1. yle.fi
  2. Uutiset

Punaisen tuvan ja perunamaan valtakausi päättyi – Kuopio rakentaa nyt tiivistä asuinaluetta ekoihmisille, joita automaattiset sähköbussit kuljettavat

Kaupunkirakentamisen ihanne on nyt aivan jotain muuta kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Kuopioon nouseva miljardiluokan Savilahti-projekti on muutoksesta oivallinen esimerkki.

Pohjois-Savo
Savilahti ja Savisaari Kallavedellä.
Tämä maisema on nyt lähes asumaton, mutta kymmenen vuoden päästä Savilahden rannoilla ja taustalla näkyvässä Savisaaressa on tuhansia uusia asukkaita.Toni Pitkänen / Yle

On vuosi 2030. Vastavalmistunut lääkäri Maria herää, kun hänen neljävuotias lapsensa hyppää rytinällä sänkyyn. Alakerrassa isovanhemmat ja isoisovanhemmat laittavat jo aamupalaa pihapiirin yhteisestä kasvihuoneesta kerätyistä antimista. Neljä sukupolvea asuu yhdessä puukerrostalossa. Autoa ei ole, mutta automaattinen sähköbussi vie ja tarvittaessa Maria voi tilata itselleen yhteiskäyttöauton.

Jotain tällaista voi elämä olla 12 vuoden päässä Savilahden asuinalueella, lähellä Kuopion keskustaa, ainakin jos ajatushautomo Demos Helsingin visiot (siirryt toiseen palveluun) alueen tulevaisuuden asukkaista toteutuvat.

Savilahti on Kuopion uusin suuri rakennushanke. Alueella on jo nyt sairaala, yliopisto, ammattikorkeakoulu, automarket ja yrityskampus. Vuoteen 2030 mennessä sinne halutaan 7 000–8 000 asukasta, 5 000–7 000 työpaikkaa ja 6 000–7 000 opiskelijaa lisää. Asuntoja tulee rannalle, saareen, jopa veden päälle (siirryt toiseen palveluun) ja Pispalan tyyliseen pientalorinteeseen.

Se on lähellä keskustaa, asuminen on tiivistä ja asuntojen lisäksi sinne tulee työ- ja opiskelupaikkoja ja palveluita. Se edustaa pienoiskoossa aluetta, jollaisia suomalaiset kaupungit nyt haluavat rakentaa.

Muutos on ollut todella suuri

Maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta summaa vallalla olevaa kaupunkirakentamisen ihannetta: 90 prosenttia kaupungeista liputtaa nyt mieluummin tiiviin kuin hajautetun rakenteen puolesta. Saman on huomannut aluetutkija Timo Aro:

– Koko ajan tuntuu korostuvan keskustamainen rakentaminen asemanseutujen ja kampusalueiden ympärille, missä asuminen ja työpaikkakeskittymät löytävät toisensa, hän tiivistää.

Esimerkkejä löytyy muualtakin kuin Kuopiosta: Kalasatama Helsingissä, Kangas Jyväskylässä, Hiedanranta Tampereella ja Hiukkavaara Oulussa.

Osa on pitäytynyt nurmijärvimaailmassa.

Timo Aro

Niiden vastapari on 2000-luvun väljempi pientaloihanne, josta myös löytyy hyvä esimerkki Kuopiosta: Saaristokaupunki. Sekään ei ole mikään varsinainen punaisten tupien omakotimatto, mutta silti aivan toisenlainen alue kuin Savilahti. Saaristokaupungin pientaloissa ja tilavissa kerrostalo- ja rivitaloasunnoissa elää yli 10 000 ihmistä, mutta esimerkiksi ensimmäisen ravintolan perustamista alueelle on saatu odottaa todella pitkään (mikä on huono tai hyvä asia vastaajasta riippuen (siirryt toiseen palveluun)).

Kun Saaristokaupunki kytkettiin keskustaan uudella Saaristokadulla, siitä tuli vuosien ajaksi kaupungin vilkkain uudisrakentamisen alue. Muutaman vuoden päästä se kuitenkin "valmistuu" ja rakentamisen painopiste siirtyy keskustan alueille.

"Puhutaan vain Nurmijärvi-ilmiöstä, vaikka se on ihan passé"

Ilmiön yhteydessä on puhuttu myös Nurmijärvi-idyllistä, viitaten omakotiasumiseen Helsingin ympäryskunnissa. Nyt ne pääkaupunkiseudun ympäryskunnat, jotka ovat painottaneet kaupunkimaista asuntotuotantoa lähellä keskustaa, ovat menestyneet parhaiten, tulkitsee Timo Aro.

– Osa on pitäytynyt nurmijärvimaailmassa, mutta esimerkiksi Järvenpää on panostanut nimenomaan kaupunkimaisuuteen ja on nyt nopeimmin kasvava kunta.

Pääkaupunkiseudun KUUMA-kunnissa (siirryt toiseen palveluun) asuu yhteensä enemmän ihmisiä kuin Tampereen kaupunkiseudulla ja niissä tehdään nyt tutkijoiden mukaan todella hyvää työtä keskustaajamien kehittämiseksi. Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Mika Ristimäen mielestä kehyskuntien suunnanmuutos on jäänyt isolta osin huomaamatta mediassa.

– Puhutaan vain Nurmijärvi-ilmiöstä, vaikka se on ihan passé, Ristimäki tokaisee.

Kaksi syytä, miksi hajautetun rakentamisen ihanne hiipui

Hajautetun rakentamisen ihanteen syrjäytymiseen vaikuttivat taloudellisen ja ekologisten syiden lisäksi myös pyrkimys tukea terveellisiä elämäntapoja kaupunkirakenteen avulla, näkee professori Marketta Kyttä.

– Tutkimusten mukaan melko tiiviisti rakennettu kaupunki näyttää tukevan aktiivista elämäntapaa, joka vastaa liikalihavuuden kansanterveydellisiin haasteisiin.

Toisaalta tutkimukset kertovat myös, että vihreä ja luonnonläheinen asumisympäristö vähentävät asukkaiden stressiä. Kytän mielestä tiivis ja vihreä kaupunkirakenne eivät välttämättä sulje toisiaan pois.

Entisajan tieverkko voi olla ihannekaupunginosan esteenä

Ei kuitenkaan ole aina ihan helppoa löytää paikkoja keskustamaiselle rakentamiselle, jossa luonto on läsnä. Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Mika Ristimäen mukaan keskisuurissa suomalaiskaupungeissa ongelmana on, että niiden keskustoiden läpi ovat ennen menneet leveät vanhat valtatiet, ja myös vedet ja harjut tuovat omat luonnolliset esteensä rakentamiselle.

Niinpä esimerkiksi Lahdessa valtatie 12:ta siirretään etelämmäksi ja sen paikalle tulee katutiloja. Tampereella rakennusmaata on aiottu hankkia tuomalla täyttömaata Näsijärven ranta-alueelle (siirryt toiseen palveluun).

Kuopion Savilahdessa moottoritie katetaan ja sen päälle tulee toimistotiloja. Puhumattakaan siitä, että Savi- ja Neulalahdesta on pitänyt onkia satoja tuhansia räjähteitä alueella toimineen varikon jäljiltä. Ilman näitä esteitä niin lähellä keskustaa sijaitseva alue tuskin olisi pysynyt asumattomana näin pitkään.

Jos sieltä ostaa kodin, uskon että näkymä on aika hyvä.

Antti Niskanen

Ajatushautomo Demoksen visioissa Savilahden tulevaisuuden asumisesta ihmisillä ei ole enää omia autoja, vaan automaattiset sähköbussit, sähköpyörät ja toimivat jalankulkuyhteydet vievät ihmisiä.

Ristimäen mielestä keskisuuressa kaupungissa pitäisi tulevaisuudessakin päästä keskustoihin autoilla – sillä tavalla turvataan keskustojen kilpailuasemaa lähiöpelloille nousevia kauppakeskittymiä vastaan. Hänestä on silti hyvin tärkeää saada kytkettyä uudet asuinalueet joukkoliikenneyhteyksillä keskustaan, jotta kaupungit säilyvät yhtenäisinä.

– Sen vuoksi Savilahteenkin pitäisi saada suora joukkoliikenne keskustaan. Olen vähän epäileväinen siihen, että pelkkä liityntäliikenne yliopiston korvilta palvelisi asukkaita tarpeeksi, hän miettii.

Turvallinen asuntovarallisuuskohde

Kysymys on myös asuntojen arvosta. Erikoistutkija Ristimäki ennustaa, että kun korot lähtevät jälleen nousuun kohti normaalia, ero keskusta-alueiden ja ympäröivien alueiden asuntojen hinnoissa kasvaa entisestään.

Kuopion Savilahti-projektia johtavan Antti Niskasen mukaan kaupunki on varautunut käyttämään uuden asuinalueen infrastruktuuriin ja yleisiin alueisiin 90–110 miljoonaa euroa. Kaupungissa uskotaan, että sillä saadaan luotua 1,5–2 miljardin euron rakentamispotentiaali alueelle.

– Asumisen kannalta Savilahden kaltainen paikka on varmaan turvallinen asuntovarallisuuskohde. Jos sieltä ostaa kodin, uskon että näkymä on aika hyvä.

Maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä näkisi mieluiten, että kaupungit löytäisivät omaleimaisia ratkaisuja. Hänestä tuntuu, että nyt muotivirtaukset lyövät liikaa läpi ja uudet alueet näyttävät liikaa samalta.

– Kuopion ei tarvitsisi näyttää samalta kuin Kalasatama Helsingissä tai HabenCity Hampurissa.

Voit tutustua Kuopion Savilahti-projektiin tarkemmin täältä (siirryt toiseen palveluun). Asuntorakentaminen alueella on jo alkanut Puijonlaakson eteläpuoleisella rinteellä ja tänä vuonna alkaa myös opiskelija-asuntojen rakentaminen Itä-Suomen yliopiston rantaan. Varsinainen uuden asuinalueen rakentaminen alkaa näillä näkymin vuonna 2020.

Juttua korjattu 19.2.: Toisin kuin artikkelin alkuperäisestä versiosta saattoi ymmärtää, Kuopion Saaristokaupungissa ei ole vielä ravintolaa.

Lue seuraavaksi