Presidentinvaaleissa annettiin muutama tuplaääni – Vaalijohtaja: "On tapahtunut näppäilyvirhe"

Muutamia ääniä lipsahti vaaliuurnaan toisen henkilön nimissä. Vaalijohtajan mukaan kyse on ollut tapahtumaketjusta, jossa on mukana huolimattomuutta ja huonoa onnea.

presidentinvaalit
Äänestyslippu
Derrick Frilund / Yle

Tammikuussa ratkenneissa presidentinvaaleissa on käynyt ilmi muutama tapaus, joissa ennakkoääni on annettu toisen henkilön nimissä.

– Tietoomme on tullut kolmesta neljään tapausta näissä presidentinvaaleissa. Kolme tapausta on ollut kotimaan ennakkoäänestyksessä, kertoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.

Ennakkoäänestys tehdään omalla henkilötunnuksella. Miten siis on mahdollista, että joku voi antaa äänen toisen nimissä?

Jääskeläinen selittää asiaa hämmästyttävän huonolla tuurilla sekä huolimattomuudella. Kun ennakkoäänestyspaikassa vaalitoimitsija kirjaa äänen tietojärjestelmään, hän hakee äänestäjän tiedot ruudulle tämän henkilötunnuksella.

– Tässä kohtaa on tapahtunut näppäilyvirhe. Normaalisti järjestelmä ilmoittaa, että henkilöä ei löydy. Huonolla tuurilla on todellakin niin, väärin naputellut merkit tuovat väärän henkilön tiedot näytölle, selventää Jääskeläinen.

Näppäilyvirheitä on tapauksissa vaadittu ainakin kahden merkin osalta, sillä kaksi henkilötunnusta ei voi erota toisistaan vain yhdellä merkillä.

Virhenäppäilyjen jälkeen vaalitoimitsija ei ole verrannut äänestäjän henkilökorttia ja näytöllä olevia tietoja keskenään, eikä tarkistanut rekisteristä ottamaansa tulostetta.

Lopuksi äänestäjä on allekirjoittanut tulosteen – mutta hänkään ei ole tarkistanut sen tietoja.

Kahdesti äänestäminen on rikos, mutta tapauksissa on kaikissa ollut kyse vahingosta, eikä kukaan äänestäjä ollut pyrkinyt kahdesti vaaliuurnille.

Kenenkään äänioikeutta ei evätty

Tuplaäänitapaukset tulivat ilmi kutakuinkin samalla kaavalla.

Henkilö on saapunut vaalipäivänä äänestyspaikalle, missä hänen nimeään ei kuitenkaan ole löytynyt äänestäjäluettelosta. Äänestyspaikalta on otettu yhteyttä Keskusvaalilautakuntaan, josta on selvinnyt, että järjestelmään on jo kirjattu henkilöltä tullut ennakkoääni.

Keskusvaalilautakunnasta on löytynyt asianomainen lähetekirje, josta on voitu verrata allekirjoituksia. Ennakkoon äänestäessä vaaditaan äänestäjän puumerkki, mutta vaalipäivänä äänestäjän nimi löytyy luettelosta määrätyltä äänestyspaikalta, eikä allekirjoitusta vaadita.

Ennakkoäänen antaneen nimikirjoitus ei ole ollut sama kuin äänestämään pyrkivän. Henkilö on myös todistanut, ettei ole käynyt ennakkoäänestyspaikalla.

Keneltäkään ei siis evätty virheen takia äänestysoikeutta, vaan vaalilautakunta on ollut vakuuttunut selvityksistä ja päästänyt henkilöt antamaan äänensä.

– Kaikki ovat olleet helposti todennettavissa, että henkilö on ollut aivan jossain muussa kaupungissa, sanoo Jääskeläinen.

Neljäs ilmi tullut tapaus eroaa Jääskeläisen mukaan kolmesta muusta siten, että ääni on annettu ulkomailla edustustossa, mutta vasta Suomen päässä kirjattu virheellisesti.

– Äänenkäyttöä ei siellä edustustossa rekisteröidä, vaan asianomaisessa kunnassa, kun ääni tulee aikanaan Suomeen. Kun ääni on rekisteröity kunnassa, niin silloin se on kirjattu väärän henkilön kohdalle.

Harvinaista, muttei ennenkuulumatonta

Vastaavat tapaukset ovat harvinaisia, mutta niitä sattuu toisinaan. Jääskeläisen mukaan viime vuoden kuntavaaleissa oli tullut tietoon yksi samanlainen tapaus. Yksi tapaus huomattiin myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Ilmiö ei suinkaan ole uusi tai johdu lainkaan tietotekniikasta, vaan Jääskeläinen arvelee virhekirjauksia sattuneen yhtä lailla vielä paperiluettelojenkin aikaan. Kautta aikain tapauksia on selvitelty samaan tyyliin kuin nykyisinkin, hän pohtii.

Jääskeläisen mukaan tapaukset ovat valitettavia, mutta inhimillisiä virheitä sattuu. Tietoteknisten järjestelmien kehittyminen on tuonut prosessiin tarkkuutta, mutta niilläkään virhetilanteita ei voi estää kokonaan.

– Ihmisvoimalla kun tehdään, niin ei ikinä päästä täydellisyyteen, mutta jos tapauksia on neljä yli kolmesta miljoonasta äänestä, niin aika lähellä sataa prosenttia oltiin.

Ratkaisuksi ei autakaan muu kuin entistä parempi huolellisuus.

Korjaus 19.2. klo 14.57: Henkilötunnukset eivät voi erota toisistaan yhdellä merkillä, kuten jutussa aiemmin luki. Näppäilyvirheitä olisi pitänyt siis tapahtua vähintään kaksi.