“Onhan se absurdia, että tohtori hakee yliopistoon lukemaan jotain ihan perusjuttua” – työtön tutkija kertoo, miksi kutsumustyö on pakko jättää

Tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset uskovat, että työnsaannissa ratkaisee asenne ja työmoraali.

työttömyys
Susanne Ådahl
Työtön tutkija Susanne Ådahl kävi TE-toimiston uravalmennuksessa hakemassa vinkkejä työpaikan löytämiseen akateemisen maailman ulkopuolelta.Markku Pitkänen / Yle

Pasilan rautatieasemalla lähijunaa odotellessaan Susanne Ådahl, 50, kirjoitti omasta mielestään elämänsä hulluimman työhakemuksen. Ådahl haki paikkaa tv-ohjelma Strömsön juontajana.

Ådahlin työura on kaukana media-alasta. Hän on väitellyt tohtoriksi lääketieteen antropologiasta ja tutkinut väitöstyössään maanviljelijöiden työelämän muutosta.

Ala on kapea ja erikoinen. Tutkijana Ådahl ehti kuitenkin tehdä töitä lähes 15 vuotta.

Heti väitöskirjan jälkeen rahoitusta järjestyi. Ensin Ådahl jatkoi omaa tutkimustaan, sitten toista aihetta. Rahaa hän sai Suomen Akatemialta..

Sitten rahoituksen saaminen loppui kuin seinään. Se tapahtui samoihin aikoihin, kun hallitus ilmoitti leikkaavansa yliopistoilta. (siirryt toiseen palveluun)

Ådahl haki rahoitusta yksin ja osana tutkimusryhmiä. Hän haki tutkijan töitä myös ulkomailta. Kielteisiä rahoituspäätöksiä tipahteli tahoilta, jotka olivat aiemmin rahoittaneet hänen tutkimustaan.

Esimerkiksi Koneen Säätiöltä rahoitusta sai viime syksynä alle kuusi prosenttia kaikista hakjoista.

Tutkijan uraan kuuluu usein pitkiäkin työttömyysjaksoja – sen Ådahl tiesi etukäteen. Ådahl oli myös oman rahoituksensa päättyessä väsynyt kovasta työtahdista, ja työttömyys on usein tutkijalle ainoa tapa levätä kunnolla.

– Se on hullua ja väärin, että työttömyys hyväksytään rakenteelliseksi osaksi tutkijan työtä, Ådahl sanoo.

Rahanhakurumba ja epävarmuus kävivät raskaaksi. Pian alkoi tuntua epätoivoiselta.

– Ajattelin, että miksi ei, koska harrastan verhoilua ja huonekalujen kunnostusta. Olen myös kirjoittanut ruokakolumnia, Ådahl nauraa hakemustaan vapaa-ajan aiheita käsittelevään Ylen tv-ohjelmaan.

Haku ei tärpännyt, mutta se oli ensimmäinen askel poispäin tutkijan uralta.

Nyt Ådahl on ollut työttömänä jo kaksi vuotta. Se on niin paljon, että hän on ryhtynyt todella toimiin päästäkseen pois akateemiselta tutkijan uralta.

Ådahl haluaisi päästä yrityksiin hyödyntämään antropologin osaamistaan. Yritysmaailma vain on tohtorille täysin vieras paikka.

– En edes ymmärrä sitä logiikkaa, miten yrityksissä tehdään työtä, hän kuvaa.

Asenne ja työmoraali ratkaisevat työnhaussa?

Yle Uutiset selvitti, miten suomalaiset suhtautuvat työttömyyteen. Taloustutkimuksen tekemä kysely paljastaa, että asenteet työttömyyttä kohtaan ovat hieman koventuneet.

Kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista katsoo, että työttömyyden syy on yksilön sijaan yhteiskunta. Työnsaannissa ratkaisevat vastaajien mukaan silti asenne ja työmoraali.

Alle 25-vuotiaista yli puolet piti yksilöä suurempana syynä työttömyyteen kuin yhteiskuntaa.

Ådahlin mielestä erityisesti akateemisessa työttömyydessä on kyse rakenteellisesta epäkohdasta.

– Työttömyys liittyy siihen, miten yliopistoissa koulutetaan ihmisiä. Pitäisi olla enemmän työharjoittelua, että avautuu ajatuksia siitä, mitä muuta työtä kuin tutkijan työtä voisi tehdä.

Yritykset eivät myöskään osaa käyttää korkeasti koulutettua työvoimaa, Ådahl uskoo. Akateemisen osaamisen pelätään olevan liian teoreettista.

Asennekysymyksen kohdalla hän huokaisee syvään.

– Osittain asenne ratkaisee, mutta ei täysin. On olemassa esimerkiksi ikäsyrjintää, viisikymppinen Ådahl sanoo.

Tutkijoiden työttömyys on menetys

Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen vahvistaa, että tutkijoiden työllistämisessä yliopistojen ulkopuolelle ei ole täysin onnistuttu.

2000-luvun alussa Suomessa haluttiin kasvattaa tohtoritutkinnon suorittaneiden määrää. Yliopistoihin perustettiin tohtorikouluja, joiden pyrkimyksenä oli lisätä tutkijoiden osuutta yksityisissä yrityksissä.

Susanne Ådahl
Susanne Ådahl kirjoittaa vielä yhtä rahoitushakemusta tutkimusta varten, vaikka on jo päättänyt vaihtaa alaa.Markku Pitkänen / Yle

– Tutkijoiden valmiutta työllistyä akateemisen maailman ulkopuolelle ei kuitenkaan riittävästi vahvistettu, Mielityinen sanoo nyt.

Suomessa yliopiston ulkopuolella työskentelee tutkijan tehtävissä muita länsimaita pienempi määrä tohtorin tutkinnon suorittaneita.

Mielityisen mukaan esimerkiksi luonnontieteellisillä aloilla on ollut korkea tutkijatyöttömyys, vaikka tutkimusten mukaan juuri sen alan yrityksissä osaamiselle olisi tarve. Teknologia-alan yrityksissä tutkijoita voitaisiin hyödyntää tuotekehitystyössä.

Usein yliopistojen sisällä syntyykin vääriä odotuksia siitä, että tutkijan uran kuuluisi olla akateeminen eli kulkea yliopistojen sisällä.

– Sisäinen rekrytointi saattaa mennä yliopistoissa niin, että jos tekee hyvän väitöskirjan, josta saa hyvää palautetta, syntyy oletus, että olisi tarjolla myös rahoitusta ja työtä myös tulevaisuudessa, Mielityinen sanoo.

Mielityisen mielestä yritysten pitäisi tulla mukaan kuvaan jo tohtoriopintojen alkuvaiheessa. Ratkaisuksi ei riitä, että yliopistolla käy joku yrityksestä vierailulla, vaan yrityksillä ja tutkijoilla pitäisi olla oikeita yhteisiä projekteja. Niin opittaisiin käytännössä, mitä tutkija voi yritykselle antaa.

Mielityinen uskoo, että korkeasti koulutetuilla on kova työmoraali ja asenne. Osaaminen halutaan käyttää yhteiskunnan hyväksi.

– Tutkijoiden työttömyys on suuri kansantaloudellinen ja inhimillinen menetys, hän sanoo.

Miten rekrytointirobottia huijataan?

Susanne Ådahl on tehnyt hartiavoimin töitä paketoidakseen kapean erityisalan osaamisensa uudelleen niin, että se voisi kiinnostaa yrityksissä.

Ådahl on itse hakenut aktiivisesti apua Työ- ja elinkeinotoimiston uravalmennuksesta, jossa yritysten ovia yritetään avata. TE-toimiston kautta hän on myös päässyt mukaan korkeakoulutettujen mätsäyspalveluun, jossa yhytetään toisilleen sopivat työntekijä ja yritys.

Niin ikään TE-toimiston koulutuksissa Ådahl kertoo oppineensa, miten hakemuksia lukevaa automaattista rekrytointirobottia voi huijata.

Jos työpaikkailmoituksessa haetaan tutkijaa, jolla on kokemusta kvantitatiivisesta tutkimuksesta, Ådahl kirjoittaa lauseen, jossa sanotaan, että hänellä ei ole kvantitatiivista kokemusta.

Näin robotti rekisteröi hakuilmoituksen sanan, ja poimii Ådahlin hakemuksen lähempään tarkasteluun. Muuta kokemusta kun on riittämiin.

"Voisin mennä vaikka kauppaan myymään"

Työnhaku on ollut Ådahlille kova paikka. Ammatillisen identiteetin on joutunut luomaan kokonaan uudelleen.

– Tutkijantyö on kutsumustyö. Vaatii paljon, että pystyy miettimään uutta.

Ådahl on päättänyt hakea töitä terveysteknologian yrityksistä. Niissä hän voisi yhdistää lääketieteen ja antropologian osaamisensa kehittämällä tuotteita ja palveluita. Asiakkaiden haastattelu ja tarpeiden selvittäminen sujuisi antropologin ammattitaidolla.

Samalla Ådahl työstää tutkijantyön jättämistä kokonaan. Tähtäimessä on kevään haku yliopistoon ja aineenopettajan pätevyys peruskoulussa. Vuodet työttömänä ovat saaneet Ådahlin taktikoimaan. Opettajista ei voi yhtäkkiä leikata, Ådahl päättelee.

– Suurin virheeni on se, että en hakenut heti tutkimusrahoituksen ehtyessä opiskelemaan. On se silti vähän absurdia, että tohtori hakee yliopistoon lukemaan jotain perusjuttua.

Ådahl uskoo saavansa opinnot kasaan vuodessa, sillä pedagoginen pätevyys löytyy jo. Samaan aikaan hän kuitenkin laatii rahoitustahakemusta vielä yhteen tutkimukseen. Alaa on vaikea täysin jättää.

– Voisin mennä vaikka kauppaan myymään, että pääsisin työelämään, mutta en näe sitä järkevänä. Silloin kaikki osaaminen jäisi käyttämättä.

Aktiivimalli on suututtanut suomalaisia. Miksi tekevälle ei löydy työtä, eikä työ löydä tekijäänsä? A-teema kysyy myös, mikä estää työllistymisen ja minkälaiselta työelämä näyttää tulevaisuudessa? A-teema: Työtä! torstaina 15.2. klo 21.00 TV1 ja Yle Areena. #ateema

Illan A-teemassa katsojille annetaan ensi kertaa mahdollisuus valita, mistä lähetyksen viimeisen puolituntisen aikana puhutaan. Voit itse vaikuttaa ohjelman kulkuun äänestämällä Yle.fi-sovelluksessa. Ilmaisen sovelluksen voit ladata täältä (siirryt toiseen palveluun).