Kolmen Itämerellä elävän hyljelajin suihin katoaa vuosittain noin 100 000 tonnia erilaisia kaloja. Saman verran syövät linnut: merimetsojen osuus on noin 40 000 tonnia. Ihmiset kalastavat vuosittain noin 700 000 tonnia kalaa Itämereltä.

Tämä käy ilmi Tukholman yliopiston emeritusprofessori Sture Hanssonin johtamasta tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun), jossa arvioitiin muun muassa hylkeiden ja merimetsojen syömiä kalamääriä Itämeressä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Outi Heikinheimo on arvioinut kalakantoja Suomen merialueilla muun muassa Saaristomerellä, missä on useita merimetsoyhdyskuntia ja hylkeitä aivan rannikon tuntumassa.

Hansson ja Heikinheimo – erilaiset näkemykset

Sture Hansson: Silakan, turskan ja kilohailin kantoihin hylkeillä ja merimetsoilla on vähän vaikutusta. Rannikoilla vaikutus on suurempi ahventen, haukien, siian ja kuhan kantoihin. Näillä alueilla hylkeiden ja merimetsojen vaikutus voi olla suurempi kuin ihmisen kalastama saalis.

Merimetsojen vaikutus voi olla hyvin paikallinen lähellä pesimäyhdyskuntia.

*Outi Heikinheimo: *Syöty kalamäärä ei tarkoita samaa kuin vaikutus. Meidän rannikollamme ei ole voitu todeta, että merimetsoilla olisi ollut vaikutusta kalakantoihin.

Esimerkiksi ahvenen ja kuhan vuosiluokkien voimakkuus vaihtelee huomattavasti kesän lämpötilojen mukaan. Sillä on valtavan suuri vaikutus ahvenen ja kuhan runsauteen. Jos tätä ei oteta huomioon, ei voida päätellä mitään muusta vaikutuksesta.

Katoavatko ahvenet?

*Sture Hansson: *Merimetsot syövät enemmän ahvenia kuin ihmiset kalastavat. Jos kalastus kielletään, niin tutkimusten mukaan ahventen määrä kasvaa.

Meillä on pitkiä aikasarjoja, joissa voidaan verrata merimetsoalueita niihin, missä lintuja ei esiinny. Tällöin voimme nähdä, että merimetsoilla on vaikutus ahvenkantoihin. Minun mielestäni on ilman muuta selvää, että merimetsoilla on vaikutusta ahvenkantoihin.

*Outi Heikinheimo: *Merimetsojen vaikutusta kalakantoihin on tutkittu Saaristomerellä, josta on olemassa kanta-arvioon perustuvaa tietoa kuhan kannan tilasta.

Pystyimme laskemaan tarkkaan, kuinka suurta kuolevuutta merkitsee merimetson syömä määrä. Se on korkeintaan kymmenen prosentin luokkaa vuodessa. Lisäksi on verrattu ahvenen kuolevuutta vuosina, jolloin merimetsoja ei ollut ja nykytilanetta. Merimetsot eivät olleet aiheuttaneet muutosta kuolevuuteen.

Jos verrataan merimetsojen ja petokalojen syömiä kalamääriä, saadaan tulokseksi, että kuhat ja hauet syövät moninkertaisesti enemmän kalaa kuin merimetsot yhteensä.

Merimetso syö kalaa. Sen pääravintoa ovat  tutkimusten mukaan särki, kiiski ja ahven.
Merimetso syö kalaa. Sen pääravintoa ovat tutkimusten mukaan Suomessa särki, kiiski ja ahven.Risto Degerman

Merimetso syö noin puoli kiloa kalaa päivässä

*Sture Hansson: *Olen itsekin luonnosuojelija ja -ystävä ja ymmärrän, että merimetsojen ampumista vastustetaan. Nämä linnut kuitenkin syövät enemmän uhanalaisia ankeriaita kuin ihminen kalastaa. Rannikoille tulevan ankeriaiden määrä on vähentynyt 98 prosenttia 30 vuodessa.

EU on vähentänyt kalastusta, mutta vastaavasti merimetsojen saalistusta olisi myös vähennettävä.

Merimetsoja Saaristomerellä.
Merimetsoja Saaristomerellä.YLE / Markku Sandell

Tanskassa suurena ongelmana ovat Suomesta ja Ruotsista talvella muuttavat merimetsot. Niillä on iso vaikutus taimenen, lohen ja harjuksen sekä harvinaisen siikalajin kantoihin.

Tämän siikalajin suojeluun on uhrattu satoja miljoonia Tanskan kruunuja. Talvisin kuitenkin pohjoisesta tulevat merimetsot syövät massoittain näitä siikoja. Tällöin pitää miettiä, mikä laji laitetaan suojelussa etusijalle.

*Outi Heikinheimo: *Kyllähän (hylkeiden ja merimetsojen vaikutusta) voidaan arvioida, mutta silloin pitäisi ensin katsoa, mikä on muiden ympäristötekijöiden vaikutus. Sitten voidaaan analysoida tilastotieteellisesti, mikä merimetson vaikutus on.

Useissa tutkimuksissa on vain katsottu korrelaatioita merimetsomäärien ja kalojen runsauden välillä ja vedetty johtopäätöksiä sen perusteella. Se ei ole tieteellisesti pätevää. Niissä tutkimuksissa, missä ympäristötekijät on otettu huomioon, ei ole todettu merimetson vaikutusta.

Pikkuahventa esimerkiksi on valtavan paljon meressä ja niiden luonnollinen kuolevuus on joka tapauksessa suuri.

Ritva Nirkon ja Matti Juntusen ahvenpoika kurkistaa akvaariolasin takaa.
Sanna Kähkönen / Yle

Vaihtelevia tutkimustuloksia

*Sture Hansson: *Joillakin alueilla Itämerellä ahvensaaliit ovat kasvaneet ja sen perusteella voidaan arvioida, ettei merimetsoilla ole vaikutusta kalakantoihin. Tätä ei voi hyväksyä perusteluksi. Meillä ei ole vertailuaineistoa siitä, miten ahvenet olisivat lisääntyneet, jos merimetsoja ei olisi ollut.

On vaarallista tehdä johtopäätöksiä puutteellisten tietojen perusteella. Tutkimuksessamme katsoimme, kuinka paljon merimetsot syövät ahvenia ja kuinka paljon kalastajat saavat saaliiksi. Merimetsoilla on suuri vaikutus.

*Outi Heikinheimo: *(Hanssonin johtamassa tutkimuksessa) on tutkittu ICESin eli kansainvälisen merentutkimusneuvoston laajoja osa-alueita.

Esimerkiksi Saaristomeren kattava alue ulottuu Ruotsin ja Viron rannikolle. Näin laajalle alueelle ei voida tehdä tällaisia yleistyksiä.

Kalastajien kuha- ja ahvensaaliit ovat pääosin Suomen rannikolta, mutta esimerkiksi merimetsot ovat suurimmaksi osaksi muualla. Ei voida väittää, että nämä kaksi kilpailisivat keskenään, kun ne ovat suurimmaksi osaksi eri alueilla.

Pitääkö merimetsoja ja hylkeitä vähentää?

*Sture Hansson: *Eläinten vähentäminen ei ole tieteellinen vaan poliittinen kysymys siitä, millaisen meren haluamme. Maalla hirvikantoja vähennetään, jotta vältetään metsätuhoja. Rottia hävitetään myrkyillä. Ihminen haluaa maalla vaikuttaa voimakkaasti ympäristöönsä, jotta se olisi miellyttävä.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hylkeitä ja merimetsoja voisi vähentää, jotta ihmiset saisivat kalaa, joka on hyvin arvokas elintarvike.

Olen sanonut, että merimetsoja voisi vähentää 75 prosenttia ja se olisi edelleen tavallinen eikä uhanalainen lintu.

*Outi Heikinheimo: *(Saaristomeren) kuhakanta ei sinänsä ole romahtanut vaan kuhasaaliit ja siihen vaikuttaa kalastus. Se on huomattavasti vaikeutunut sääolosuhteiden ja hylkeiden vuoksi.

Kuhakanta on nyt alemmalla tasolla kuin se oli 2000-luvun alussa ja se taas on seurausta vuosiluokkavaihteluista, jotka johtuvat kesän lämpötiloista.