Somalian "oikeanlainen" presidentti yrittää palkata päteviä ihmisiä klaanien ohi ja kerätä rahaa armeijan palkkoihin

Suomesta lähtee paluumuuttajia Somaliaa jälleenrakentamaan. Samaan aikaan toiset lähtevät Somaliasta vainoa pakoon.

Ulkomaat
Mohamed Abdullahi Farmajo.
Mohamed Abdullahi Mohamed valittiin Somalian presidentiksi helmikuussa 2017.Said Yusuf Warsame / EPA

Mohamed Abdullahi Mohamed valittiin Somalian presidentiksi suurin odotuksin vuosi sitten.

– Sanottiin, että nyt tulee oikeanlainen presidentti, hehkuttaa espoolainen kaupunginvaltuutettu Habiba Ali, joka pitää paljon yhteyttä synnyinmaahansa Somaliaan.

Somalian moninaista ongelmavyyhteä ei kukaan pysty vuodessa ratkaisemaan. Kansalaisten joukossa on pettyneitä, mutta monien mielestä maa menee nyt oikeaan suuntaan.

– Hän on valinnut oikeita ihmisiä toteuttamaan jälleenrakennusta, Ali sanoo.

Somaliassa presidentti on tavallisesti poiminut tehtäviin oman klaaninsa edustajia. Mohamed on pyrkinyt hakemaan päteviä ihmisiä eri klaaneista. Ministerit ovat tosin vaihtuneet tiuhaan.

Presidentti Mohamed on opiskellut ja työskennellyt Yhdysvalloissa ja hänellä on sekä Yhdysvaltain että Somalian kansalaisuus. Alin mukaan on hyvä, että presidentti tulee klaanitaistelujen ulkopuolelta.

– Hän ei ollut keskellä sotaa ja vihaa, joten hän uskoo voivansa toteuttaa ihmisten toiveita. Hänellä on uusia arvoja ja työkaluja, Ali uskoo.

Habiba Ali työskentelee radikalisoitumista vastaan projektikoordinaattorina Kirkon Ulkomaanavun Reach Out –hankkeessa. Hän on tuore Espoon sosiaalidemokraattien kunnanvaltuutettu sekä seitsemän lapsen yksinhuoltaja.
Habiba Ali saapui Suomeen viisivuotiaana. Hän työskentelee Kirkon ulkomaanavun projektikoordinaattorina ja on Espoon sosiaalidemokraattien kunnanvaltuutettu.Markku Pitkänen / Yle

Vaaleissa tapahtui edistystä myös niin, että valintaa ei enää tehty pienessä piirissä, vaan parlamentti äänesti presidentistä. Attentaatin pelossa parlamentti linnoittautui pääkaupunki Mogadishun lentokentälle muurien taakse äänestämään.

Presidentin aloitusta on auttanut monien klaanien ja kansalaisten tuki

Presidentti karsi haamutyöntekijöitä

Yksi Mohamedin tärkeimmistä vaalilupauksista oli korruption kitkeminen. Maa on paljolti kansainvälisen avun varassa. Rahoittajien pitäisi voidaa luottaa siihen, että raha päätyy avustuskohteisiin. Suurin tukija on EU, ja Suomenkin kehitysapu Somalialle on ollut kasvussa.

Presidentti on pitänyt korruption haittoja ahkerasti esillä puheissaan, mutta tekoja on vähän.

East African -lehden mukaan presidentti on kuitenkin poistanut haamutyöntekijöitä ja supistanut rahaministeriön tuhlailua. Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan korruptio pysyy laajana ongelmana, ellei presidentti pysty palkkaamaan väkeä meriittien perusteella alueellisten perustelujen sijaan.

Syvään juurtunutta vuosisatoja vanhaa klaanijärjestelmää on vaikea murtaa, vaikka ulkomaille muuttaneet somalit pitävät sitä vanhana jäänteenä.

– Typerä systeemi, joka pitäisi poistaa. Vanhat klaanipäälliköt pitävät sitä yllä, sanoo toimittaja Wali Hashi, joka on juuri palannut Somaliasta.

Sotilaiden palkat työn alla

Terroristijärjestö al-Shabaab on piinannut vuosia varsinkin Mogadishua. Järjestö kylvää pelkoa mutta houkuttelee riveihinsä rahalla.

– Kun toimeentulo on tiukassa, liittymällä voi elättää perhettä, Habiba Ali sanoo.

Presidentin on odotettu tehostavan taistelua terroristeja vastaan parantamalla armeijan palkanmaksua. Sotilaita ei innosta taistella henkensä kaupalla kun palkka on epävarma.

– Somalian armeijaa on koulutettu paljon. Se on pystynyt menemään al-Shabaabin hallussaan pitämille alueille, Kirkon ulkomaanavun Somalian maajohtaja Mika Jokivuori kertoo.

Sotilaat juhlivat Mogadishussa.
Sotilaat juhlivat vuosi sitten presidentti Mohamedin valintaa Mogadishussa. Hänen odotetaan parantavan sotilaiden palkanmaksua.Said Yusuf Warsame/EPA

Apuna on ollut muun muassa afrikkalaisia ja amerikkalaisia joukkoja. Armeijan ja poliisien palkkoihin on tarvittu kansainvälistä apua, sillä maan oma veronkanto on vasta vireillä. Presidentin keskeinen tehtävä onkin haalia maailmalta avustuksia.

Jokivuoren mukaan yksi voitto saavutettiin loppusyksystä, kun yksi al-Shabaabin johtajista antautui ja siirtyi hallituksen puolelle.

Suuri takaisku oli lokakuun autopommi-isku Mogadishussa, jossa kuoli yli viisi sataa ihmistä. Pienempiä pommi-iskuja on ollut vuoden mittaan useita.

Ihmiset kerääntyivät auttamaan Mogadishun pommi-iskun uhreja lauantaina 14. lokakuuta.
Ihmiset kerääntyivät auttamaan Mogadishun pommi-iskun uhreja lauantaina 14. lokakuuta. Mohamed Abdiwahab / AFP

Pakolaisia palaa ja lähtee samaan aikaan

Ulkomailla oppia saaneet nähdään Somaliassa suurena toivona. Suomalaisiakin lähtee Somaliaan takaisin rakentamaan uutta tulevaisuutta.

– Tunnen vaikka kuinka monta. He ovat enimmäkseen vanhempia ihmisiä, jotka ovat lähteneet Somaliasta aikuisiällä, Habiba Ali sanoo.

Hän itse ei haaveile paluusta. Somalian kehitystä voi hänen mukaansa auttaa Suomestakin käsin.

Samaan aikaan osa lähtee Somaliasta vainoa pakoon. Turvallisuus riippuu omasta asemasta ja taustasta. Klaanien väliset riidat vaikuttavat, vaikka niissä ei olisi itse ollut osallisena.

– Pakoon voi joutua lähtemään, jos on tunnettu henkilö kuten hallituksen työntekijä, toimittaja tai laulaja, Wali Hashi sanoo.

Somaliassa tiedetään hyvin, ettei Eurooppa ota lähtijöitä avosylin vastaan.

Lähes 900 000 somalialaista elää pakolaisina maan rajojen ulkopuolella sisällissodan ja väkivallan vuoksi. Rauhattomuus alki 1980-luvun lopulla. Suomessa somaliankielisiä ihmisiä on noin 20 000.