Parantaako musiikin kuuntelu urheilusuoritusta? Riippuu musiikista ja kuuntelijasta, vastaa tiede

Musiikin liikkeelle sysäämiä vaikutuksia mielessä ja kehossa tunnetaan yhä varsin huonosti.

musiikki
Chloe Kim lumilautailee PyeongChangissa.
Chloe Kim voitti olympiakultaa kuulokkeet korvillaan.Sergei Ilnitsky / EPA

Se oli täydellisyyttä hipova suoritus: 98,25 pistettä sadasta.

Lumilautailija Chloe Kim voitti äskettäin naisten halfpipen olympiakultaa Pyeongchangissa ylivoimaiseen tyyliin. Sekä Yhdysvaltoja että Etelä-Koreaa edustanut 17-vuotias laski voittoon kuulokkeet korvillaan.

Toimittajia kiinnosti kilpailun jälkeen, millaista musiikkia Kim oli kuunnellut. Kultamitalisti ei ollut ihan varma.

– En oikeastaan muista. Kaikki on hämärän peitossa, voitostaan häkeltynyt Kim sanoi NBC:n Today-ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun).

Hän arveli, että kuulokkeista pauhasi joko Lady Gaga, Britney Spears tai Lana Del Rey. Saattoi olla myös Migos, Kim muisteli myöhemmin ESPN:lle (siirryt toiseen palveluun).

Onko musiikilla mitään merkitystä urheilijan suoriutumisen kannalta? Ehkä on, ehkä ei. Vastaus riippuu musiikista ja kuuntelijasta.

Bassoäänet saavat olon tuntumaan vahvalta

Maailma on täynnä (siirryt toiseen palveluun) kertomuksia siitä (siirryt toiseen palveluun), miten oikeanlainen musiikki auttaa urheilijoita virittäytymään tunnelmaan. Kun henkilökohtaisiin anekdootteihin lisätään tieteellinen arviointi, alkaa musiikin todellinen vaikutus hahmottua.

Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) havaittiin, että tietynlainen musiikki saa kuulijoissa aikaan voimakkuuden tunteen.

Vaikutus tuli ilmi tarkasteltaessa bassoääniä. Mitä enemmän bassoa, sitä voimakkaammiksi koehenkilöt tunsivat itsensä.

Tutkijat selittivät ilmiötä tartuntahypoteesilla: kun ihmiset kuulivat voimaa uhkuvia matalia ääniä, heidän tunteensa mukautuivat vastaavasti.

Tämä ei varsinaisesti yllättänyt tutkijoita, sillä matalien äänien ja koetun valta-aseman yhteys oli havaittu aiemmin. On kuitenkin eri asia tuntea olonsa vahvaksi kuin yltää vahvaan suoritukseen.

Nopea tempo kiihdyttää pyöräilijän polkemista

Viime vuosina on tutkittu musiikin vaikutuksia muun muassa juoksijoihin ja pyöräilijöihin. Näin on saatu mielenkiintoista tietoa esimerkiksi eri aivoalueiden aktivoitumisesta, motivaatiosta ja palautumisesta.

Kun juoksijat kuuntelivat motivoiviksi miellettyjä kappaleita (siirryt toiseen palveluun), he kipittivät ensimmäiset 800 metriä viiden kilometrin matkasta verrokkeja nopeammin. Suorituksen jälkeen kuunneltu rauhallinen musiikki taas auttoi palautumisessa.

Pyöräilijät puolestaan polkivat sitä vikkelämmin (siirryt toiseen palveluun), mitä kiivaampi tempo musiikissa oli. Lisäksi he pitivät nopeampaa musiikkia hidasta miellyttävämpänä.

Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että musiikki heijastuu myös asenteessa uutta lajia kohtaan (siirryt toiseen palveluun). Ensi kertaa kovatehoista intervalliharjoittelua (HIIT) kokeilleet kuntoilijat suhtautuivat treeniin myönteisemmin, jos he saivat samalla kuunnella musiikkia.

Näyttö musiikin suoritusta parantavasta vaikutuksesta on kaikesta huolimatta jäänyt ohueksi.

Musiikki vaikuttaa etenkin miesten riskinottoon

Juuri julkaistussa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) havainnoitiin koehenkilöiden käyttäytymistä ja kykyjä hieman koripallon vapaaheittoja muistuttavassa pelissä. Erot tulivat esiin riskinotossa.

Motivoivaksi koetun musiikin kuuntelun huomattiin lisäävän riskinottoa erityisesti miehillä. He heittivät muita kauempaa ansaitakseen enemmän pisteitä.

Tutkijoiden mukaan riskinotto voi olla hyödyllistä, jos se saa urheilijan toimimaan aivan kykyjensä rajoilla. Löydökset vihjaavat, että musiikin teho piilee juuri tässä.

Koko aineistossa musiikin kuuntelemisen ei kuitenkaan havaittu parantavan eikä heikentävän suoritusta. Motivoivan musiikin psykologiaa tunnetaan edelleen varsin huonosti, toteavat tutkijat.

Redmond Gerard
Redmond GerardJavier Soriano / AFP

Chloe Kimin ikätoveri Red Gerard ylsi Pyeongchangissa miesten slopestylen finaalissa viimeisellä laskullaan kisan parhaisiin pisteisiin ja voitti olympiakultaa. Hän teki sen ilman kuulokkeita ja keskittäen kaikki aistinsa suoritukseen.

– Lopetin äskettäin musiikin kuuntelemisen kilpailemisen aikana. On helpompaa vain kuunnella lunta ja sitä, onko tuulta vai ei, Gerard kertoi ennen olympialaisia Us Weekly -lehdelle (siirryt toiseen palveluun). Samalla hän tuli muistuttaneeksi, että mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella.