Münchenin turvallisuuskokous näyttää, kenellä on maailmassa valta – tänä vuonna mukana myös Google-vaikuttaja

Kulisseissa käytävät kahdenväliset keskustelut ovat poliitikoille yksi tärkeimmistä syistä saapua Müncheniin, arvioi viikonlopun turvallisuuskokousta paikan päällä seuraava Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

München
Münchenin turvallisuuskokous pidetään Bayerischer Hof -hotellissa.
Münchenin turvallisuuskokous pidetään Bayerischer Hof -hotellissa.Ronald Wittek / EPA

Münchenissä alkaa tänään perjantaina vuotuinen turvallisuuskokous, jota pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista poliitikkojen kohtaamisista. Paikalle odotetaan noin 500 johtavaa poliitikkoa ympäri maailmaa.

Kokouksessa ei päätetä mitään suurta, mutta se on turvallisuuspolitiikan kuumemittari. Keskusteluteemoissa mitataan maailman eri kriisejä ja konfliktiherkkyyttä. Tänä vuonna tunnelma on monella tapaa huolestunut.

Yle listasi syyt kiinnostua Münchenin 54. turvallisuuskokouksesta.

Mistä tänä vuonna puhutaan: Münchenin turvallisuuskokouksen aihelista on yhtä monikärkinen kuin maailman turvallisuusuhkatkin. Pääteemoiksi voisi nostaa Euroopan paikan globaalissa politiikassa, ydinaseuhkan ja Donald Trumpin valtaannousun myötä vahvistuneen suurvaltapolitiikan.

Yhdysvallat näkee maailman nyt suurvaltojen kilpakenttänä. Poissa on monilta osin globaali ajattelu, jossa asioista - kuten ilmastonmuutoksen torjumisesta - yritettiin sopia yhteistyössä.

Joulukuussa julkaistussa turvallisuusstrategiassaan Trump nimesi suoraan Kiinan ja Venäjän Yhdysvaltain kilpailijoiksi.

Hierarkioiden mullistumisesta kertoo myös se, että yksi Münchenin tähtivieraista on tänä vuonna Googlen omistavan Alphabet-yhtiön hallituksen entinen puheenjohtaja Eric Schmidt.

Turvallisuuspolitiikka ei ole enää vain poliitikkojen käsissä.

Eric Schmidt
Eric SchmidtPierre Tricolet / AOP

Miten suurvaltapelin paluu tarkoittaa Euroopalle**:** Kuvaavan kommentin antoi Saksan liittokansleri Angela Merkel viime vuoden toukokuussa saksalaisessa olutteltasssa.

Merkel sanoi niiden aikojen, jolloin voisimme täysin luottaa muihin, olevan joiltain osin ohi. Lausunto viittaa suoraan Yhdysvaltojen nykyjohtoon.

EU on aiempaa yksinäisempi globaalin sopimuspolitiikan ja liberaalin demokratian tukijana, vaikka Yhdysvallat on Trumpin herättämistä peloista huolimatta pysynyt sotilasliitto Naton takana.

Viime vuonna tapahtui jo selvä liikahdus Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi. EU sopi pitkän odottelun jälkeen pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä, jonka valmistelu oli aloitettu toki selvästi ennen Trumpia.

Angela Merkel puhuu München turvallisuuskokouksessa.
Angela Merkel puhui München turvallisuuskokouksessa viime vuonna.Philipp Guelland / EPA

Mukana ovat lähes kaikki EU:n jäsenmaat, Suomi yhtenä hankkeen tukijoista.

Yhteistyö ei korvaa Natoa, eikä tarkoitus ole luoda Natolle rinnakkaista järjestelmää. Samankaltaista viestiä toisti puolustusministeri Jussi Niinistö aiemmin tällä viikolla Nato-kokouksessa Brysselissä.

Yhteistyöllä yritetään sen sijaan vahvistaa jäsenmaiden puolustuskykyä ja kykyä osallistua kriisinhallintaoperaatioihin. Euroopan puolustuksen nykyaikaisuudessa ja yhteensopivuudessa on vielä suuria puutteita.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen vieraileva tutkija, professori Kari Möttölä pitää sopimusta mullistavana, sillä pysyvä rakenteellinen yhteistyö tapahtuu hankkeina EU:n rakenteissa eikä vain jäsenmaiden välisinä järjestelyinä.

Ensimmäistä kertaa puolustusyhteistyöhön käytetään unionin rahaa komission kautta. Ensi budjettikaudella voidaan puhua jo suuristakin summista.

– Tämä on täysin mullistavaa, komissio ei ole ennen saanut puuttua puolustuspolitiikkaan, Möttölä sanoo.

Möttölä muistuttaa, ettei Euroopan huoli jäämisestä yksin ole syntynyt Trumpin kaudella. Trumpin edeltäjä Barack Obama korosti Aasian merkitystä Yhdysvalloille ja antoi esimerkiksi Ukrainan kriisin pitkälti Euroopan itsensä ratkaistavaksi.

*Mikä vetää Sauli Niinistön vuosi toisensa jälkeen Müncheniin: *Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ottanut selvän johtoroolin Suomen ulkopolitiikassa, minkä vuoksi juuri hän on Münchenissä tunnettu suomalaiskasvo.

Münchenin kokous on Niinistön toisen kauden ensimmäinen merkittävä kansainvälinen kokous.

Sauli Niinistö  ja Thomas de Maiziere keskustelevat Münchenin turvallisuuskokouksen vastaanotolla 18 helmikuuta. 2017.
Sauli Niinistö ja Thomas de Maiziere keskustelevat Münchenin turvallisuuskokouksen vastaanotolla 18 helmikuuta. 2017.Johannes Simon / EPA

Tasavallan presidentin kanslia kertoo Niinistön pitävän lauantaina arktisen alueen turvallisuutta koskevan paneelin avauspuheenvuoron. Suomi on tällä hetkellä Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa.

Lisäksi Niinistö tapaa kahden kesken Ukrainan presidentin Petro Porošenkon ja Yhdysvaltain entisen varapresidentin Joe Bidenin.

Kulisseissa tapahtuvat kahdenväliset tapaamiset ovat yksi Münchenin vetovoimista ja vaikuttamisväylistä. Suomesta kokoukseen osallistuu lisäksi puolustusministeri Jussi Niinistö.

Entäs sitten Venäjä: Münchenin turvallisuuskokouksen tunnetuin puhe kuultiin vuonna 2007, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin kävi täyshyökkäykseen Yhdysvaltain yksinapaista valta-asemaa vastaan. Puhe järisytti maailmanlaajuisesti.

Jälkeenpäin puhetta on arvioitu linjavedoksi Venäjän pyrkimykseen nousta jälleen suurvallaksi, sillä sitä ovat seuranneet sodat Georgiassa ja Ukrainassa sekä Krimin valtaus. Venäjä on myös pelannut itsensä merkittäväksi tekijäksi esimerkiksi Syyrian sodassa.

Onko Putin onnistunut tavoitteessaan nostaa Venäjän yhdeksi maailman navaksi? Taloutensa tai vaikutusvaltansa puolesta Venäjä ei ole Kiinan eikä Yhdysvaltain kaltainen suurvalta, mutta sitä on alettu kohdella merkittävänä pelurina.

Trumpin turvallisuusstrategiassa Venäjä on nimetty Kiinan rinnalla Yhdysvaltain kilpailijaksi. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimesi Venäjän yhdeksi ”suurista” vuoden 2018 uudenvuodenpuheessaan (siirryt toiseen palveluun).

– Yhä selkeämmin näkyy, että Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat, vaihtelevin kokoonpanoin, istuvat niissä pöydissä, joissa maailman menoa säädellään, Niinistö sanoi.

– Meidän kannaltamme ongelmana ovat ne puuttuvat tuolit: EU on jäänyt sivuosaan ja YK:n rooli tuntuu kutistuvan.

Yle seuraa Münchenin turvallisuuskokousta koko viikonlopun ajan.