"Taisi olla suunniteltua hauskempi ilta" – Nuori nainen jäi yksin tyrmäystippaepäilynsä kanssa

KRP:n rikosteknisestä laboratoriosta tilataan vuodessa alle sata tyrmäystippatutkimusta. Epäilyjä on enemmän, mutta usein muistin katkeaminen pannaan alkoholin piikkiin.

Tyrmäystipat
olutta kahdessa tuopissa
AOP

Parikymppisen pohjalaistytön baari-ilta muutama viikko sitten päättyi onnettomasti täydelliseen muistin katoamiseen. Tyttö epäilee tulleensa tietämättään huumatuksi.

– Olimme kavereitten kanssa ottaneet normaalit pohjat ja menimme viettämään iltaa baariin. Siellä otin yhden siiderin. Muistan vielä, että kuljin lasin kanssa ravintolan läpi, mutta heti sen jälkeen muisti katkeaa. Kaikki on pimeää sen jälkeen, kertoo tyttö, joka asian arkaluonteisuuden takia ei halua kertoa kokemuksistaan omalla nimellään.

"Minni" toivoo, että julkisuudessa puhuttaisiin siitä, miten vaikeata on saada vahvistusta omalle kertomukselleen, jos epäilee joutuneensa tyrmäystippojen uhriksi.

Siksi Minni otti yhteyttä Yle uutisiin ja kertoi tarinansa.

Minni on varma, että joku laittoi hänen siiderilasiinsa tyrmäystippoja. Hän sanoo tuntevansa itsensä ja rajansa, eikä usko, että alkoholi olisi aiheuttanut muistin katkeamisen.

– Kavereilta olen kuullut, että en sammunut tai menettänyt tajuntaa. Olin kuitenkin ollut poissaoleva ja katse oli ollut "tyhjä".

Kaverit olivat saatelleet Minnin kotiin, jossa hän heräsi aamulla ja ryhtyi heti tilanteen tajuttuaan etsimään selitystä tapahtuneelle.

Verikoe otetaan aina

Minni teki ilmoituksen poliisille tyrmäystippaepäilystään ja hänestä otettiin verikoe päivystyksessä. Poliisin tekemässä puhalluskokeessa tulos oli lievästi positiivinen. Koe osoitti, että edellisiltana oli nautittu alkoholia.

Palvelupäällikkö Ann-Katrin Brandtberg Vaasan keskussairaalan päivystyksestä kertoo, että aina silloin tällöin päivystykseen tulee asiakkaita, jotka epäilevät saaneensa tyrmäystippoja. Se ei ole läheskään jokapäiväistä, mutta sitä tapahtuu.

– Useimmissa tapauksissa on tilanne se, että myös alkoholimäärä on aika suuri.

Brandtbergin mukaan usein kysymys on siitä, että ei ymmärretä eikä osata ajatella, kuinka eri tavoin alkoholi voi vaikuttaa. Jos alkoholia on juotu vähänkin reippaammin, muistikatkot ovat mahdollisia.

Päivystyksessä potilaan omaan epäilyyn suhtaudutaan kuitenkin vakavasti, vakuuttaa Brandtberg.

– Aina otetaan automaattisesti verikoe, jos potilas epäilee tyrmäystippoja. Verikoetta ei kuitenkaan tutkita vaan se otetaan siltä varalta, että asia etenee poliisille. Poliisin asia on sitten tutkituttaa verikoe, selvittää Brandtberg.

Alkoholin piikkiin

Minnin verinäyte ei koskaan päätynyt tutkittavaksi.

– Poliisi ilmoitti minulle myöhemmin, että verikoetta ei tutkita, ja että ilmoitukseni ei johda mihinkään.

Perusteluna oli poliisin tekemän puhalluskokeen tulos. Minni ei itse edelleenkään ole valmis laittamaan muistinsa katoamista alkoholin piikkiin, vaikka poliisi ratkaisussaan päätyikin siihen vaihtoehtoon. Jäljelle jäi ikävä epäilys ja turhautuminen sen takia, että hänen kertomustaan ja omaa kokemustaan ei uskottu.

– Kun poliisi soitti, ja kertoi ettei asiaa tutkita, konstaapeli totesi minulle vain, että "taisi olla suunniteltua hauskempi ilta".

Aineet voivat poistua nopeasti verestä

Pohjanmaan poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Mikael Appel silmäilee tilastoja. Hän ei voi ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen, eikä myöskään näe Minnin kaltaisten tapausten, joissa tutkintaa ei aloiteta lainkaan, määriä.

Koko poliisilaitoksen alueella epäiltyjä tyrmäystippatapauksia on keskimäärin vain yksi kuukaudessa.

– Näissä tapauksissa poliisi pyytää, että asianomistaja menee ottamaan verikokeen. Verikoe lähetetään tutkittavaksi ja selvitetään onko veressä joitakin huumaavia aineita.

Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella ei viime vuosina ole ollut ainuttakaan tapausta, jossa verestä olisi löytynyt huumaavia aineita. Kun negatiivinen tulos saadaan, tutkinta yleensä lopetetaan siinä vaiheessa.

Appelin mukaan negatiivinen tulos voi tarkoittaa kahta asiaa. Joko mitään huumaavaa ainetta ei kehossa ole ollut tai sitten aine on ehtinyt poistua verestä. Se on mahdollista jos epäillyn huumaamisen ja näytteen oton välillä on kulunut aikaa liian pitkään.

– Niin voi käydä, jos asianomistaja ilmoittaa asiasta vaikka vuorokauden jälkeen – riippuen tietysti siitä, mikä aine on ollut ja kuinka nopeasti se poistuu kehosta.

Alle sata tutkimusta vuodessa

Tyrmäystippatutkimuksia tehdään KRP:n Rikosteknisessä laboratoriossa.

– Poliisilaitokset voivat tutkituttaa verinäytteitä muuallakin, mutta käsityksemme kuitenkin on, että suurin osa koko maan tutkimuksista tulee meidän kautta, kertoo ryhmäpäällikkö Rebecca Bucht Rikosteknisestä laboratoriosta.

Tehtävien tutkimusten määrä antaa mittakaavaa ongelmalle. Vuonna 2015 laboratoriosta tilattiin 84 tyrmäystippatutkimusta, vuonna 2016 niitä oli 72 ja viime vuonna 91. Tämän verran tapauksia siis päätyy poliisin tarkempaan tutkintaan.

Vuoden 2017 tutkimustuloksista 40 oli negatiivisia ja 51 positiivisia. Positiivinen tarkoittaa sitä, että näytteestä löytyi alkoholia, huumausaineita tai lääkeaineita. Positiivisista näytteistä 17 oli sellaisia, joista löytyi vain alkoholia eli tapauksia, joissa näytteestä löytyi huumaus- tai lääkeaineita oli 34.

Tulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tyrmäystippatapauksia olisi ollut tämä määrä, tähdentää Rebecca Bucht:

– Se että näytteistä löytyi jotain, ei kerro mitään olosuhteista, joissa aineita on otettu. Saattaa olla, että lääkeaineille on ollut resepti, tai että laittomia aineita on käytetty täysin vapaaehtoisesti. Nämä kaikki asiat selvitetään esitutkinnassa.

Huumepikatesti paljastaa tyrmäystipan

Biokemisti, dosentti Terho Eloranta on sitä mieltä, että tyrmäystippaongelmaa vähätellään Suomessa.

– Kun ongelmaa vähätellään, myöskään ongelman yleisyydestä ei ole tietoa. Koko asiaa ei tunneta.

Eloranta on toimitusjohtaja yrityksessä, joka tuo maahan mm. huumepikatestejä. Hän sanoo, että huumepikatestien käyttö on Suomessa varsin vähäistä, vaikka testillä voisi virtsasta selvittää usean päivän ajan, onko saanut jotain huumaavaa ainetta.

Huumepikatestillä voi selvittää myös juomasta, onko lasiin laitettu tyrmäystippoja.

– Ruotsissa testien käyttö tässä mielessä on yleisempää, tietää Eloranta.

Elorannan mukaan Minnin tarina on tyypillinen siinä mielessä, että tyrmäystippaepäilyt kuitataan usein viranomaispuolella uhrin liiallisella alkoholin käytöllä eikä tukea siinä tilanteessa ole tarjolla.