Kaikki talviolympialaisista!

Kylmä ilma vyöryy Suomeen – aiheuttajana harvinainen napapyörteen jakautuminen

Ennusteet povaavat Suomeen tavanomaista kylmempää maaliskuun alkua.

sää
Talvimaisema
Henrietta Hassinen / Yle

Stratosfäärissä eli yläilmakehässä tapahtunut yhtäkkinen lämpeneminen voi tulevina viikkoina saada aikaan tavanomaista kylmemmän sään jakson, kertoo Ilmatieteen laitos.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (siirryt toiseen palveluun) ennustaa Suomeen tavanomaista kylmempää lämpötilaa helmikuun viimeiseltä viikolta maaliskuun puoliväliin asti. Ilmatieteen laitos painottaa, että pitkissä ennusteissa on aina huomattavaa epävarmuutta.

– Parin viikon päässä näkyy jo kylmempää säätä, kertoo lyhyemmän aikavälin ennusteesta Ylen meteorologi Toni Hellinen.

Tilastojen mukaan yläilmakehän äkkilämpeneminen on aiemmin laskenut keskilämpötilaa Suomessa keskimäärin lähes asteen pitkän ajan keskiarvosta. Useammin kuin joka kolmannessa tapauksessa sää on ollut Suomessa kuitenkin tavanomaista lauhempaa.

Yleensä maaliskuun keskilämpötila esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on ollut pari astetta miinuksella ja Oulussa -6 astetta.

– Ensi viikon puolivälin ennusteissa sekä pohjoisessa että etelässä on 10 astetta pakkasta, Hellinen ennakoi.

Hän painottaa, että pakkasten ennustaminen on tekniikan kehittymisestä huolimatta vaikeaa.

Napapyörre jakautuu, lämpö nousee 30 kilometrin korkeudessa

Pohjoisen pallonpuoliskon napa-alueiden yläilmakehän äkkilämpenemisen taustalla on polaari- eli napapyörteen jakautuminen. Siksi lämpötila on noussut 30 kilometrin korkeudessa 20–30 astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle.

Kuva pohjoisen maapallon ilmavirroista keskiviikkoyönä.

Napapyörre on napoja kiertävä, koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Se muodostuu talvella napa-alueiden yläilmakehään 10–80 kilometrin korkeuteen.

Napapyörrettä kiertävät vahvat länsituulet. Niiden nopeus voi olla jopa 100 metriä sekunnissa. Kun napapyörre hajoaa, yläilmakehän tuulet heikentyvät ja muuttuvat itätuuliksi.

Yläilmakehän äkkilämpenemisen jälkeen pohjoisnavalle syntyy yleensä korkeapaine. Siksi tavallista kylmemmän sään todennäköisyys kohoaa jopa kahden kuukauden ajaksi Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikan itäisissä osissa.

Suomeen vaikuttaa se, että kuiva ja kylmä mantereinen ilmavirtaus idästä voimistuu.

Yläilmakehässä havaitaan äkkilämpeneminen keskimäärin joka toinen talvi. Viimeksi huomattava nousu ilmeni vuonna 2013. Silloin Suomessa koettiin harvinaisen kylmä maaliskuu. Silloin kuukauden alin lämpötila mitattiin 13. maaliskuuta Pohjois-Pohjanmaalla Taivalkoskella, jossa elohopea laski -32,8 asteeseen. Se oli koko talvikauden alin lämpötila tuolloin.