Varsinais-Suomen hypetyksen varjopuoli: "Millä muuntokoulutuksella kaularangan nivelrikosta kärsivästä voi tulla hitsari?"

Työttömiä on Varsinais-Suomessa noin 25 000 ja työpaikkoja noin 3 000.

työttömyys
Jari Suominen
Pitkäaikaistyötön Jari Suominen ihmettelee, miten muuntokoulutuksella voidaan ratkaista kaikki työllisyysongelmat.Minna Rosvall / Yle

TurkuVarsinais-Suomessa menee lujaa. Uudenkaupungin autotehdas ja Turun telakka tarvitsevat työntekijöitä.

Samaan aikaan työttömiä on kuitenkin noin 25 000. Yksi heistä on 59-vuotias Jari Suominen, joka on tehnyt pätkätöitä vuodesta 2005. Silloin päättyi vakituinen työ Postissa lehdenjakajana. Suominen on kiinnostunut toimistotöistä.

– Minusta ei hitsaria saa millään. Kaularangan nivelrikko estää sen tehokkaasti. Kädet ovat kömpelöt. Metallimiehen työ on niin vaativaa, että siihen pystyvät vain harvat ja valitut, pohtii Suominen.

Jari Suomisen kaltaisilla työttömillä on useita ammatteja, mutta niihin on monia hakijoita.

– Toimistotöihin on satoja muita hakemuksia. Itse olen hakenut erilaisiin yhdistyksiin. Sieltä tulee vastaus, että valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun, kertoo Suominen.

Suomi on kouluttanut ihmisiä väärin

Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson painii saman ongelman kanssa kuin Jari Suominen. Takana on kova ponnistus, jossa Uudenkaupungin Valmet Automotiven tehtaalle haettiin 2 000 työntekijää. Siihen tarvittiin 10 000 hakijaa ja pelkästään työvoimahallinnolta noin 200 000 yhteydenottoa hakijoiden löytämiseksi.

– Meillä oli muun muassa rekkakiertue, jolla työpaikkoja esiteltiin, mutta virkailijat tekivät suuren työn, kun ottivat yhteyttä mahdollisiin hakijoihin. Uusi urakka on edessä, sillä autotehdas tarvitsee jälleen tuhat työntekijää, pohtii Henrichson.

Työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamattomuus on monimutkainen ongelma.

Telakkatyö ja hitsaajan ammatti vaativat fyysisiä ominaisuuksia. Autotehdas vaatii vain motivaatiota tehdä töitä.

Kjell Henrichson

– Voi kysyä, onko Suomi kouluttanut kansalaisia oikeisiin ammatteihin. Tapaamisissa kysymme, haluaako asiakas juuri siihen ammattiin. Onko kyseisellä alueella juuri niitä osaajia, pohtii Henrichson.

Työvoimahallinto poistaa työllistymisen esteitä muuntokoulutuksella. Sekään ei aina auta.

– Esimerkiksi telakkatyö ja hitsaajan ammatti vaativat fyysisiä ominaisuuksia. Autotehdas vaatii vain motivaatiota tehdä töitä. Sairaanhoitaja ei pysty hitsaamaan eikä hitsaaja pysty tekemään hoitajan töitä. Oikeiden henkilöiden löytäminen työpaikkoihin kestää.

Saman on kokenut myös työtä etsivä Jari Suominen.

– En tiedä, millä muuntokoulutuksella kaularangan nivelrikosta kärsivästä voisi tulla hitsari, sanoo Suominen.

Aktiivimalli sotkee pakkaa entisestään

Vuoden 2018 alussa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli aiheuttaa hämmennystä työvoimatoimistoissa. Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson kertoo, että virkailijat eivät voi luvata, että kaikki kurssit tai koulutukset takaavat etuuden maksamisen. Kelalta ja työttömyyskassoilta ei ole tullut selviä ohjeita.

– Asiakkaalle on raskasta, kun tietoa ei ole. Hän ei tiedä, mihin mennä. Meidän virkailijamme ei pysty neuvomaan häntä varmuudella.

Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson
Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell HenrichsonMinna Rosvall / Yle

Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja painottaa, että työttömille pyritään löytämään vakituista työtä. Ei vain sellaista pätkää, joka turvaa työttömyyskorvauksen.

On ikääntyneitä työttömiä, jotka eivät kelpaa mihinkään, vaikka kuinka paljon hakee paikkoja ja on aktiivinen.

Juha Suominen

– Meille tulee aika paljon kyselyjä, miten minulle turvataan vaadittava 18 tunnin työ. Ei hallinnon tavoite ole vain tuottaa lukuisia määriä lyhyitä toimenpiteitä, vaan tähtäämme asiakkaan pysyvään työllistymiseen.

Vapaaehtoistyön salliminen voisi olla uusi aktiivimalli

Pitkäaikaistyötön Jari Suominen pitää aktiivimallia epäonnistuneena. Siinä ei ole hänen mielestään otettu huomioon työttömän tarpeita.

– Työttömiä on monenlaisia. Jotkut ovat kahden työsuhteen välissä hetken aikaa työttöminä. Rakennusalalla tulee lopputili aina, kun rakennus valmistuu tai työmaa tulee valmiiksi. On ikääntyneitä työttömiä, jotka eivät kelpaa mihinkään, vaikka kuinka paljon hakee paikkoja ja on aktiivinen. Aktiivimalli ei ole inhimillistä toimintaa, pohtii Suominen.

Suominen kertoo olevansa aina valmis töihin ja tehneensä kaikki pätkätyöt jo 1990-luvulta lähtien. Hänellä on idea, miten iäkkäät, toimistotöihin soveltuvat, saataisiin töihin.

– Vapaaehtoistyö pitäisi saada mahdolliseksi työttömille. Esimerkiksi vapaapalokunnassa aktiivimalli on aiheuttanut sen, että työttömät eivät uskalla enää osallistua vapaapalokunnan toimintaan.

Suominen lähettää terveiset hallitukselle.

– Vapaaehtoistyön salliminen aktivoisi työttömät ja järjestöt, kuten SPR, saisivat työntekijöitä. Työttömät voisivat saada vapaaehtoistyöstä pienen korvauksen, visioi Suominen.

Aktiivimalli on suututtanut suomalaisia. Miksi tekevälle ei löydy työtä, eikä työ löydä tekijäänsä? A-teema kysyy myös, mikä estää työllistymisen ja minkälaiselta työelämä näyttää tulevaisuudessa? A-teema: Työtä! torstaina 15.2. klo 21.00 TV1 ja Yle Areena. #ateema

Illan A-teemassa katsojille annetaan ensi kertaa mahdollisuus valita, mistä lähetyksen viimeisen puolituntisen aikana puhutaan. Voit itse vaikuttaa ohjelman kulkuun äänestämällä Yle.fi-sovelluksessa. Ilmaisen sovelluksen voit ladata täältä (siirryt toiseen palveluun).