Ainutlaatuinen haarniska-aarre konservoitiin viime hetkillä: "Sitä on pidetty koossa rautalangalla"

Harvinaislaatuisen messinkihaarniskan konservointi muistutti salapoliisityötä. Konservaattorin uurastuksesta huolimatta haarniska säilyttää yhä osan salaisuuksistaan.

konservointi
Konservaattori Lasse Mattila, taustalla messinkihaarniska
Konservaattori Lasse Mattilan piti perehtyä Henrik Flemingiin perusteellisesti konservoidessaan hänen haarniskaansa.Nina Keski-Korpela / Yle

HämeenlinnaHämeen linnan Ritarisalin hämärässä komeilee eversti Henrik Klaunpoika Flemingin (1584–1650) messinkihaarniska 1600-luvulta. Messinkihaarniska on aikansa käsityötaidon harvinainen huipputuote, kertoo sen parissa työskennellyt konservaattori Lasse Mattila.

– Messinkihaarniskoja tämän lisäksi olen tutkimuksissa tähän mennessä löytänyt vain kaksi. Toinen on Tukholmassa Livrustkammarenissa, se on kuitenkin kullattua messinkiä ja kuulunut kuningas Kaarle X Kustaalle.

– Toinen vastaava mutta kullattu on Tanskassa. Se on kuulunut Tanskan kuninkaalle Kristian V:lle, mutta se on ollut turnajaishaarniska.

Halusiko Henrik näyttää kuninkaalliselta messinkihaarniskassaan? Pehmeästä metallista valmistettu haarniska kun ei ainakaan taistelussa toimisi.

Mykkä haarniska ei paljasta taustaansa

Haarniskassa on kaksitoista irto-osaa, ja se painaa yhteensä 23 kiloa. Metallianalyysin mukaan sen eri osissa on kuparia 70-72 prosenttia ja toisena päämetallina on sinkki, 27-29 prosenttia. Lisäksi noin 10 muuta metallia esiintyy alle prosentin osuuksilla. Pari kuukautta kestänyt konservointi oli osin salapoliisityötä, kertoo Lasse Mattila.

Joskus esine puhuu ja kertoo, mitä sille pitää tehdä ja tämä ei sanonut mitään.

Lasse Mattila

– Ei löytynyt yhtään messinkihaarniskaa, johon verrata. Siinä ei ole yhtään leimaa eikä koristetta, josta lähteä liikkeelle. Joskus esine puhuu ja kertoo, mitä sille pitää tehdä ja tämä ei sanonut mitään.

Liikkeelle piti lähteä siis haarniskan omistajasta. Henrik Fleming (siirryt toiseen palveluun) (Wikipedia) oli maaherra, ratsuväen ylipäällikkö, vara-amiraali ja kartanonherra. Haarniska on vuonna 1651 hänen hautajaistensa yhteydessä laitettu Mynämäen kirkkoon, missä se on viettänyt 223 vuotta. Sen jälkeen haarniska vietti 144 vuotta museossa.

Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvan haarniskan konservoinnin mahdollisti kulttuurikummien Jaakko ja Tua Björklundin antama taloudellinen tuki. Konservaattorin näkökulmasta nyt käsillä olivatkin jo viime hetket pelastaa haarniska.

– Siinä oli hirveä määrä rautalankaa sisällä, eli kun nahkahihnat ovat pettäneet, sitä on pidetty koossa rautalangalla.

Hautajaishaarniska kuninkaiden tapaan?

Haarniskan mysteerin avaimeksi avautui lopulta kuninkaiden hautajaisperinne. 1500-luvulla Ruotsissa Kustaa Vaasa aloitti kuninkaiden hautajaiset. Ne muuttuivat isoiksi ja näyttäviksi, mukana oli koko hovi isoine kulkueineen.

– Kuninkaan haarniska ratsastettiin hautakirkkoon. Siellä joku läheinen tai uskottu palvelija, "kyritsryttaren", ratsasti ja sen täytyi näyttää hienolta. Mitä todennäköisimmin Fleming on kopioinut itselleen kuninkaan hautajaiset, arvelee Mattila.

Tyylillisesti haarniska on kuitenkin melkein 30 vuotta nuorempi kuin Flemingin hautajaisajalla käytettiin. Tämä askarruttaakin konservaattoria.

Konservaattori Lasse Mattila tarkastelee messinkihaarniskaa
Nina Keski-Korpela / Yle

– Koska se on tehty ja kenelle? Flemingin tilauksestako, mutta kuka sen on tehnyt ja missä? Voi olla, että se on tehty jollekin muulle ja hän on sen ostanut.

– Jos Flemingillä on ollut "kyritsryttaren", niin silloin sitä on ehkä käytetty hänen hautajaisissaan, mutta siitä minulla ei ole varmuutta, pohtii Mattila.

Uran vaikein projekti

Lasse Mattila kuvaa messinkihaarniskan konservointia uransa vaikeimmaksi työksi. Osa osista puhdistui helposti kiiltäviksi, osa ei millään. Tämä teki työstä vaikeaa.

– Tässä oli neljää erilaista nahkaa, osa oli kierrätettyä ja ohutta, osa hihnoista taas sopisi paremmin vaikka nahkaisiin suksensiteisiin. Oletan, että joidenkin niittien alla voi olla alkuperäistä nahkaa, mutta tätä kasassa pitänyt nahka ei ollut alkuperäistä.

Musta rautainen haarniska vitriinissä
Nuutajärven kartanossa Urjalassa syntyneen everstiluutnantti Carl Bäckin (1609–1663) musta, rautainen haarniska on toinen Ritarisalissa esillä olevista haarniskoista.Nina Keski-Korpela / Yle

Haarniskassa on satoja niittejä, jotka pitävät sitä kasassa. Rakenne liikkuu lomittain sitä koossa pitävien nahkojen ansiosta.

– Tämä on erittäin harvinainen. Jos on kiinnostunut haarniskoista, niin tätä haarniskamallia, messinkistä haarniskaa ei voi nähdä oikeastaan muualla.

Haarniskan rahallista arvoa on mahdoton määritellä. Haarniska on ollut huipputeknologiaa, teräsesineistä suurin ja arvokkain.

– Ei ole toista ja tämä ei ole myynnissä, mutta historiallisesti se on ainutlaatuinen. Keskiajalla ruhtinas pystyi hankkimaan itselleen linnan ja seuraavaksi kallein esine oli hieno haarniska, muistuttaa Mattila.

Päivitetty 19.2.2018 klo 11:58: Korjattu vuosisatavirhe. Kustaa Vaasa aloitti kuninkaiden hautajaiset 1500-luvulla, ei 1600-luvulla, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.