1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsät

Puolan tuhatvuotista ikimetsää puolustavat aktivistit juhlivat erävoittoa, mutta pelkäävät metsäkoneiden paluuta

Puolan itärajalla käydään kiistaa Euroopan vanhimman metsän kohtalosta. Oikeuden päätös ja ministerin potkut antoivat toivoa aktivisteille, mutta hallitus ei ole vielä luovuttanut.

Adam Bohdan on kampanjoinut Białowieżan puolesta toistakymmentä vuotta. Kuva: Petri Raivio / Yle

BIAŁOWIEŻA Adam Bohdan kahlaa umpihangessa vaikeakulkuisessa metsässä.

GPS-laite ohjaa hänet monisatavuotisen tammen juurelle, joka kasvaa nuorempien puiden ja maahan kaatuneiden lahopuiden keskellä. Lumen alla nukkuva Białowieżan metsä näyttää päällisin puolin samalta kuin mikä tahansa suomalainen suojeltu sekametsä.

Eurooppalaisittain paikka on kuitenkin ainutlaatuinen: Metsä on kasvanut viime jääkaudesta saakka.

Muualla keskisen Euroopan tasangolla metsiä on välillä raivattu pelloiksi, jolloin ekologinen jatkumo on katkennut. Białowieżan vanhimmat tammet ovat yli 500-vuotiaita.

– Kun tänne tulee, ei koskaan tiedä, mitä täällä näkee. Metsä muuttuu koko ajan, Bohdan sanoo.

Bohdan on tehnyt töitä Białowieżan suojelemisen puolesta yli kymmenen vuoden ajan.

Mutta viime keväänä hän ja muut metsäaktivistit näyttivät jäävän alakynteen. Silloin Puolan hallitus päätti laajentaa hakkuita Białowieżassa merkittävästi.

Tukkirekka kuljetti Białowieżasta kaadettua puuta pois metsästä. Puuta käytetään sahatavarana ja huonekaluteollisuudessa. Kuva: Daniel Olin / Yle

Hallitus perusteli hakkuita kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamilla tuhoilla, sillä kuoriaisepidemia oli levinnyt laajalle ja tappoi kuusia pystyyn.

Białowieżan ikimetsä on määritelty Natura-suojelualueeksi. Euroopan komissio vei hakkuut EU-tuomioistuimeen, koska ne rikkoivat sen mukaan Naturan sääntöjä ja luontodirektiiviä.

Puolan hallitus ei lopettanut hakkuita. Sen sijaan se ryhtyi perustelemaan niitä yleisellä turvallisuudella. Hallituksen mukaan pystyyn kuolleet puut uhkasivat kaatua metsässä liikkujien päälle.

Argumentti ei mennyt läpi: Tuomioistuin määräsi (siirryt toiseen palveluun) hakkuut keskeytettäviksi 100 000 euron päivittäisen sakon uhalla, kunnes tuomioistuin antaa lopullisen päätöksensä asiassa.

Perusteluiden mukaan hakkuiden jatkaminen uhkaa suojeltuja kuoriaisia ja lintuja, kuten valkoselkätikkaa ja helmipöllöä.

Metsäkoneet poistuivat Białowieżasta marraskuussa. Tuomioistuimen lopullista päätöstä odotetaan myöhemmin keväällä.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Homeinen päämaja

Aktivistit ovat yhä paikalla vahtimassa, että hakkuita ei käynnistetä uudelleen. He asuvat entisessä koulussa Teremiskin kylässä metsän keskellä.

Rakennuksessa leijuu vahva homeen haju. Asukkaat kertovat, että he pystyivät muuttamaan taloon vasta, kun pinnoilla kasvava home oli saatu siivottua kemikaaleilla pois.

Haju ei häiritse kommuuninomaista tunnelmaa. Talossa asuu perheitä lapsineen. Leirin säännöt kieltävät alkoholin nauttimisen. Tarjolla on iso kattilallinen kaalikeittoa.

– Se mitä täällä tapahtui, oli uskomatonta. Ajattelin, että tänne tulisi ehkä joitain kymmeniä ihmisiä, mutta mielenosoituksessa oli enimmillään yli tuhat osallistujaa, eri puolilta maailmaa, Bohdan muistelee kesän ja syksyn tapahtumia.

Poliisi ja aktivistit ottivat ajoittain yhteen rajustikin. Aktivistit kytkivät itsensä metsäkoneisiin, ja viranomaiset yrittivät irrottaa heitä niistä. Useita aktivisteja on edelleen syytteessä niskuroinnista.

Poliisi teki ratsioita telttaleiriin ja kävi aktivistien tavaroita läpi tarkkaan. Ratsioita perusteltiin huumeiden etsimisellä.

Aktivistien leiri on Teremiskin kylän entisessä koulussa. Kuva: Petri Raivio / Yle

Ministerille potkut

Kun koneet ajettiin lopulta ulos metsästä, aktivistit pitivät juhlat. Sitten valtaosa heistä lähti pois. Jäljelle jäi parinkymmenen hengen osasto, joka partioi metsässä päivittäin ja tekee havaintoja. Pakkaspäivänä metsä on hiljainen.

– Tämä on kuin tyyntä myrskyn edellä. Kaikki riippuu siitä, mitä EU-tuomioistuin päättää, sanoo työnsä puolesta metsäautotietä tarpova Marta Grundland.

Puolalainen Grundland työskentelee Greenpeacessa Varsovassa. Ennen Puolaa hän vietti kolme vuotta Tyynellä valtamerellä korallien suojelun parissa.

Białowieżan tien varressa on jälkiä kesken jätetyistä hakkuista. Kaadetut puut on jätetty lojumaan maahan. Grundland vertaa tilannetta tablettiin aiemmin tekemiinsä muistiinpanoihin ja toteaa, että uusia puita ei ole kaadettu, eikä runkoja viety pois.

Hakkuut keskeyttäneessä välipäätöksessään tuomioistuin totesi, että "metsien lajien asianmukaisen suojelun tason säilyttämistä koskeva yleinen etu on merkittävämpi kuin kirjanpainajan torjumiseen liittyvä Puolan tasavallan etu".

Tämä oli aktivistien ensimmäinen voitto, ja jatkoa seurasi.

Greenpeace Marta Grundland partioi Białowieżan metsässä. Kuva: Petri Raivio / Yle

Puolan hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski vaihtoi loppuvuodesta pääministeri Beata Szydłon liberaalimpana pidettyyn Mateusz Morawieckiin.

Tämä puolestaan antoi aktivistien riemuksi potkut ympäristöministeri Jan Szyszkolle, joka oli ajanut Białowieżan hakkuita henkilökohtaisesti.

Uuden ympäristöministerin Henryk Kowalczykin kalenterista ei löytynyt aikaa Ylen haastattelulle.

Ministeriön viestintäosasto vakuutti kuitenkin sähköpostitse, että Puola tulee noudattamaan EU-tuomioistuimen lopullista päätöstä.

– Tavoitteemme on vain varmistaa luonnollisen ympäristön tarpeet ja ihmisten turvallisuus, ministeriö kertoi.

"Antakaa luonnon uudistaa itse itseään"

EU-tuomioistuin punnitsee ratkaisussaan sitä, ovatko laajamittaiset hakkuut oikea keino pyrkiä rajoittamaan kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamia tuhoja.

Varsovan yliopiston tutkija Bogdan Jaroszewicz ei usko menetelmään.

– Ekologian näkökulmasta hakkuut eivät voi pysäyttää kirjanpainajan leviämistä, Jaroszewicz sanoo Białowieżan metsän kupeessa sijaitsevalla tutkimusasemalla.

Hänen mukaansa mallinnus kertoo, että epidemian voi pysäyttää vain todella laajoilla hakkuilla, joissa neljä viidesosaa metsän puista kaadetaan. Białowieżan tapauksessa näin laajat hakkuut eivät ole mahdollisia senkään takia, että noin kolmasosa metsästä on suojeltu.

– Hakkuut eivät voineet alun perinkään vaikuttaa tilanteeseen. Niissä oli taloudellista, muttei ekologista järkeä, Jaroszewicz sanoo.

Bogdan Jaroszewicz on tutkinut Białowieżan monimuotoisuutta. Kuva: Daniel Olin / Yle

Tutkijan mukaan kirjanpainajaepidemia on aidosti olemassa, ja se on varsin vakava. Tuholaisen leviämistä helpottaa ilmaston lämpeneminen. Keskilämpötila on noussut Białowieżan seudulla yhden asteen viimeisen 40–50 vuoden aikana.

Oikea tapa reagoida tuholaiseen olisi kuitenkin antaa luonnon tehdä tehtävänsä, Jaroszewicz sanoo.

Kirjanpainaja tappaa pystyyn puut, jotka kaatuvat ja muuttuvat monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi lahopuuksi. Samalla syntyy elintilaa nuorille puille, jotka korvaavat vanhemmat kuuset. Metsä korvaa itse itseään.

Hakkuut puolestaan johtavat Jaroszewiczin mukaan metsän yksipuolistumiseen, kun hakattujen puiden tilalle istutetaan lisää kuusia.

– On viisaampaa antaa luonnon uudistaa metsää, koska silloin se sopeutuu paremmin tulevaan ilmastonmuutokseen kuin ihmisten tekemien istutusten kautta, Jaroszewicz sanoo.

Białowieżan metsässä elää noin 600 visenttiä. Jopa tonnin painava Euroopan suurin maanisäkäs vetää metsään myös matkailijoita. Kuva: Jeroen Mortier / Yle

Uusi tavoite: Koko metsän suojelu

Kuusi ei enää jatkossa olekaan hallitseva puulaji Białowieżassa, vaan se vetäytyy pikkuhiljaa koko Puolasta kohti koillista. Vielä 1800-luvun alussa ikimetsässä kasvoi enimmäkseen mäntyä. Välissä oli kuusen valtakausi, ja nyt lehmus ja pyökki valtaavat alaa.

Kuusien, ikitammien, visenttien ja luontoaktivistien ohella Białowieżan lajistoon kuuluvat myös lähikylien asukkaat. Heitä hakkuut jakavat.

Osa paikallisista on järjestäytynyt hakkuita kannattavaksi ryhmäksi. Osa taas tukee monitoimikoneisiin itsensä kahlitsevia aktivisteja.

Sławek Drońin suku on asunut Białowieżan alueella jo kuuden sukupolven ajan.

Droń pyörittää kylässä kioskia, josta turistit voivat vuokrata talvisin suksia ja kesäisin polkupyöriä. Hänen mukaansa hakkuut olivat huono idea, koska ne karkottavat matkailijat.

– Enemmistö paikallisista elää nykyään matkailusta, Droń sanoo.

Drońin mielestä koko Białowieżan metsä pitäisikin suojella, jotta luontoarvot saataisiin turvattua pysyvästi.

Nykyisellään vain 17 prosenttia Puolan puoleisesta metsästä on tiukasti suojeltua kansallispuistoa. Myös metsäaktivistit haluavat suunnata hakkuiden keskeyttämiseen johtaneen kampanjan seuraavaksi Białowieżan suojelun laajentamiseen.

– Ainoastaan kansallispuiston laajentaminen koko metsän alueelle takaa tehokkaan suojelun, sanoo Adam Bohdan.

– Haluan säilyttää metsän itselleni ja lapsilleni. Tämä on ainoa paikka, jossa voin todella rentoutua. Talousmetsissä se ei toimi samalla tavalla, Bohdan sanoo.

Tammikuun lopussa Białowieżan metsä oli paksun lumipeitteen alla. Kuva: Petri Raivio / Yle