Yhdeltä petti ehkäisy kolme kertaa, toiselta katosi kierukka – yllätysraskaus voi kääntyä alkujärkytyksestä iloksi

Mikään ehkäisy ei ole sataprosenttisen varma. Järkytys on silti usein suuri, kun yllätysraskaus osuu omalle kohdalle.

raskaus
poikavauva
Petra Heide

18-vuotias Jenni Tolonen vietti pikkujouluja pienessä hiprakassa, kun hän päätti tehdä hetken mielijohteesta raskaustestin. Juhliminen jäi siihen. Testi näytti positiivista.

Tolonen söi ehkäisypillereitä, mutta kuukautiset olivat jatkuvasti sekaisin. Vaikka raskausepäilyt olivat hiipineet mieleen aiemminkin, oli järkytys suuri, kun ehkäisy todella petti.

Yllätysvauva syntyi 11 vuotta sitten.

Tolonen on yksi niistä kymmenistä naisista, jotka osallistuivat Facebookin suljetussa ryhmässä alkuviikosta järjestettyyn keskusteluun "vahinkolapsista".

Kaksi sadasta pillerien läpi raskaaksi

Pillereistä huolimatta vuodessa tulee raskaaksi laskennallisesti noin kaksi naista sadasta.

Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halonen arvelee tämän johtuvan useimmiten inhimillisistä syistä. Joltakin saattaa unohtua pilleri silloin tällöin, jollekin jo muutaman tunnin heitto pillereiden ottamisajassa heikentää ehkäisytehoa niin paljon, että lapsi saa alkunsa.

– Mitä vähemmän käyttäjällä on mahdollisuuksia tehdä inhimillisiä virheitä, sitä tehokkaampi ehkäisy on. Yleensä ehkäisytehon heikkeneminen johtuu käyttäjän tekemistä virheistä. Erityisesti tämä koskee kondomia ja ehkäisypillereitä, Halonen toteaa.

Ehkäisy petti yhdellä äidillä kolme kertaa

Kokkolalainen Tiina Köyhäjoki vakuuttaa, että hänen kohdallaan ehkäisyn pettäminen ei voinut johtua inhimillisestä virheestä. Hän tuli raskaaksi kaksi kertaa pillereistä huolimatta.

– Söin säännöllisesti pillereitä, eikä ollut sellaista mahdollisuutta, että ne olisivat jääneet ottamatta oikeaan aikaan.

Ensimmäinen pillerilapsi syntyi yhdeksän vuotta sitten. Silloin tuoreessa parisuhteessa jouduttiin miettimään tarkkaan, miten suhde kestäisi perheenlisäyksen. Hyvin se kesti, sillä lapsia syntyi suunnitellusti kaksi sen jälkeenkin.

Kolmannen jälkeen lapsiluvun piti olla täysi ja Köyhäjoki jatkoi pillereiden syömistä. Sitten syntyi neljäs lapsi.

– Sen jälkeen vaihdoin hormonikierukkaan, kun ajattelin sen olevan varma ehkäisykeino. Niin kuitenkin kävi, että viides lapsi ilmoitti tulostaan, kun nuorin oli alle vuoden ikäinen.

viisi lasta sohvalla
Tiina Köyhäjoki

Viimeisin raskaus oli henkisesti rankin. Köyhäjoki oli jo tehnyt suunnitelmia opiskelujen aloittamisesta eikä ollut varma, miten voimat riittäisivät suurperheen kanssa.

– Ihania yllätyksiä nämä kaikki olivat loppupeleissä alkujärkytyksen jälkeen. Nyt tosin vähän arveluttaa, miten ehkäisyn kanssa jatkossa käy. Minulle asennettiin klipsit, joiden pitäisi olla varmoja, mutta niin sanottiin kierukastakin, Köyhäjoki pohtii.

Kierukka katosi

Kierukan pettämisestä on kokemusta myös kuopiolaisella Petra Heidellä. Hänen kuparikierukkansa oli kadonnut mystisesti johonkin. Kierukkaa etsittiin ultralla, kun yllätysvauva ilmoitti tulostaan. Olihan pelkona, että kierukka aiheuttaisi keskenmenoriskin.

Teoria on, että kierukka olisi tullut ulos itsekseen.

Petra Heide

– Sitä etsittiin kahteen kertaan ultralla, mutta ei löydetty. Teoria on, että kierukka olisi tullut ulos itsekseen, ilman että olisin sitä huomannut, Heide toteaa.

Hän ohjeistaa muita käymään jälkitarkastuksessa varmistamassa, että kierukka todella on paikoillaan.

Nyt Heiden kierukkavauvalla on ikää seitsemän päivää. Hän on iloinen lisäys neljän vanhemman sisaruksen joukkoon, vaikka ei suunniteltu ollutkaan.

Kierukka voi olla asetettu väärin

Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halosen mukaan kierukkaehkäisyssä raskauksien todennäköisyys on huomattavasti pienempi kuin pilleriehkäisyssä. Kierukan kanssa yhdenkään naisen sadasta ei pitäisi laskennallisesti tulla raskaaksi, mutta tuhannesta yhdellä tai kahdella ehkäisy voi pettää.

Yleisin syy kierukkaehkäisyn pettämiseen on Halosen mukaan virhe asetusvaiheessa.

– Jos kierukka esimerkiksi asetetaan synnytyksen jälkeen jälkitarkastuksessa, voi se mennä pehmeän kohdunseinämän läpi. Silloin se on väärässä paikassa, eikä toimi ollenkaan.

Halonen ei tunne Petra Heiden tapauksen yksityiskohtia, mutta pitää tilannetta yleisesti hyvin poikkeuksellisena. Kierukalla on sen verran kokoa, että sen poistumisen kohdusta yleensä huomaa. Kivuliaiden kuukautisten aikana nainen ei välttämättä kuitenkaan kiinnitä siihen huomiota. Kierukan narut voivat esimerkiksi takertua tamppooniin.

Aborttipäätös muuttui

Kierukka petti myös helsinkiläisen Jenni Tolosen. 18-vuotiaan äitinsä pikkujouluissa yllättänyt lapsi oli kaksivuotias, kun Tolonen huomasi olevansa jälleen raskaana – ehkäisystä huolimatta. Hän päätyi raskaaseen ratkaisuun.

– Olin silloin esikoisen kanssa yksin ja hukassa muutenkin. Päädyin aborttiin.

Vuosia myöhemmin Tolonen tapasi miehen, jonka kanssa sai lapsen suunnitellusti. Synnytyksen jälkeen hän aloitti ehkäisypillerien syömisen. Melko pian hän oli kuitenkin jälleen raskaana – tahtomattaan.

Istuin vessassa itkemässä ja huutamassa.

Jenni Tolonen

– Istuin vessassa itkemässä ja huutamassa. Päätin tehdä abortin, koska en todellakaan halunnut kahta lasta pienellä ikäerolla.

Kun Tolonen poistui vessasta, katseli hän sitterissä istuvaa tytärtään. Silloin mieli muuttui. Hän ei pystynytkään keskeyttämään raskautta.

– Yhtä hulabaloota on elämä sen jälkeen ollut, mutta ilmankaan näitä lapsia en voisi olla.

Tuhansia abortteja

Aborttitarinoita on yhtä monta kuin abortin tehneitä naisia. Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halosen mukaan aborttiin päätyneistä naisista iso osa on ilmoittanut käyttäneensä ehkäisyä ennen raskaaksi tulemista. Vielä suurempi osa on kuitenkin jättänyt ehkäisyn käyttämättä.

– Suurin osa aborttitoimenpiteeseen tulevista naisista ilmoittaa, että mitään ehkäisyä ei ole käytetty. Se on tarinoista tavallisin.

Suomessa tehtiin tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2016 lähes 9 500 raskaudenkeskeytystä. Eniten keskeytyksiä tehtiin 20–24-vuotiaille.

Vahinkolapsia lainausmerkeissä

Äitien ja isien suosimassa Facebookin suljetussa ryhmässä maanantaina avatussa keskustelussa kritisoitiin julkisuudessa käytyä aborttikeskustelua ja vahinkolapsen käsitettä. Aloittaja toivoi, että "vahinkojen" vanhemmat ilmoittautuisivat, jotta muutkin ymmärtäisivät, että vahinkoja voi sattua ehkäisystä huolimatta.

Ensimmäisen tunnin aikana noin kolmekymmentä äitiä ilmoittautui. Uusia nimiä on tullut listaan jatkuvasti. Joukossa on niin pilleri-, kondomi-, rengas-, kapseli- kuin kierukkaehkäisyä käyttäneitä äitejä.

Osa heistä haluaa pysyä nimettöminä. "Vahingon" myöntäminen on joillekin noloa, joillekin sen käsitteleminen on edelleen vaikeaa.

Jouduin käymään useamman kuukauden ajan terapiassa keskustelemassa asiasta.

porvoolaisäiti

Yhdelle porvoolaisäidille oli vakaumuksensa takia selvää, että hän ei pystyisi tekemään aborttia. Hän oli ollut kahden lapsen kanssa kotona ja pääsi vihdoin aloittamaan opinnot, kun kolmas sai alkunsa kondomista huolimatta. Tilanteen hyväksyminen ei ollut helppoa.

– Jouduin käymään useamman kuukauden ajan terapiassa keskustelemassa asiasta.

Suhde päättyi jonkin verran myöhemmin eroon ja porvoolaisnainen löysi rinnalleen uuden miehen. Myös hänellä oli tuore avioero takana. Aivan suhteen alkumetreillä ehkäisy petti jälleen. Tällä kertaa tulossa olisi pillerivauva.

– Raskaus on nyt jo yli puolivälin. Emme ole kertoneet siitä lähes kenellekään. Tulevaisuus pelottaa, mutta rakastamme toisiamme kovasti.

Samoin ajattelee moni muukin. Usein pelko muuttuu kuitenkin iloksi.

– Lahjojahan nämä kaikki lapset ovat, Petra Heide tiivistää monen vanhemman ajatukset.