Analyysi: Haluaako hallitus eristää maahanmuuttajanaiset lähiöihin ja piilottaa heikosti koulutetut kotilieden lämpöön?

Osalla keskustalaisista kansanedustajista oli ihan omat reunaehtonsa perhevapaauudistukseen. Miksei ministeri Annika Saarikko ottanut sitä huomioon, ihmettelee politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.

kotihoidon tuki
Annika Saarikko eduskunnan kyselytunnilla 15. helmikuuta
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko eduskunnan kyselytunnilla 15. helmikuutaRoni Rekomaa / Yle

Viime viikolla nähtiin tämän hallituksen ehkä komein mahalasku, kun ensin perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ilmoitti ja hallituspuolueiden puheenjohtajat vahvistivat, että tämä hallitus ei perhevapaauudistusta tee.

Julistus oli outo sillä hallitus oli puoli vuotta sitten aivan omasta aloitteestaan julistanut uudistustyön alkavan ja uuden mallin astuvan voimaan ensi vuoden alussa eli tammikuussa 2019, vain muutama kuukausi ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Silloin se kuulosti raikkaalta ja selitys tarmokkuuteen löytyi perussuomalaisten hajoamisesta eli siitä, että perhevapaauudistuksen suurin tulppa eli ulkoministeri Timo Soini (sin.) ei ollut enää puoluehajaannuksen jälkeen vahvoissa asemissa.

Lisäksi keskustakin oli muiden puolueiden ja keskusjärjestöjen esimerkkiä seuraten tehnyt puolueen oman uudistusesityksen (siirryt toiseen palveluun), jossa esimerkiksi kotihoidontukea alennetaan portaittain lapsen täytettyä kaksi vuotta.

Keskustan kansanedustajien panttivankina

Näin jälkikäteen näyttää kuitenkin, että tuore perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko oli liian innokas eikä pääministeri Juha Sipiläkään häntä toppuutellut.

Sillä se suurin jarru uudistukselle istuu keskustan omassa eduskuntaryhmässä eikä missään muualla. Viimeistään nyt on tullut selväksi, että osalla keskustalaisista kansanedustajista on perhevapaauudistukselle ihan omat, hallituksesta riippumattomat reunaehtonsa. He eivät hyväksy mitään muutoksia kotihoidontukeen, ei kestoon eikä tasoon.

Ja tämä ministereiden Saarikko ja Sipilä olisi pitänyt tietää ja ymmärtää jo ennen kuin uudistusta polkaistiin liikkelle elokuun budjettiriihessä. Joko eivät tienneet tai eivät välittäneet, mutta olipa selitys kumpi tahansa niin oudolta näyttää.

Joillekin keskustaisille kotihoidon tuki on saavutettu etu, josta ei suostuta tinkimään milliäkään. Ei varsinkaan nyt, kun puolueen suosio mataa ja eduskuntavaaleihin on vain pikkuisen päälle vuosi. Monen keskustalaiskansaedustajan muistissa on kirkkaana vuoden 2011 vaalitulos, jolloin kannatus romahti 14,8 prosenttiin ja kansanedustajia oli 15 vähemmän kuin nyt.

Ylen viime syyskuun mittauksessa kannatus oli vain 15,8 %, nyt tammikuussa 17,4 %. Nykyisillä kannatusluvuilla keskustalaisia kansanedustajia olisi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen kenties kymmenkunta vähemmän kuin nyt. Siinä ainakin yksi vahva selitys siihen, miksi tukea oman kannattajakunnan etuuksien leikkauksiin ei heru yhtään.

Hutera kirjaus rahasta

Torstain kyselytunnilla oli kummallista kuunnella, kuinka ministeriaitiosta Saarikko ja muut ministerit toisensa perään vakuuttivat, että maa tarvitsee perhevapaauudistuksen, mutta vasta seuraavien hallitusneuvottelujen jälkeen. Miten niin vasta sitten? Jos pääministeripuolue keskusta ja valtiovarainministeripuolue kokoomus ovat sitä mieltä, niin ei siihen mitään hallitusneuvotteluja tarvita, vaan sitä että tartutaan toimeen.

Ja tietenkin sitä, että hankkeiden taloudelliset reunaehdot kirjataan tarkemmin kuin elokuun budjettiriihessä. Silloin uudistusta lähdettiin tekemään tällä evästyksellä (siirryt toiseen palveluun) : "Perhevapaajärjestelmän etuudet uudistetaan hallitusohjelman julkisen talouden raamien puitteissa. Uudistuksella tulee olla VM:n todentaman arvion mukaan työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia".

Jokainen joka luki nuo rivit elokuussa tajusi, että tulkinnasta tulee kiistaa. Niin kuin sitten on tullutkin. Saako uudistus maksaa, kuinka paljon ja mitä kustannusneutraalius tässä tarkoittaa? Oliko hallituspuolueilla joku yhteinen käsitys ja jos oli, niin mikä?

Ja minkä ihmeen takia kokoomus luopui tärkeäksi julistamastaan uudistuksesta näin herkästi?

Perheiden valinnanvapaus maksaa

Sekä ennen mutta varsinkin nyt perhevapaauudistuksen kariutumisen jälkeen varsinkin keskusta mutta myös sininen tulevaisuus ovat korostaneet perheiden valinnanvapautta. Siis sitä, että jokainen perhe saa päättää itse kuka lapsia hoitaa ja kuinka kauan eivätkä sitä saa ruveta jotkut virkamiehet Helsingistä määräämään.

Valinnanvapaus on upeaa. Mutta jos vaatii valinnanvapautta, joka maksetaan verovaroista, niin silloin ehkä niillä maksajillakin on puheoikeus.

Nyt jo eläkkeellä oleva valtiosihteeri Raimo Sailas sanoi virassaolleessaan, että millään kansantaloudella ei ole varaa siihen, että vanhemmille maksetaan vuosikausia omien lapsien hoitamisesta kotona.

Itselleni oli hätkähdyttävää haastatella muutama vuosi sitten kahden lapsen helsinkiläisäitiä, joka oli ollut kotihoidontuella pitempään kuin yliopistossa, mistä oli valmistunut. Silloin ajattelin, että onpa aikamoinen satsaus yhteiskunnalta ensin korkeakouluttaa ja sitten maksaa vuosikausiksi kotiin.

Kotihoidontuki langettaa naisille pitkän varjon

Nyt en kirjoita pelkästään kirjoituspöydän äärestä ja teoriapohjalta. Olen ollut itsekin kotihoidontuella siihen saakka kun lapsukaiseni täytti vuoden ja seitsemän kuukautta. Minun on vaikea ymmärtää väitteitä, että koti olisi ollut lapselle päiväkotia parempi kolmivuotiaaksi saakka, vaikka seurana olisin ollut minä tai erinomainen isänsä.

Ja ministeri Saarikon kyselytunnilla käyttämää termiä kotiäiti en tunnistanut itsessäni sekunnin vertaa kotona ollessani. Minä olin vanhempainvapaalla ja kotihoidontuella ja ne termit miellän olevan suorassa yhteydessä työnantajaani. Enkä usko pomojenikaan ajatelleen, että nyt se lähtee ja muuttuu kotiäidiksi.

Kyselytunnilla vihreät ja RKP laajensivat perhevapaauudistuksen kariutumisen olevan takapakki myös tasa-arvolle ja naisten työmarkkina-asemalle. Nyt hedelmällisessä iässä olevat naiset ja miehet kun eivät näytä työnantajan silmälasien läpi samanlaisilta.

Kelan Karoliina Koskenvuon tutkimukset (siirryt toiseen palveluun) osoittavat, että "pitkät hoitovapaat kotihoidon tuella heikentävät naisten työllisyyttä, ura- ja palkkakehitystä ja lopulta myös tulevaa eläkettä. Naisten työeläke on keskimäärin 66 % miesten eläkkeestä".

Lisäksi selviää, että pisimpään kotihoidontukea käyttävät maahanmuuttajanaiset ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat naiset.

Kysymys kuuluukin: tätäkö hallitus haluaa? Eristää maahanmuuttajanaiset lähiöihin ja maksaa ja piilottaa heikosti koulutetut kotilieden lämpöön.

Lue myös:

Yle selvitti: Kotihoidon tukea käytetään eniten keskustan vahvoilla alueilla – katso oman kuntasi tilanne

Kokoomuksen yllätysavaus: perhevapaauudistusta voitaisiin yrittää uudelleen vielä syksyllä

Kesärannan keittiöstä se alkoi – Näin perhevapaaremontti eteni, kaatui ja iski särön keskustan ja kokoomuksen välille