Lukioiden määrän arvioidaan vähenevän pienemmissä kunnissa

Kuntien sivistysjohtajat arvioivat, että yläasteiden määrä sen sijaan säilyy ennallaan.

toisen asteen koulutus
Abiturientteja kuorma-autojen lavalla.
Abiturienttien penkkariajot HelsingissäMarkku Ulander / Lehtikuva

Runsas puolet kuntien sivistysjohtajista uskoo, että lukioiden määrä vähenee heidän maakunnassaan. Vajaa puolet arvioi lukioiden määrän säilyvän ennallaan.

Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämästä kyselystä. Oman kunnan yläasteiden määrän liki kaikki sivistystoimen johtajat olettavat pysyvän ennallaan.

Useimmat heistä niin ikään olettavat, että maakunnan ammatillisten oppilaitosten lukumäärä säilyy entisellään. Oman kunnan keskeisimmät koulutuksen kehittämistavoitteet ovat sivistysjohtajille selvät. Heistä kolme neljäsosaa pitää tärkeimpänä digitalisaation vahvistamista.

Merkittäväksi arvioitiin myös oppimisympäristöjen uudistaminen. Sen sijaan koulutustakuu tai ryhmäkokojen pienentäminen eivät sivistysjohtajia innosta. Tärkeimmiksi vapaa-ajanpalveluiksi kyselyyn vastanneet sivistysjohtajat arvioivat kirjastot, urheiluseurat ja kansalaisopistot.

Korkealle arvostettiin kansalaisopiston kulttuuritoimintaa sekä kuoroa, harrastelijaorkesteria ja harrastajateatteria, joihin voi osallistua. Hännänhuipuiksi vapaa-ajanpalveluista jäivät kyselyssä huipputason urheilukilpailut ja ottelut.

Tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi liki sata kuntien sivistystoimen johtajaa. Vastaajat ovat alle 100 000 asukkaan kuntien ja kaupunkien sivistysjohtajia.