Koululaisten kiroilu meni överiksi – opettajien oli pakko ottaa käyttöön poikkeuksellisen tiukka linja

Yläkoululaisten kiroilu lisääntyi talven aikana merkittävästi. Koulu päätti kieltää törkykielen kokonaan.

kirosanat
kolme nuorta yhdeksäsluokkalaista kännyköidensä kimpussa
Yhdeksäsluokkalaiset Riika Manninen, Eeva Laine ja Teemu Vainikka pitävät aikuisten kiroilua vastenmielisenä.Tommi Parkkinen / Yle

LappeenrantaVattupuska, vaapukka, vitti, vittiläinen, vihu, fikin ja perkeetti...

Ryhmä yläkoululaisia nujuaa sohvilla koulun aulassa ja luettelee omia ehdotuksiaan ilmaisuiksi, jolla kirosanan voi korvata. Korvaaville sanoille ilmaantui kysyntää, sillä kiroilemisesta on juuri tullut näiden nuorten koulussa täysin kiellettyä.

Vattupuska, vaapukka, vitti, vittiläinen...

Kiroilun vastaista kampanjaa kestää ensi alkuun kolme viikkoa. Sen aikana opettaja tekee merkinnän jokaisesta kuulemastaan kirosanasta tai muusta asiattomuudesta oppilaan puheessa. Kolmesta merkinnästä seuraa keskustelu luokanvalvojan kanssa.

Seuraava askel on, että kielenkäytön siistimistä kutsutaan opettajan ja oppilaan lisäksi pohtimaan rehtori ja oppilaan vanhemmat.

– Voi olla vaikeat kolme viikkoa, yläkoululaisten ryhmästä mumistaan.

Kiroileminen lisääntyi

Vaikeaa tai ei, Lappeenrannan Kimpisen koulussa yläkoululaisten kiroilukulttuuriin haetaan nyt muutosta. Toive lähti koulun opettajista, joiden korviin käytävillä on alkanut kuulua liikaa kirosanoja.

– Kiroilu on nyt lisääntynyt oikeastaan tämän lukuvuoden aikana, sanoo koulun vs. rehtori Santtu Peltomaa.

Hän vertaa yläkoululaistensa kiroilemista kolmen, neljän vuoden takaiseen aikaan ja sanoo huomanneensa, että nyt kiroillaan enemmän.

Vihu, fikin, perkeetti...

Niin paljon, että opettajat totesivat joutuvansa jatkuvasti puuttumaan käytäväkeskusteluihin ja muistuttamaan siivommasta kielestä. Opettajien sietokyvyn raja ylittyi.

– Muoti-ilmausta käyttäen sanoisin, että kiroilemisesta alkoi tulla uusi normaali.

Juuri siihen kiroilemisen vastaisella kolmiviikkoisjaksolla Kimpisen koulussa halutaan vaikuttaa. Ettei kiroilemisesta koulussa tulisi nuorille osa normaalia puhumisen tapaa.

Vain pieni osa kiroilee

Samaan hengenvetoon Peltomaa haluaa korostaa, että suurella enemmistöllä koulun yläkoululaisista ei ole mitään ongelmaa kiroilun kanssa. Kiroilun vastaisen kampanjan aikana tiukimmille joutuu noin kymmenesosa oppilaista eli se osa nuorista, joiden puheeseen kirosanat ovat juurtuneet.

Kiroilun vastaisen kampanjan alkupäivinä opettajakunnan odotukset ovat korkealla. Oppilaat tietävät, mitä kirosanojen käytöstä nyt seuraa ja toisaalta luokissa on puhuttu palkinnosta, jonka siistiä kieltä käyttävät luokat myöhemmin keväällä ansaitsevat. Keppiä ja porkkanaa.

kaksi yläkoululaista katsoo kännyykkäänsä
Kimpisen koulun käytävillä alkoi syksyn mittaan kuulua aiempaa enemmän kirosanoja.Tommi Parkkinen / Yle

– Muutaman prosentin osa yläkoululaisista on tietenkin sellaisia, joiden käytökseen ei koulun keinoilla voi vaikuttaa. Mutta heidän ongelmistaan kiroileminen ei ole se suurin, Peltomaa toteaa.

Sitäkin on vielä vaikea ennustaa, kuinka paljon kasvatuskeskusteluja opettajille tulee työpäiviinsä mahdutettavaksi.

Kirosanoja kivun hetkellä

Riika Manninen, Eeva Laine ja Teemu Vainikka ovat yhdeksäsluokkalaisia, jotka eivät kiroile. Tai no, kiroilevat vain harvoin.

– En oikeastaan kiroile. Yritän välttää ja keksiä kaikkia korvaavia sanoja, jos tuntuu siltä, että pitäisi kiroilla, Eeva Laine sanoo.

Kolmikko päätyy yksimielisesti toteamaan, että oman koulun oppilaista pojissa on enemmän kirosanojen käyttäjiä kuin tytöissä.

– Jos käyttää kirosanoja paljon, voi olla haastavampaa olla kiroilematta kolme viikkoa, Riika Manninen epäilee joidenkin koulukavereidensa onnistumisen mahdollisuuksia.

– Aika tiukka kampanja. En muista, että mihinkään muuhun olisi minun kouluaikana puututtu näin tiukasti.

kaksi nuorta yhdeksäsluokkalaista kännyköidensä kimpussa
Riika Manninen ja Eeva Laine yrittävät välttää kiroilemista kaikissa tilanteissa.Tommi Parkkinen / Yle

Teemu Vainikka kuvailee tarvitsevansa kirosanaa vaikkapa silloin, kun viettää aikaa kavereidensa kanssa ja satuttaa itsensä tai kuulee jotain harmillista. Eeva Laineelle ja Riika Manniselle riittää sattumuksen ja harminkin hetkellä useimmiten heidän hyväksi havaitsemansa "voi vitsi".

Aikuisten kiroilua kolmikko ei arvosta.

– Kuulostaa pahalta. Niitten pitäisi yrittää välttää kiroilua ainakin lasten kuullen, ettei se tartu, Laine toivoo.

– Ei se kyllä kovin viisaalta kuulosta, sanoo Teemu Vainikka.

Opettaja ei kiroile töissä

Kimpisen koulun vs. rehtoria Santtu Peltomaata alkaa naurattaa, kun häneltä kysyy opettajien kiroilutavoista.

– Kyllä opettajakin voi kiroilla. Varmaan joku joskus tunnillakin on kiroillut.

Yläkoulun ydintehtävään kuuluu valmistaa nuoria peruskoulun jälkeiseen aikaan, ja juuri siitä Santtu Peltomaan mukaan on kyse nyt aloitetussa kiroilun vastaisessa kampanjassa.

– Opettajat kuuluvat kouluajan ulkopuolella monenlaisiin yhteisöihin mutta ei hän töissä kiroile. Toivon, että oppilaatkin ymmärtävät, millainen kielenkäyttö mihinkin tilanteeseen sopii.

Lue myös:

Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

Miesten kiroilu hyväksytään, naisten ei – paitsi synnytyksessä, jossa voimasanat auttavat

Salaäänityksestä somehitiksi – kiroileva motokuski kertoo tunnekuohun taustan