Aikuisten askartelukerho vai tie työkuntoon? Kuntouttavaa työtoimintaa kiitetään ja kritisoidaan

Tampereen kaupunki uskoo kuntouttavaan työtoimintaan, joka parhaimmillaan auttaa työtöntä kaikin tavoin elämässä eteenpäin. Osa toimintaan ohjatuista kokee kuitenkin pakollisen osallistumisen turhauttavaksi ja jopa nöyryyttäväksi.

kuntouttava työtoiminta
Nina Jansson, kuvataiteilija.
Kuvataiteilija Nina Jansson iloitsee uusista virikkeistä Luovassa Kartanossa. Nina muutti työttömänä Tampereelle noin vuosi sitten, ja hänelle löytyi mieluinen paikka kuntouttavasta työtoiminnasta. "Vaihtoehtona olisi kärvistellä kotona."Jani Aarnio/Yle

Kuntouttavaa työtoimintaa arvostellaan monesta suunnasta. Turhautuneet työtä vailla olevat ovat kokeneet pakollisen osallistumisen nöyryyttäviksi näpertelykursseiksi ja aikuisten päivähoidoksi. Myös työllistymisen kannalta toiminta on tehotonta: hyvin harvoin työtön työllistyy ”oikeisiin” töihin toiminnan avulla.

Eräillä paikkakunnilla, kuten Porissa ja Kuopiossa, on aloitettu työelämäkokeilu, jossa työttömiä ohjataan mieluummin yrityksiin tai kunnille tekemään töitä työttömyyskorvauksella. Tampereella kuntouttavaa työtoimintaa kuitenkin lisätään.

Tampereen kaupungin työllisyyspalveluista vastaava johtaja Tommi Eskonen muistuttaa, etteivät kaikki ole parasta A-ryhmää sijoittumaan työmarkkinoille. Osa tarvitsee kuntouttavaa toimintaa päästäkseen elämässään eteenpäin. Koulutus tai tuettu työ auttaa saavuttamaan työmarkkinakelpoisuuden.

– Tämä palvelu pitäisi nähdä ensimmäisenä askeleena töiden suuntaan.

Harrastamisestakin voi aloittaa

Tampereella kuntouttava työtoiminta kilpailutettiin viime vuonna, ja nyt työttömille tekemistä järjestävät valitut yhdistykset. Kaupungin työllisyyspalvelut tai aikuissosiaalityö ohjaavat asiakkaat sopivaksi arvioimaansa kohteeseen.

Olin ainakin kymmenen vuotta tekemättä mitään. Sen jälkeen on vaikeaa olla ihmisten kanssa. Tämä on nyt tosi hyvä juttu myös ammattitaitoani ajatellen.

Heli

Yksi toimijoista on Kuntoutuspolku ry. Se pyörittää mm. Luovaa kartanoa Lielahdessa. Vanhan arvorakennuksen sisällä maalataan, kirjoitetaan, keskustellaan, tehdään käsitöitä tai osallistutaan vaikka joogatunnille.

– Meille tullaan oman harrastuksen ja osaamisen kanssa. Meillä ei tehdä alihankintatöitä eikä tuotannollisia töitä, vaan kaikki lähtee asiakkaan kiinnostuksesta. Sitä lähdetään sitten tukemaan ja hakemaan sieltä omaa tietä, määrittelee Kuntoutuspolun vastaava valmentaja Katja Kuorikoski.

Kuntouttava työtoiminta, Katja Kuorikoski
Jere Jokinen, Katja Kuorikoski ja Anette Järvinen ovat Kuntoutustpolku ry:n työntekijöinä vakuuttuneita siitä, että kuntouttava työtoiminta edistää työttömien mahdollisuuksia päästä töihin.Jani Aarnio/Yle

Korvaushoito esti työharjoittelun

Yksi noin 70 asiakkaasta on Heli. Hän ei halua esiintyä koko nimellään eikä kuvissa, koska korvaushoidossa oleminen on asia, jota ei kannata mainostaa. On siitä ollut haittaakin. Heli muistelee, että aikaisemmin Tampereen kaupungilla oli sellainen politiikka, ettei hoidossa olevia huolittu työtoimintaan tai kursseille.

– Se harmitti. Olisin jo paljon aiemmin halunnut ja päässytkin työharjoitteluun, mutta se tyssäsi työvoimapalvelukeskukseen.

Heli aloitti kuntouttavassa työtoiminnassa syyskuussa.

– Ennen kuin tänne pääsin olin vapaaehtoistöissä, mutta sitä ennen olin ainakin kymmenen vuotta tekemättä mitään. Kun on monta vuotta ollut vaan kotonaan, niin sen jälkeen on vaikeaa olla ihmisten kanssa. Tämä on nyt tosi hyvä juttu myös ammattitaitoani ajatellen.

Heli aikoo pysyä Luovassa kartanossa kesään saakka. Sen jälkeen olisi tarkoitus löytää töitä.

– Kokoan portfoliota, että on jotain näytettävää työnantajille, suunnittelee käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa aikoinaan melkein valmiiksi asti opiskellut nainen.

Kaikki eivät ole valmiita töihin

Toiminta Luovassa kartanossa näyttää juuri sellaiselta puuhastelulta, mistä kuntouttavaa työtoimintaa arvostellaan: Työttömien päiväkotihan tämä on, huomaan ajattelevani.

– On kyse myös siitä, että niitä töitä ei vain löydy, Heli muistuttaa.

– Jotkut ihmiset, kuten minä tarvitsen kuntouttavaa toimintaa, ennen kuin olen valmis töihin. En pärjäisi välttämättä kovin hyvin työelämässä ilman tätä.

Puheet aikuisten päivähoidosta harmittavat valmentaja Kati Kuorikoskea.

– Meillä on hyviä kokemuksia. Tampereen kaupungin malli tarjoaa oikeasti vaikuttavaa kuntouttava työtoimintaa. Nuoret hakeutuvat tämän jälkeen opiskelemaan, työkokeiluun, palkkatuettuun työhön tai jopa avoimille työmarkkinoille.

Lielahden kartano
Lielahden kartanossa Tampereella työttömät saavat vaikka taiteilla, mutta mitään alihankintatyötä tai vastaavaa ei tehdä.Jani Aarnio/Yle

Ohjausta vai säilömistä?

Tampereella pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt yli kuudessatuhannessa jo vuodesta 2014. Vuosittain noin 1 600 eri ihmistä on ollut lyhyemmän tai pidemmän jakson kuntouttavassa työtoiminnassa.

Paineet ohjata työttömiä palveluihin ovat lisääntyneet aktiivimallin myötä, mutta määräänsä enempää ei ihmisiä näihin paikkoihin mahdu.

Ihmisten kanssa täytyy oikeasti tehdä töitä.

Kati Kuorikoski

– Rajoilla mennään jo nyt. Asiakasmäärää ei voida kasvattaa yhtään enempää näillä resursseilla. Muuten emme voi tarjota laadukasta kuntouttavaa työtoimintaa tai sosiaalista kuntoutusta, Kati Kuorikoski murehtii.

– Ihmisten kanssa täytyy oikeasti tehdä töitä. Tässä mennään enemmän päivähoidon ja säilytysosaston suuntaan, jos pitää pystyä vastaanottamaan satoja ihmisiä ilman että on aikaa työskennellä heidän kanssaan tai tarjota heille tekemistä.

Tarinoita säilytysosastoista riittää. Kunnat joutuvat maksamaan Kelalle sakkomaksuja, jos pitkäaikaistyöttömiä ei ohjata johonkin toimintaan. Tilanne houkuttelee siihen, että työttömille järjestetään olemista mahdollisimman vähin kustannuksin säästöjen aikaansaamiseksi.

Tampereella kuntouttavan työtoiminnan on ajateltu olevan hyödyllistä. Siihen laitetaan rahaa yli kolme miljoonaa euroa vuodessa.

Tampereelle muuttaakin paljon työttömiä.