Leikkausten keskittämisessä ollaan ottamassa askel taaksepäin – asiantuntijat yrittivät kääntää ministeriön päätä jo puolitoista vuotta sitten: ”Silloin oli ilmeisesti niin suuri halu tappaa aluesairaaloita”

Uudistus ei ole palauttamassa leikkauksia lakkautettuihin aluesairaaloihin. Sosiaali- ja terveysministeriöstä myönnetään, että lakiprosessi ei ole mennyt kaikilta osin putkeen.

Sote-uudistus
Leikkausali
Jyrki Lyytikkä / Yle

Julkisen sektorin leikkauksia ollaan hajauttamassa uudelleen suurimpien sairaaloiden ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan terveydenhuoltolain muutosta.

Lakiin ollaan lisäämässä uutta pykälää, joka mahdollistaisi kiireettömien nukutusleikkausten tekemisen yksiköissä, joissa ei ole ympärivuorokautista erikoissairaanhoidon päivystystä.

Hallitus on sote-uudistuksen yhteydessä keskittänyt leikkaustoimintaa ympärivuorokautista yhteispäivystystä järjestäviin sairaaloihin ja yliopistollisiin keskussairaaloihin. Terveydenhuoltolain muutoksia on täytynyt soveltaa tämän vuoden alusta. Lakia tarkentavan keskittämisasetuksen (siirryt toiseen palveluun) siirtymäaika puolestaan päättyy kesäkuun loppuun.

Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain mukaan (siirryt toiseen palveluun) kunta tai kuntayhtymä ei voi ostaa palveluita toimijalta, joiden palvelut eivät ole samalla tasolla kuin ostajalla.

On syntynyt tilanne, jossa julkisen puolen yksityiseltä ostamat leikkaukset ovat kesään mennessä siirtymässä lain harmaalle alueelle, koska niillä ei käytännössä ole mahdollista järjestää yhteispäivystystä.

– Me valmistelijat emme miettineet viimeiseen asti sitä, että jos sairaanhoitopiiri esimerkiksi ostaa leikkauksia, niin sen pitää ostoissaan noudattaa samoja kriteereitä, myöntää johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Leikkaus alkamassa
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kumpulaisen mukaan lausunnolla olevan lakiuudistuksen tarkoitus on varmistaa, että ostopalvelut täyttäisivät lain vaatimukset.

– Tällä ei ole tarkoitus purkaa keskittämisasetusta tai avata uudelleen sitä keskustelua, että voisivatko aluesairaalat tehdä, Kumpulainen sanoo.

Uudistuksen tarkoituksena on myös pitää hallituksen asettama säästötavoite elossa. Leikkausten keskittämisillä haetaan 350 miljoonan euron säästöjä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Joka tapauksessa uudistus palauttaisi leikkaustoimintaa suurten sairaaloiden ulkopuolelle, vaikka se ei puutukaan leikkauksia keskittävään asetukseen. Käytännössä hyötyjien joukossa olisivat ainakin suurten sairaaloiden lähistöllä olevat yksityiset sairaalat ja lääkäriasemat. Lakiuudistus myös auttaisi julkista sektoria purkamaan hoitojonoja ostopalveluiden avulla.

Asiantuntija antaa poukkoilevalle päätöksenteolle huutia, vaikka uudistuksen sisältö miellyttääkin.

"Keskittämiselle ei lääketieteellistä perustetta"

Sote-uudistuksen asiantuntijatyöryhmän jäsen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen pitää lainsäädännön prosessia yksiselitteisesti huonona.

– Olisi kovin toivottavaa, että asiat valmistellaan huolellisesti, asianosaisia kuullaan ja ymmärretään kaikki seurausvaikutukset. Tämähän ei ole ainoa asia, missä tähän ilmiöön on törmätty, Lehtonen sanoo.

Lehtonen katsoo, että uusi lakiesitys on sisällöltään lähes identtinen kirjeen kanssa, jonka Helsingin yliopistollinen keskussairaalan erityisvastuualue postitti silloiselle perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.) puolitoista vuotta sitten.

Kirjeessä todetaan muun muassa näin:

Leikkaustoiminnan mahdollistaminen vain päivystävissä sairaaloissa ei ole lääketieteellisesti perusteltua, vaan leikkaustoimintaa koskevien vaatimusten pitäisi perustua kunnolliseen ja toimipistekohtaiseen riskiarviointiin. Kansainvälisesti arvioissa valikoituun elektiiviseen leikkaustoimintaan keskittyvät sairaalat (ns. fokussairaalat) ovat osoittautuneet laadukkaiksi ja kustannustehokkaiksi esimerkiksi ortopedian ja silmätautien osalta.

HUSin, Carean ja Eksoten allekirjoittama ehdotus, päivätty 9.9.2016

Lehtosen mukaan vastakaikua ei tullut.

– Silloin oli ilmeisesti niin suuri halu tappaa aluesairaaloita kustannusten pienentämiseksi, että asia ei edennyt. Nyt kun yksityiset toimijat halutaan asettaa samalle viivalle, on ministeriöllekin paljastunut, minkälaisia ongelmia näihin keskittämisiin liittyy.

Esimerkkinä Lehtosen tarkoittamasta "tapetusta" aluesairaalasta on muun muassa Kouvola, josta leikkaustoiminta on hiljattain ajettu alas. HUSin ja muiden kirjeen lähettäjien toiveena oli, että näin ei olisi tehty.

Lehtosen mukaan tilanne on aiheuttanut ongelmia myös sairaaloissa, joihin toimintaa on keskitetty.

– Jotkut aluesairaalat ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen. Toisaalta myös päivystävät sairaalat ovat joutuneet jonon hallinnan kannalta hyvin haasteelliseen tilanteeseen, Lehtonen sanoo.

Kirurgi työssään
Jyrki Lyytikkä / Yle

Tuija Kumpulaisen mukaan päivystys- ja keskittämisasetuksen tekovaiheessa sen vaikutuksia palveluiden ostoon ei osattu arvioida tarpeeksi tarkkaan.

– Sitä ei varmaan meillä kunnolla hahmotettu. Ei vain ajateltu sitä kohtaa, Kumpulainen sanoo.

Lehtosen mielestä kaiken leikkaustoiminnan keskittämiselle ei missään vaiheessa ole ollut lääketieteellistä perustetta.

– Ei ole mitenkään järkevää yrittää viedä pieniä toimenpiteitä päivystäviin keskussairaaloihin tai yliopistosairaaloihin. Se aiheuttaa ruuhkaa ja jonoja ja saattaa jopa huonontaa potilasturvallisuutta, kun kiireen keskellä yritetään hoitaa potilaita, Lehtonen sanoo.

Leikkausyksikkö ei saa olla kaukana sairaalasta

Lakiuudistuksen jälkeenkin leikkaavien yksiköiden täytyy täyttää keskittämisasetuksessa vaaditut rajat vuosittaisista leikkauksista. Lisäksi leikaavan yksikön on sijaittava 30 minuutin kulkumatkan päässä sairaalasta, jossa on ympärivuorokautinen päivystys.

Vaatimukset keskittävät uudistuksen vaikutuksia suurempiin kaupunkeihin. Lasse Lehtosen mukaan esimerkiksi Kouvolan sairaalan tilanteeseen lakiuudistus ei tuo muutosta.

Lehtosen mukaan 30 minuutin aikaraja on keinotekoinen, koska leikkaukset tehdään useimmiten päiväkirurgiana. Tällöin potilas voi olla jo kotona esimerkiksi sadan kilometrin päässä sairaalasta, kun komplikaatiot alkavat. Hänen mukaansa etäisyyttä oleellisempaa on, minkälaisia leikkauksia yksikköön ohjataan.

– Jos kiireettömiä leikkauksia tehdään päiväsaikaan ja siellä on sekä leikkaava lääkäri että anestesialääkäri paikalla, niin en tiedä onko tämä aikaraja nyt sitten oleellinen turvallisuuslisä. Turvallisuutta luodaan enemmän sillä, että valitaan toimintaa, johon ei liity merkittäviä riskejä. Kynnenpoistoon ei kovinkaan usein vaadita teho-osastovalmiuksia, Lehtonen sanoo.

Lääkäri
Jyrki Lyytikkä / Yle

"Yhteiskunnan täytyy järjestää niin, että apu on lähellä"

Tuija Kumpulaisen mukaan aikaraja on johdettu muun muassa siitä, miten nopeasti ihminen ylipäänsä saadaan sairaalaan.

– Osin siinä on käytetty vähän samantyyppisiä asioita, mitä meillä on olemassa ensihoidon puolella, jos ihminen sairastuu vakavasti sairaalan ulkopuolella, Kumpulainen sanoo.

Hänen mukaansa on yhteiskunnan vastuulla, että potilas pääsee jatkohoitoon nopeasti, jos kiireettömässä leikkauksessa syntyy komplikaatioita.

– Se ei ole joku kansalainen, joka kaatuu metristä tai saa infarktin, vaan me altistamme hänet jollekin toimenpiteelle. Jos tapahtuu jotakin isoa, yhteiskunnan täytyy järjestää asiat niin, että apu on lähellä, Kumpulainen sanoo.

Lakiesityksen arviomuistio (siirryt toiseen palveluun) on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntokierros päättyy maaliskuun alussa. Terveydenhuoltolain muutosten on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa.