Kaikki talviolympialaisista!

Lounais-Suomeen syntymässä 30 000 työpaikkaa – alueen omat työttömät eivät enää riitä

Esko Ahon mielestä muualla Suomessa ei ole vieläkään havahduttu siihen, että Lounais-Suomessa on menossa jotain aivan poikkeuksellista.

työllisyys
Meyerin Turun telakka työntekijä
Turun Meyerin telakalla vallitsee täystyöllisyys vuosiksi eteenpäin.Nora Engström / Yle

Turun Meyerin telakka kertoi maanantaina saaneensa jälleen uuden risteilijätilauksen. Kaupan arvoksi on arvioitu 500 miljoonaa euroa. Tiistaina Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas kertoi palkkaavansa tänä vuonna 1 000 uutta työntekijää.

Lounais-Suomen positiivisesta rakennemuutoksesta selvitystyön tehnyt entinen pääministeri Esko Aho sanoo, että uutiset eivät yllättäneet. Alueen positiivinen trendi on ollut jo pitkään nähtävissä.

– Sekä laivanrakennus että autoteollisuus tulevat kasvamaan ja tuottamaan seudulle valtavan määrän uusia työpaikkoja. Lähivuosina työpaikkoja voi syntyä jopa 30 000, Aho sanoo.

Poikkeuksellinen ilmiö menossa

Esko Aho sanoo, että suurin yksittäinen asia, joka Suomessa ei ole saanut ansaitsemaansa huomioita, on Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos. Siis se, että työpaikkoja syntyy siihen tahtiin, että osaajat loppuvat kesken.

– Suomessa ei ole vieläkään havahduttu siihen, että Lounais-Suomessa on menossa aivan poikkeuksellinen ilmiö.

Esko Aho vieraili Turun Meyerin telakalla.
Esko Aho vieraili Turun Meyerin telakalla selvitystyötä tehdessään.Mika Puska

Omassa selvitystyössään Esko Aho esitteli liudan keinoja, joilla työpaikat ja työntekijät saataisiin kohtaamaan. Esimerkiksi koulutusta ja infrastruktuuria pitäisi parantaa.

– Tämä ei ole enää pelkästään Lounais-Suomen kysymys. Tämä on kansallinen kysymys ja siihen tarvitaan kansallisia toimia.

Varsinais-Suomella vahvat linkit Saksaan

Sekä Uudenkaupungin autotehtaalla että Turun telakalla on vahvat kytkökset Saksaan. Autotehtaalla valmistetaan saksalaisia autoja, ja Turun telakan omistaa saksalainen Meyerin teollisuussuku.

Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori Niina Nummela sanoo seuranneensa lukiolaisten kielivalintoja huolestuneena.

– Saksan kielestä olisi Varsinais-Suomessa iso apu työllistymisen kannalta. Auto- ja telakkateollisuuden lisäksi täällä on vahvat linkit Saksaan esimerkiksi elintarvike- ja lääketeollisuudella, Nummela sanoo.

Kansainvälisen liiketoiminnan professori Niina Nummela Turun kauppakorkeakoulusta.
Kansainvälisen liiketoiminnan professori Niina Nummela Turun kauppakorkeakoulusta.Kalle Mäkelä / Yle

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies on Esko Ahon kanssa samaa mieltä siinä, että muun Suomen on syytä katsoa mitä Turun ympäristössä nyt tapahtuu.

– Me olemme lippulaiva siinä, miten saamme suomalaisia liikkumaan tänne työn perässä, ja ennen kaikkea miten onnistumme luomaan sellaista koulutusta, joka tätä työvoimatarvetta täyttää, Häkämies sanoo.

Varsinais-Suomessa on haikailtu diplomi-insinöörikoulutuksen laajentamista konetekniikkaan ja materiaalitekniikkaan. Tämän toivotaan tuovan kaivattua osaamista maakuntaan.

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies hymyilee kameralle.
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies.Kalle Mäkelä / Yle

– Nyt pitää valtiovallan laittaa vauhtia tähän koulutukseen. En haluaisi olla siinä tilanteessa, että lapsenlapseni kysyy, missä pappa olit silloin, kun Turussa piti aloittaa diplomi-insinöörikoulutus, Häkämies selittää.

Tilanne on entistä vakaampi

Esko Aho ei ole aivan samoilla linjoilla. Hänen mielestään DI-koulutuksen laajentaminen hyödyttää ongelmaa pitkällä tähtäimellä, mutta ei ratkaise akuuttia osaajapulaa.

– Siitä ei tule mitään välitöntä hyötyä alueelle, ja sen takia minusta yliopistojen verkostoituminen on fiksu ratkaisu. Sen avulla on mahdollista saada nopeasti sellaista osaamista, jota alueella tarvitaan, Aho sanoo.

Turun telakalla työskentelee tällä hetkellä vajaa 2000 ihmistä. Täystyöllisyys on taattu useaksi vuodeksi ja työntekijämäärän on ennustettu kasvavan noin 2500:een vuoteen 2023 mennessä. Turun telakan alihankkijoiden palveluksessa olevien määrän arvioidaan kasvavan 7000 hengestä jopa 20 000:een.

Uudenkaupungin autotehtaan työntekijämäärä puolestaan on noussut reilussa vuodessa yli 2000 hengellä. Tämän vuoden loppuun mennessä autotehtaalla työskentelee noin 4500 ihmistä.

Autonrakentajia työn touhussa
Henkilökuntaa Uudenkaupungin autotehtaalla.Minna Rosvall / Yle

Esko Aho sanoo, että Lounais-Suomessa on kahdenlaiset työmarkkinaongelmat. Toisaalta puuttuu osaajia, siis insinöörejä ja muuta koulutettua väkeä, toisaalta alhaisemman osaamisen tekijöitä.

– Ja nämä molemmat ongelmat pitää pystyä hoitamaan.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen erityistutkija Tapio Karvonen sanoo, että alkuviikosta julkistettu Meyerin Turun telakan uusi tilaus ei vaikuta dramaattisesti alueen työllisyyteen.

– Mutta se tekee tilanteesta telakalla ja alihankkijoiden keskuudessa entistä vakaamman.

Sekä Uudenkaupungin autotehtaan että Turun telakan kasvua Karvonen selittää osin sillä, että Saksan taloustilanne on parantunut ja kuluttajien usko tulevaan on kova.

– Saksalaiset kuluttajat ovat valmiita ostamaan enemmän autoja ja lähtevät useammin risteilemään. Toisaalta risteilymatkailu on lisääntynyt kaikkialla, Karvonen sanoo.

Erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopistosta.
Erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopistosta.Kalle Mäkelä / Yle

Risteilymatkailun kasvusta hyödytään myös Suomessa ja ennen kaikkea Varsinais-Suomessa.

– Turun telakan alihankkijoista puolet on varsinaissuomalaisia yrityksiä, Karvonen sanoo.

Kasvu voi jatkua vielä vuosia

Esko Aho sanoo, että Lounais-Suomella menee juuri nyt lujaa. Mikään ei estä myöskään sitä, etteikö kasvu voisi jatkua vielä vuosia eteenpäin.

– Kasvun suurin este ei ole kysyntä tai markkinatilanne vaan se, että ei löydetä tekijöitä kaikelle sille työlle mitä on tarjolla.

Aho neuvookin, että Lounais-Suomessa eli Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Alueelle tulevat työpaikat ovat koko Suomen yhteinen asia.

– Kaikkien pitäisi ymmärtää se, että tämä on yhteinen iso ponnistus. Ei ole Porin etua, Rauman etua, Turun etua tai Uudenkaupungin etua vaan on yhteinen intressi hoitaa tämä hyvin.

Aho sanoo, että alueen päättäjien pitäisi saada aikaan tarvittavat investoinnit esimerkiksi asumisen ja liikkuvuuden edistämiseksi, jotta muualta Suomea tulevien ihmisten olisi helpompi tulla.

– Meillä on iso haaste saada ihmisiä töihin, mutta kukaan ei voi sanoa etteikö se olisi mahdollista.

Aktiivimallista on puhuttu aivan liikaa

Esko Aho ihmettelee sitä, että viime viikkoina on kuhistu runsaasti aktiivimallista, niin kuin yhteiskunnassa ei suurempia ongelmia olisikaan.

– Se on aika erikoista, kun samaan aikaan meillä on Lounais-Suomessa tällainen positiivinen ongelma käsillä, että töitä olisi tarjolla. Kun tämä saadaan ratkaistua, monta muutakin yhteiskunnallista ongelmaa saadaan samalla pois.

Esko Aho sanoo, että Turun seutu ei ole suinkaan ainoa alue Suomessa, jossa on työvoimapulaa.

– Meillä on vastaavanlaisia tilanteita joka puolella Suomea. Esimerkiksi Lapin matkailu kaipaa valtavan määrän uutta työvoimaa kasvaakseen ja kehittyäkseen.

Juttua korjattu 15.2. klo 11.53: Jutussa puhuttiin aikaisemmin virheellisesti diplomi-insinöörikoulutuksen aloittamisesta. Kyse on koulutuksen laajentamisesta kone- ja materiaalitekniikkaan.