Kaksi vuotta sitten Aili oli yksinäinen, sitten hän tapasi vapaaehtoiseksi ystäväksi ryhtyneen Sirpan

Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminta auttoi yhteen ystävykset Sirpa Jaaran ja Aili Vuorion. Arvioiden mukaan Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, joilla ei ole ystäviä.

ystävyys
Aili Vuorio ja Sirpa Jaara pelaavat korttia.
Aili Vuorio ja Sirpa Jaara tapasivat SPR:n ystävätoiminnan kautta yli vuosi sitten. Nykyään he tapaavat vähintään kerran viikossa.Katja Halinen / Yle

Euralaisessa rivitalokodissa vietetään ystävänpäivää. Keittiön pöydällä on maljakossa kaunis punasävyinen kimppu ja kortti, jonka mietelause korostaa ystävyyden merkitystä.

Pöydän ääressä kaksi aniliininpunaisiin paitoihin sonnustautunutta naista lätkii korttia. Peli on nimeltään Skip-Bo, tai skippo, kuten naiset sitä kutsuvat.

– Eräs leskirouva minulle tätä opetti. 13 tai 14 vuotta jo olen itse pelannut, muistelee Aili Vuorio.

Vuorio opetti skippoa ystävälleen Sirpa Jaaralle. Nykyään he pelaavat viikottain. Perinteiseltä kuulostavalla ystävyyssuhteella oli kuitenkin tavallisesta poikkeava alku.

Aili Vuorio pelaa korttia.
Katja Halinen / Yle

SPR:n kautta ystäviksi

Aili Vuorio tunsi olonsa yksinäiseksi reilu kaksi vuotta sitten. Hän kertoi olostaan paikallisessa terveyskeskuksessa, missä hänelle kerrottiin Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnasta (siirryt toiseen palveluun). Puhelin soi silloin lopulta Sirpa Jaaran taskussa.

– Olin käynyt Suomen Punaisen Ristin ystäväkurssin, jonka kautta minulle sitten soitettiin ja kerrottiin Ailista. Tapaaminen taidettiin sopia heti seuraavalle viikolle, Jaara muistelee.

Ensimmäinen tapaaminen sovittiin Vuorion kotiin ja mukana oli myös SPR:n ystävävälittäjä. Tapaamisia alettiin heti pitää viikottain, keskiviikkoisin.

– Meillä alkoi synkata heti ensimmäisillä tapaamisilla, Jaara kertoo.

Yli vuosi myöhemmin ystävyyssuhde on vain syventynyt.

Ystävykset Sirpa Jaara ja Aili Vuorio
Katja Halinen / Yle

Korttipelejä ja ulkoilua

Skippo-korttipelissä aikaa saattaa hurahtaa jopa kolmatta tuntia. Aikaa riittää silti muuhunkin.

– Välillä käymme kaupoilla tai ulkoilemme, juomme kahvia ja juttelemme maailman menosta, Aili Vuorio kertoo.

Naisten välinen ystävyys on syventynyt parissa vuodessa.

– Oma mummuni kuoli, kun olin 3-vuotias ja toinen asuu kaukana Pohjois-Suomessa. Nyt minulla on ystävän lisäksi oma mummukin, Sirpa Jaara nauraa.

Sirpa Jaaralla ja Aili Vuoriolla on ikäeroa yli 40 vuotta. Tämän naiset eivät kuitenkaan koe haittaavan ystävyyssuhdetta.

– Minä kuuntelen Ailin vanhoja juttuja ja minä näytän hänelle juttuja kännykästä ja välillä googletetaan asioita. Ikäero on pelkästään rikkaus.