Sudanilainen äiti onnistui siinä, missä moni muu ei – hän löysi Suomesta ystävän

Tutkimusten mukaan moni maahanmuuttaja pitää suomalaisiin tutustumista vaikeana.

maahanmuuttajat
Siham Abdellah ja Reija Vainio halaavat
Juha Korhonen / Yle

Sudanilainen Siham Abdellah astui ensimmäistä kertaa Suomen maaperälle kaksi vuotta sitten. Takana oli pitkä, Egyptin kautta kulkenut pakomatka.

Abdellah pakeni Sudanin sotaa ja nälänhätää miehensä ja kolmen lapsensa kanssa. Suuri suku ja ystävät jäivät Sudaniin.

Vuoden kuluttua Suomeen tulostaan Abdellah sai poikavauvan, jota hän jäi hoitamaan kotiin. Kotkassa asunut Abdellah ei päässyt pienen lapsensa kanssa suomen kielen kursseille eikä tuntenut paikallisia. Hän kaipasi ystävää, jolta saisi apua suomen kielen oppimiseen ja arkeen.

Ystävän löytäminen tuntui kuitenkin hankalalta.

Eräällä neuvolakäynnillä Abdellah kuuli erityisesti maahanmuuttajaäideille suunnatusta ystävätoiminnasta. Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminnan tarkoituksena on, että maahanmuuttaja saisi ystävän, jonka kanssa voisi puhua suomea. Abdellah innostui. Pian hän jo istui teekupin ääressä suomalaisen Reija Vainion kanssa.

– On tärkeää, että Suomessa on ystävä. Minä pidän Reijasta ja hän pitää minusta. Hän ymmärtää minua. Rakastan häntä, Abdellah sanoo ja purskahtaa hersyvään nauruun.

Suomalaisten asenteissa parantamisen varaa

Tutkimusten mukaan moni maahanmuuttaja pitää suomalaisiin tutustumista vaikeana. Suhteiden luominen uuden kotimaan kansalaisiin on kuitenkin kotoutumisen kannalta tärkeää. Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan Anne Alitolppa-Niitamon mielestä suomalaisten pitäisi ottaa aktiivisemmin kontaktia maahanmuuttajiin.

– Emme helposti avaa verkostojamme uusille tulijoille. Sama pätee myös niihin suomalaisiin, jotka muuttavat paikkakunnalta toiselle. Moni kokee, että uudella paikkakunnalla on vaikeaa löytää uusia ystäviä ja päästä mukaan. Erityisesti se pätee niihin, jotka muuttavat maan rajojen ulkopuolelta, Alitolppa-Niitamo toteaa.

.
Siham Abdellah valikoi kirjoja lapsilleen.Juha Korhonen / Yle

Sosiaaliset suhteet ovat perusta maahanmuuttajan kotoutumiselle. Suomessa ei Alitolppa-Niitamon mukaan ole tähän vaadittavaa vastaanottamisen kulttuuria.

– Kaikille pitäisi antaa mahdollisuus. Kotoutumisen tunteen kannalta on tärkeää, että päästämme maahanmuuttajat mukaan ja olemme valmiita tutustumaan heihin, Alitolppa-Niitamo toteaa.

On kaikkien etu, ettei synny etnisesti eriytynyttä yhteiskuntaa.

erityisasiantuntija Anne Alitolppa-Niitamo

Suomalaisten haluttomuus tutustua maahanmuuttajiin voi asiantuntijan mukaan johtua monesta eri syystä.

– Esteenä voi olla ujoutta, varautuneisuutta, ennakkoluuloja, stereotypioita, syrjintää ja jopa rasismia. Tutkimuksissa on todettu, että kun ihmiset tutustuvat ja luovat yhteyden toisiinsa, ennakkoluulot hälvenevät.

Alitolppa-Niitamon mukaan onnistunut kotoutuminen on tärkeää sekä yksittäisen maahanmuuttajan hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta. Ihmisen täytyy saada tuntea kuuluvansa johonkin.

– Hyvinvointi tulee tunteesta, että kuuluu osaksi jotain isompaa ja voi hallita omaa elämäänsä. Sitähän se kotoutuminen on, että oppii kieltä ja ymmärtämään yhteiskuntaa, saa sosiaalisia suhteita ja turvallisen taloudellisen tilanteen. On kaikkien etu, ettei synny etnisesti eriytynyttä yhteiskuntaa.

Siham Abdellah ja Reija Vainio kirjastossa
Reija Vainio opetti ystävälleen Siham Abdellahille kirjaston lainausautomaatin käyttöä.Juha Korhonen / Yle

Ystävien ja tuttujen kautta maahanmuuttaja voi saada elämänhallintaa tukevaa tietoa, jota olisi hankala muuten hankkia.

– Tutuilta voi esimerkiksi kysyä neuvoa bussikortin ostamiseen tai kenkien korjauttamiseen. Maahanmuuttaja on todennäköisesti ollut osaava omassa maassaan, mutta yhteiskunnallisten rakenteiden muutos ja kielitaidon puute vaikeuttavat elämänhallintaa. Silloin sosiaaliset kontaktit ovat erittäin tärkeitä.

Kotiäidit tarvitsevat ystävää erityisen kipeästi

Monet yhdistykset ja järjestöt auttavat eri maahanmuuttajaryhmiä saamaan suomenkielisiä kontakteja. Mannerheimin lastensuojeluliitto on etsinyt maahanmuuttajaäideille ystäviä vuodesta 2014 saakka. Toiminta on muutamassa vuodessa laajentunut pääkaupunkiseudulta eri puolille maata ja se kasvaa edelleen.

Pelkästään Uudellamaalla toiminnassa on mukana maahanmuuttajia yli 70 eri maasta. Kaikille halukkaille maahanmuuttajaäideille vapaaehtoisia ystäviä ei riitä, ja uusia vapaaehtoisia kaivataan toimintaan mukaan.

Maahanmuuttajaäidit tarvitsevat ystäviä erityisen kipeästi, sillä he viettävät usein vuosia kotona.

– Kulttuuriin voi kuulua, että isä hoitaa perheen asiat ja äiti on kotona lasten kanssa. On todella tärkeää, että äiti myös äiti saa suomenkielisen ystävän, koordinaattori Virpi Meriläinen MLL:n Kymen piiristä toteaa.

Siham Abdellah ja Reija Vainio
Paikallisesta seurasta on maahanmuuttajan kotoutumiselle paljon hyötyä. Uuden maan käytäntöjä on helpompi opetella ystävän kanssa.Juha Korhonen / Yle

Siham Abdellah ja Reija Vainio löysivät nopeasti yhteisen sävelen. Nykyään he ovat läheisiä ystäviä ja viettävät säännöllisesti aikaa yhdessä.

– Yleensä olemme jommankumman kotona, laitamme ruokaa ja juttelemme ihan kaikesta. Lapset leikkivät keskenään. Olemme käyneet myös shoppailemassa, leikkipuistossa ja ulkona syömässä, Reija Vainio kertoo.

Vaikka toiminta olisikin suunnattu ensisijaisesti tietylle perheenjäsenelle, siitä on usein hyötyä muullekin perheelle. Abdellahin ja Vainion lapset ovat ystävystyneet keskenään, ja ovat tavallisesti aina tapaamisilla mukana.

– Parasta tässä on, että voi opettaa lapsille suvaitsevaisuutta ja sen, että on olemassa erilaisia kulttuureita. Lapset oppivat ennakkoluulottomuutta. Se on tärkeää, Vainio toteaa.

MLL:n vapaaehtoiset sitoutuvat ystävätoimintaan vuodeksi. Moni on kuitenkin saanut toiminnan kautta elinikäisen ystävän. Myös Vainion ja Abdellahin sopimuskausi lähenee loppuaan, mutta ystävyys tulee jatkumaan.

– Aiomme pysyä ystävinä ja tehdä ihan samoja asioita, joita olemme tehneet tähänkin saakka. Ystävyytemme ei tule muuttumaan mitenkään, vaikka virallinen suhde loppuukin, Vainio naurahtaa.