Hinta, aseiden päämäärän epäselvyys ja Venäjä – näistä syistä Uganda ei vaikuta loogiselta kauppakumppanilta Patrialle

Suomalainen mies halusi kaupitella Ugandassa Patrian aseita, mutta näiden kahden tahon yhteistyö näyttää monista syistä epätodennäköiseltä.

Uganda
Venäläinen BTR-80 tyypin panssariajoneuvo.
Venäläinen BTR-80 mallin panssariajoneuvo Kubinkassa syyskuussa 2016.Sergei Ilnitsky / EPA

Kun suomalainen liikemies matkusti Ugandaan, hän suunnitteli esittelevänsä Patrian kalustoa Ugandassa ja Mosambikissa. Mukana oli ainakin panssariajoneuvo Patria AMV:n esitteitä.

Silti on epäselvää, mitä tuotteita mies aikoi kaupitella.

Tällä vuosikymmenellä Uganda on ostanut runsaasti sotilaskalustoa. Muun muassa helikoptereita, tankkeja ja ohjuksia, esimerkiksi Valko-Venäjältä, Ukrainasta ja Yhdysvalloista.

Yksi kauppa kuitenkin kiinnittää huomion. Tukholman kansainvälisen rauhaninstituutin SIPRI:n pitämästä tietokannasta käy ilmi, että Uganda on ostanut vuosikymmenen alussa Venäjältä 32 panssariajoneuvoa mallia BTR-80.

Miksi tämä kauppa on niin olennainen? Eniten siksi, että kyseinen malli on hyvin samanlainen kuin panssariajoneuvo Patria AMV, sama vientihitti, jonka esitteitä miehellä oli mukanaan.

Tähän kauppaan kiteytyy monta niistä syistä, joiden takia Patrian ja Ugandan välinen kaupankäynti olisi epätodennäköistä.

SIPRI:n vanhempi tutkija Pieter D. Wezeman on hyvin yllättynyt kuullessaan suomalaisen miehen suunnitelmista.

– Kun tiedämme mitä Patria valmistaa, ja kun tiedämme Ugandan aseidentuontiin liittyvät käytännöt, näiden kahden välinen yhteistyö olisi yllättävää, Wezeman sanoo.

Moni länsimaa karsastaa asekauppaa Ugandan kanssa, vaikka YK ei ole kieltänyt aseiden vientiä. Maan ympäristöä pidetään epävakaana.

Ugandan pohjoisessa naapurissa Etelä-Sudanissa käydään jo viidettä vuotta veristä sisällissotaa. YK:n selvityksissä Ugandaa on syytetty aseiden välittämisestä Etelä-Sudaniin ase-embargoista eli aseiden vientikiellosta piittaamatta.

Uganda osallistuu myös sotatoimiin läntisessä naapurissaan Kongon demokraattisessa tasavallassa, missä se taistelee yhdessä Kongon asevoimien kanssa kapinallisjoukkoja vastaan. Viimeksi joulukuussa Uganda iski (siirryt toiseen palveluun) kapinallisjoukkoja vastaan niin kutsutussa operaatio Tuugossa kapinallisten tapettua YK:n rauhanturvaajia.

Suurin sotilasoperaatio on kuitenkin käynnissä Somaliassa. Uganda on lähettänyt tuhansia sotilaita Afrikan Unionin rauhanturvaoperaatioon Somaliaan, ja on yksi operaation suurimmista osallistujista.

Tämän operaation varustaminen näkyy myös Ugandan asekaupoissa: esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa tehtyä kaupankäyntiä on perusteltu nimenomaan ugandalaisille Somaliassa toimiville rauhanturvaajille tarkoitettuna varustuksena.

Myös Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo viittasi Ugandan epävakauteen Ylen haastattelussa tiistaina.

– Uganda on muun muassa Transparency Internationalin listalla ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Patria ei pyri sinne kauppasuhteisiin, Isotalo sanoi.

Wezeman kuitenkin muistuttaa, ettei alueen epävakaus haittaa länsimaisia asekauppiaita, jos kauppakumppanina on esimerkiksi Saudi-Arabia tai jokin muu rikas maa.

Sama pätee Patriaan, joka käy kauppaa esimerkiksi Jemenin sodan osapuolten kanssa.

Ugandassa ei ole mahdollisuuksia tienata yhtä suuria summia. Esimerkiksi vuonna 2016 (siirryt toiseen palveluun) Saudi-Arabia käytti sotilasmenoihin yli 150 kertaa enemmän rahaa kuin Uganda.

Olli Isotalo
Olli IsotaloJyrki Ojala / Yle

*Aseiden hinta taitaakin *olla todellinen syy siihen, ettei Ugandan ja Patrian välillä ole vielä kaupankäyntiä.

Länsimaisten asevalmistajien tuotteet ovat hintavia Ugandalle. Samantyyppiset aseet saa halvemmalla Venäjältä.

Kuten vaikkapa BTR-80 panssariajoneuvot, jotka muistuttavat Patrian AMV:tä.

Kumpikin malli on suunnilleen saman kokoinen, kyytiin mahtuu lähes yhtä monta ihmistä ja perusaseistuskin saman suuntainen. Sekä venäläisessä että suomalaisessa mallissa on ainakin yksi pyörivään tornialustaan kiinnitetty raskas konekivääri.

Mutta BTR-80 on Patrian mallia halvempi. Olisi epätodennäköistä, että Uganda haluaisi lähiaikoina ostaa toisen valmistajan kalliimpaa tuotetta jo hankittujen ajoneuvojen rinnalle.

Toisaalta suomalainen mies saattoi haluta kaupata Ugandaan muita Patrian tuotteita. Patrian johto myöntää, että hänellä oli mukanaan mahdollisesti myös Nemo-kranaatinheitinjärjestelmän esitteitä.

SIPRI:n avoimiin lähteisiin pohjautuvien kauppatietojen mukaan Venäjä käy tällä hetkellä eniten asekauppaa Ugandan kanssa. Vuosina 2012–2016 noin 70 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) kaikista Ugandan raskaista aseistaan tuotiin Venäjältä.

Seuraavaksi suurin kauppakumppani oli Ukraina noin 23 prosentin osuudella. Yhdysvallat oli kolmanneksi suurin kauppakumppani alle kahden prosentin osuudella.

Kaiken kaikkiaan Ugandan asevarustelu on pysynyt suhteellisen tasaisena vuodet 2012–2016, eikä sotilasmenoissa ole tapahtunut merkittävää kasvua.

Korjattu 19. helmikuuta kello 16.30. Kongo on Ugandan länsinaapuri.