Ensimmäiset maakuntavaalit ponkaistava pystyyn muutamassa kuukaudessa – jos vaalilait saadaan ajoissa voimaan

Lokakuun maakuntavaaleihin valmistaudutaan ilman voimassa olevaa lainsäädäntöä. Puolueet miettivät kuumeisesti, miten saada kansalaiset kartalle.

maakuntavaalit
Äänestyslippua pudotetaan vaaliuurnaan
Meeri Niinistö / Yle

Suomessa järjestetään hallituksen linjauksen mukaan historian ensimmäiset, koko Manner-Suomen kattavat maakuntavaalit 28. lokakuuta. Ehdokkaat ja etenkin kansalaiset olisi saatava innostumaan poliittisesta uutuudesta presidentinvaalien ja ensi vuoden eduskunta- ja eurovaalien lomassa.

Asiaa vaikeuttaa se, ettei koko maakuntahallintoa koskevaa lakia ole vielä olemassakaan, eikä vaalilakia ole muutettu.

Hallituksen esitykset ovat eduskunnassa, mutta niiden läpimeno on naimisissa sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädännön kanssa. Jos valinnanvapautta ei tule, ei tule maakuntiakaan.

Valinnanvapauslakien korjatun version hallitus tuo eduskuntaan maaliskuussa. Tavoite on, että koko sote- ja maakuntalakien paketti on hyväksytty alkukesästä.

Maakuntavaaleja siirrettiin jo kerran, kun hallituksen sote-esitys törmäsi viime vuonna perustuslakivaliokuntaan. Ne oli alunperin tarkoitus järjestää presidentinvaalien yhteydessä.

Euroopan neuvoston aikataulusuositus sivuutetaan

Vääntö valinnanvapaudesta tulee olemaan jälleen kova, eikä mikään ole varmaa ennen kuin kaikki on päätetty. Lakiesitykseen vaadittiin uusia muutoksia viimeksi perjantaina, kun lainsäädännön arviointineuvosto otti asiaan kantaa.

Mutta viivytyksiä ei sovi enää tulla, mikäli maakuntavaalit halutaan pitää lokakuussa.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, oikeuministeriö.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.Jani Saikko / Yle

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä sanoo, että vaalien toteutumisen kannalta ehdoton takaraja on heinäkuun alku. Silloin lainsäädännön on oltava kunnossa.

Euroopan neuvoston suosituksen mukaan vaalilainsäädännön pitäisi aina olla valmis vuosi ennen vaalien järjestämistä, jotta poliitikot, kansalaiset ja virkamiehet pysyvät vauhdissa mukana.

– Tähän suositukseen ei tässä tapauksessa päästä, mutta kyllä tämä neljä kuukautta nyt näillä näkymin riittää, Jääskeläinen arvioi Ylelle.

Valmistautuminen on pakko aloittaa sillä oletuksella, että hallituksen esittämät lait tulevat ajallaan voimaan. Jääskeläisen mukaan oikeusministeriö käynnistää tietojärjestelmiin ja vaalimateriaaleihin liittyvät valmistelut ja vaaliviranomaisten ohjeistuksen maaliskuussa.

Keskusta: "Ehdokashankinta täydessä käynnissä"

Maakuntavaalien idea on monille kansalaisille vielä epäselvä ja hämmennystä se aiheuttaa poliitikoissakin. Lännen Median kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) helmikuun alussa alle puolet nykyisistä kunnanvaltuutetuista uskoi, että hallituksen ilmoittama vaaliaikataulu pitää.

Mutta keskustassa maakuntauudistukseen ja vaaleihin uskotaan, sillä ne ovat puolueen oma aikaansaannos. Puoluesihteeri Jouni Ovaska ei halua edes spekuloida ajatuksella, että sote ja sitä myöden maakuntauudistus vielä jumiutuisi eduskuntaan ja estäisi lokakuun vaalit.

Keskustapuolueen puoluesihteeri Jouni Ovaska puoluetoimistolla.
Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska.Jani Saikko / Yle

– Suurin haaste on, että saadaan ihmiset heräämään siihen että maakuntavaalit ovat lähellä. Puolueen sisällä toki ollaan jo vauhdissa, ja ehdokashankinta on täydessä käynnissä, Ovaska sanoo.

Keskusta tavoitteena on kerätä täydet ehdokaslistat kaikkiin maakuntiin. Se tarkoittaisi noin 1800:aa keskustaehdokasta vaaleissa, joissa 18:aan maakuntavaltuustoon valitaan kaikkiaan 1202 ihmistä.

Monet puolueet näkevät maakuntavaalin esinäytöksenä eduskuntavaaleille. Ehdolla tullaan näkemään (siirryt toiseen palveluun) paljon jatkokaudelle pyrkiviä kansanedustajia. Ovaskan mukaan maakuntavaalit ovat ratkaisevan tärkeät ennen kaikkea maakuntien asukkaille.

– Onko siellä kotipaikkakunnalla terveysasemaa, minkälaisia palveluita siellä järjestetään ja missä laajuudessa, se kaikki on maakuntapäättäjien vastuulla.

Demarit: "Vaalien siirtämistä kannattaisi vielä pohtia"

Suurin oppositiopuolue SDP haluaa sekin olla terässä, kun maakuntavaalit käydään. Puolue aikoo vaaleissa liputtaa vaihtoehtoaan hallituksen linjalle erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikassa.

Tosin Hakaniemen puoluetoimistossa usko soten kanssa hapuilleen hallituksen aikataulutavoitteeseen horjuu vielä.

– Aikaisemmat merkit antavat tietysti aihetta epäillä, että näinköhän loppujen lopuksi mennään lokakuun lopussa vaaleihin, sanoo SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Mikko Koskinen.

Mikko Koskinen, poliittisen valmistelun päällikkö, SDP.
SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Mikko Koskinen.Jani Saikko / Yle

SDP:n mielestä vaalit olisi parempi pitää vasta ensi keväänä, yhtä aikaa eduskuntavaalien kanssa.

– Kyllä sitä kannattaisi minusta vielä pohtia. Tätä valmistelua on tehty kiireessä ja vielä on isoja asioita selvittämättä, Koskinen sanoo.

Demareita arveluttaa tulevien maakuntavaltuustojen todellinen päätäntävalta ja varsinkin soten valinnanvapaus, jonka eduskuntakäsittely on vielä edessä.

Mutta myös SDP:n on valmistauduttava siihen, että maakuntavaalit todella käydään lokakuussa. Koskisen mukaan aikataulu on haastava, mutta hän sanoo vaaliohjelman kirjoittamisen olevan pitkällä ja uskoo puoleensa saavan ehdokaslistat täyteen "monessa vaalipiirissä".

Vaalipiirit ja maakuntavaltuustojen koko
Yle/ uutisgrafiikka

Juttua korjattu 19.2. klo 14.03: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti maan historian ensimmäisistä maakuntavaaleista. Korjattu muotoon historian ensimmäiset, koko Manner-Suomen kattavat maakuntavaalit.