Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vihki iltapäivällä käyttöön Helenin uuden biolämpölaitoksen Salmisaaressa. Noin kello 14:15, pienten juhlapuheiden jälkeen, pormestari Vapaavuori leikkasi kahden työmaatötterön väliin viritetyn punaisen nauhan. Yksi osa nauhasta meni energiayhtiö Helenin arkistoihin, toinen pätkä Vapaavuoren taskuun.
Hetkeä aiemmin pormestari Vapaavuori sanoi vihkiäispuheessaan, että Helsinki on voimakkaasti sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hiilineutraalius edellyttää hänen mukaansa päästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla.
– Salmisaaren pellettilämpölaitos on loistava esimerkki uusiutuvan energian käytöstä kaupungin lämmöntuotannossa, totesi Vapaavuori puheessaan.
Helsinki on päättänyt olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä (siirryt toiseen palveluun).
Miksi tämä on tärkeää? Siksi, että pelleteillä korvataan juuri kivihiilestä aiheutuvat ilmastopäästöt. Kun pelletti on tuotettu ilmastokestävästi, se tarkoittaa suoraa 100 prosentin vähennystä päästöihin.
"Tärkeintä on siirtymä pois kivihiilestä"
Pellettikaukolämmön tuotanto on merkittävä teko ilmastolle, sanoo ympäristöekonomian professori, Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
– Tärkeintä on juuri ilmastokestävä siirtymä pois kivihiilestä. Se on öljyn ohella ilmastoa kuormittavin fossiilinen polttoaine, vastaa Ollikainen.
Hänen mukaansa maailman tasolla kysymys on siitä, että mitä nopeammin kivihiili saadaan pois käytöstä, sitä enemmän on aikaa saada hyviä ratkaisuja.
Maailman hiilibudjetti on kovin tiukka. YK:n ilmastoraportissa (siirryt toiseen palveluun)ehdotetaan, että kaikkien kehittyneiden maiden pitäisi irrottautua kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä. Kiinalle on annettu aikaa vuoteen 2040 saakka, ja köyhemmille kehittyville maille aina vuoteen 2050 saakka.
– Mitä nopeammin saamme kivihiiltä pois, sitä enemmän voitamme aikaa sen kahden asteen lämpötilatavoitteen saavuttamiseen, Ollikainen sanoo.
Helenin tilastojen mukaan bioenergian avulla on saatu poistettua hiilidioksidia merkittävästi Helsingin alueella.
Metsäbioenergia on vain yksi vaihtoehto. Professori Ollikaisen mukaan ei kuitenkaan mikään automaattinen ilmastoratkaisu. Metsätalouden sivutuotteena tuleva sahanpuru ja siitä valmistetut pelletit ovat professorin mielestä siinä mielessä ilmastokestäviä, että ne hajoaisivat joka tapauksessa nopeasti.
Suurin tekijä on imagollinen.
– Helsinki kilpailee muiden pohjoismaisten pääkaupunkien kanssa ympäristöystävällisyydestä. Kyllä sinilevä ja kivihiili ovat ne, jotka on silloin hyvä saada pois.
Kun Helsingin maine paranee, se tulee houkuttelevammaksi kohteeksi, esimerkiksi elinkeinoelämälle, arvioi Ollikainen.
– Ei tätä pellettiin siirtymistä erityisen avantgardistiseksi ratkaisuksi voi sanoa, mutta se on turvallinen ja Suomen oloissa helppo toteuttaa, arvioi professori Ollikainen.
Pellettirekkojen rallia?
Energiayhtiö Helenin Salmisaaren laitoksessa on Suomen suurin pellettikattila. Metsäteollisuuden sivutuotteista, kuten sahanpurusta valmistettavat pelletit ovat suurelta osin kotimaista tuotantoa.
Puupelletti jauhetaan pölyksi ennen kuin se päätyy lämpökattilaan, josta se puolestaan siirtyy kaukolämmöksi koteihin. Pellettejä kuluu 21 tonnia tunnissa. Itsekseen ne eivät tehtaalle ilmaannu, vaan ne toimitetaan sinne pääasiassa rekoilla.
Yhden rekan pellettilasti riittää Helenin mukaan kahden tunnin täyden tehon kaukolämmön tuotantoon. Tarvitaan siis 12 rekan lasti yhden vuorokauden tarpeisiin.
Salmisaaren laitoksen tuotanto lämmittää noin Keravan suuruisen alueen.
Kolme uutta biolämpölaitosta
Helen suunnittelee parhaillaan myös kolmea muuta, uutta biolämpölaitosta Helsingin alueelle. Voimaloita nousee vaiheittan tämän hetken tiedoilla Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle. Vaiheittain siksi, että niillä korvataan käytöstä vuonna 2024 poistuvan Hanasaaren voimalaitoksen lämmöntuotanto. Tuolloin käytössä pitäisi olla vähintään yksi, mieluummin kaksi uutta lämpölaitosta.
Lisäksi Esplanadin alle rakennetaan parhaillaan lämpöpumppuja, jotka palvelevat myös uusiutuvaa kaukolämpötuotantoa. Espan pumput puhaltavat kaukolämpöverkkoon virtaa myöhemmin keväällä.
