Simpukoista muodostuvat riutat tuhon partaalla Australiassa

Nature Conservancy -ympäristöjärjestön tekemän tutkimuksen mukaan lähes kaikki simpukkaeläimistä muodostuvat riutat Australiassa ovat hävinneet reilun 200 vuoden aikana.

koralliriutat
Simpukoita rannalla.
Olaf Speier / AOP

Maailmanlaajuinen huomio on viime aikoina kiinnittynyt koralliriuttojen tuhoutumiseen. Ne eivät ole kuitenkaan ainoat pinteessä olevat riutat.

Nature Conservancy -ympäristöjärjestön tekemän tutkimuksen mukaan 90–99 prosenttia simpukkaeläimistä muodostuvista riutoista Australiassa on hävinnyt viimeisen 230 vuoden aikana. Tämä tekee niistä maan uhatuimman merellisen ekosysteemin, tuore tutkimus kertoo (siirryt toiseen palveluun).

Miljoonien ostereiden ja simpukoiden ryppäistä muodostuvia riuttoja on esiintynyt lahdissa, murtovesissä ja rantojen läheisissä rannikkovesissä, niin trooppisilla kuin lauhkeilla alueilla koko Australiassa.

Nämä monimutkaiset eliömuodostelmat tarjoavat ruokaa ja suojaa muille selkärangattomille ja kaloille, sekä edistävät muun muassa veden suodattumista.

– Tiesimme jo, että simpukoiden muodostamat riutat ovat huonossa kunnossa maailmanlaajuisesti, ja että 85 prosenttia niistä on menetetty tai vakavasti heikentynyt, sanoi ympäristöjärjestön tutkimusta johtava Chris Gillies.

Gilliesin mukaan tutkimus vahvistaa, että Australiassa näiden tärkeiden merellisten elinympäristöjen tilanne on vielä huonompi.

Niin kutsutun Euroopanosterin (Ostrea edulis) muodostamia riuttoja on jäljellä enää yksi ainut, kun historian aikana niitä on ollut 118. Jäljellä oleva riutta sijaitsee Tasmanian Georges Bayssä.

Etenkin Australian ja Uuden-Seelannin alueilla esiintyvän Saccostrea glomerata -osterilajin elinympäristöistä on jäljellä vain kuusi riuttaa aiemmasta kuudestakymmenestä.

Tutkijat vaativat riuttojen kunnostamista

Australiassa sijaitseva Iso valliriutta on maailman suurin koralliriutta, ja se tulee usein ensimmäisenä mieleen rappeutuvista meriekosysteemeistä. Vaikka koralliriutat ovatkin uhattuna, simpukoiden asuttamat riutat ovat kärsineet eniten, kertoo James Cookin yliopiston meritutkija Ian McLeod.

– Suurin osa niistä on kadonnut ennen kuin olemme syntyneet, joten ihmiset eivät tiedä, että olemme menettäneet ne, McLeod sanoi.

Suuri osa riuttojen tuhosta tapahtui 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Tuhot johtuivat muun muassa liikakalastamisesta, ympäristön muutoksista, tautien leviämisestä sekä veden laadun huonontumisesta.

Tutkijat sanovat, että riuttojen häviäminen edesauttaa varastoidun hiilen vapautumista ja edistää ilmastonmuutosta. Lisäksi sillä on vaikutusta rannikoilla tapahtuneisiin muutoksiin eli lisääntyneisiin myrskyihin, merenpinnan nousuun sekä meren happamoitumiseen.

Vielä ei ole kuitenkaan liian myöhäistä. Tutkimus suosittelee parempaa koulutusta simpukkaekosysteemien toiminnasta ja arvosta, lisää suojelua jäljellä oleville riutoille, sekä enemmän rahaa niiden kunnostamiseen.

Tutkimus on vapaasti luettavissa PLOS ONE (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.

Lue myös:

Pahimmat kauhuskenaariot ilmastonmuutoksesta eivät ehkä toteudukaan – Uusi tutkimus täsmentää ennustetta tulevaisuuden maailmasta

Ison valliriutan tila on luultua surkeampi

Tutkimus: Osteri aistii meren melusaasteen ja sulkeutuu kuoreensa

Lähteet: AFP