Hämeenlinnalaisnuoret vastustavat jättilukiota: toiveena kaksi lukiota nykytiloissaan ja yläkoulu Hattelmalantielle

Miksi lähteä muuttamaan hyvää ja toimivaa, ihmettelevät nuoret yhteisessä kannanotossaan Hämeenlinnan kaupunginhallitukselle.

Hämeenlinna
Ville Karirinne ja Armin Kellomäki
Ville Karirinne (vas.) ja Armin Kellomäki eivät näe realistisena, että suurlukiokeskustelussa esillä olleilla summilla voitaisiin taata tilojen toimivuus ja laatu opiskelijoille.Nina Keski-Korpela / Yle

Nuoret ovat sitä mieltä, että he haluavat pysyä kahden lukion mallissa nykyisissä, peruskorjattavissa tiloissa. Nyt väistötiloissa toimiva Kaurialan koulu voisi siirtyä Hattelmalantielle G-rakennukseen. Lyseon koulun sijoittaminen Verkatehtaalle tarjoaa mahdollisuuden kulttuuripainoitteisen koulun perustamiseen.

Nuoret ovat yhdessä valmistelleet kannanoton Hämeenlinnan palveluverkkoselvitykseen. Kannanotossa ovat mukana Kaurialan ja Lyseon lukion opiskelijakunnat, Hämeenlinnan nuorisovaltuusto, Lyseon koulun ja Kaurialan koulun oppilaskunnat sekä Suomen lukiolaisten liiton Hämeen piiri.

Nuorten mielestä Hämeenlinnan kaupungin pitää kyetä arvioimaan tilanne uudestaan uusien vaihtoehtojen pohjalta nuoria kuullen.

– On tarpeellista puhua isoimmasta muutoksesta, mikä tässä kaupungissa tullaan koulutuksen suhteen lähivuosina tekemään. Se on kaikkia puhuttanut ja kaikilla on siitä mielipide, kertoo Kaurialan lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Armin Kellomäki.

Viime viikolla pidettiin Lyseon lukion koko opiskelijakunnalle tilaisuus lukioratkaisusta. Siellä äänestettiin koko lukion kanta.

– Paikalla olleista 70–80 prosenttia oli samaa mieltä eli me haluaisimme pysyä omissa lukioissamme, jotka peruskorjataan eikä mitään suurlukiota tulisi Hattelmalantielle, kertoo Hämeenlinnan Lyseon lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Ville Karirinne.

Kannanoton mukaan lukioilla on jo tarvitsemiaan erikoisluokkatiloja, eikä ammattikoulun läheisyys toisi tähän parannusta. Yläkoulu hyötyisi ammattikoulun läheisyydestä enemmän, sillä yläkoululaiset voisivat hyödyntää ammattioppilaitoksen käsityöosaamista sekä -tiloja.

Mielipiteitä kysytään juuri nyt

Pari vuotta sitten opiskelijoiden mielestä heitä ei kuultu lainkaan jättihankkeen suunnittelussa. Nyt opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä sanoo, että opiskelijakunnilta ja vanhempainyhdistyksiltä on pyydetty lausuntoja 15. helmikuuta mennessä.

Lisäksi netin palautekanava on koko ajan avoinna, ja palautetta voi antaa maaliskuun alkuun asti. Maanantaina on laitettu sekä lukion että yläkoulujen opiskelijoille Wilman kautta kysely, jossa toivotaan kannanottoja ja mielipiteitä 22. helmikuuta mennessä, jolloin on lautakuntien ja kaupunginhallituksen iltakoulu.

Tarkoitus on aidosti kuulla heidän mielipiteitään ja se tuodaan myös poliitikkojen tietoon.

Mika Mäkelä

Saaduissa palautteissa mielipiteet jakautuvat Mäkelän mukaan kahden ja yhden lukion välillä, ehkä enemmän ollaan nykyisen lukiomallin säilyttämisen kannalla.

– Tarkoitus on aidosti kuulla heidän mielipiteitään ja se tuodaan myös poliitikkojen tietoon, vakuuttaa Mäkelä.

Yhden lukion mallin tarkempia kustannuksia on laskettu ja arviot vaihtelevat alle 30:n ja lähes 37 miljoonan välillä. Tämän täsmällisempiin lukemiin Mäkelä ei pysty.

– Osa on todellisia kustannuksia ja osa laskennallisia keskiarvosummia, jotka ovat peruskorjaukseen tai uudisrakentamiseen liittyviä arvioita.

Nuoret päättäjille vain selfiekavereita

Nuorilla on vahva kokemus siitä, että lukioratkaisussa heitä ei viimeksi kuultu – eikä luottamusta kuulluksi tulemiseen nytkään tunnu riittävän.

– Kaksi vuotta sitten oli yhteinen mielenilmaus ja vaikka lukiolaisilla oli kanta selvästi esillä, että he eivät halua suurlukiota, se ajettiin läpi, muistuttaa Ville Karirinne.

– Vaikka osa lukiolaisista on äänioikeutettuja, kyse on suurimmaksi osaksi alaikäisiä koskevista päätöksistä eli asianosaisilla ei ole painostusvoimaa, Armin Kellomäki harmittelee.

Asenneilmapiiri on toisinaan vähän sellainen, että me ollaan pahvikuvia, joiden kanssa saa ottaa kuvan someen.

Armin Kellomäki

Hänen mielestään nuorten pitäisi saada osallistua mahdollisimman laajasti, kun nuoria koskevista asioista päätetään.

– Näkisin mielelläni oikeasti päättäjiä vastuuttavia väyliä. Nyt päättäjät voivat tulla ja ottaa selfien ja sanoa "jee jee, hyvin te vedätte" ja todellisuudessa meidän kanta ei mitenkään näy siinä, miten he äänestävät.

– Asenneilmapiiri on toisinaan vähän sellainen, että me ollaan pahvikuvia, joiden kanssa saa ottaa kuvan someen, Kellomäki sivaltaa.

Nuoret toivovat tulevalta ratkaisulta joka tapauksessa sitä, että oppiminen onnistuisi arjessa terveissä ja turvallisissa tiloissa.

– Prioriteetti on se, että ratkaisu tehdään siksi, että se nähdään kaikille koululaisille parhaaksi. Oikeasti se, että oppilaat ovat terveissä tiloissa, on elinehto, painottaa Ville Karirinne.