1. yle.fi
  2. Uutiset

Beagle joutui kahden jättikoiran raatelemaksi – laumanvartijakoirat toimivat luonteensa mukaisesti: tappavat, jos vieras ei poistu reviiriltä

Isot keskiaasiankoirat raatelivat jahdissa olleen metsästyskoiran Rautjärvellä.

koira
Mette-koira
Mette tykkäsi makoilla saunan lauteillaMikko Mutanen

RautjärviMikko Mutanen oli kuukausi sitten tavalliseen tapaansa jänisjahdissa Rautjärvellä. Mukanaan hänellä oli metsästyskoira – noin 4-vuotias beagle, Mette. Koira löysi vainun ja alkoi jäljittää jänistä.

Metellä oli pannassaan tutka, josta Mutanen pystyi jatkuvasti seuraamaan koiransa liikkumista ja haukkua. Koira oli omistajastaan noin puolen kilometrin päässä. Mikko Mutanen huomasi tutkasta, että koira jäi yllättäen paikoilleen, eikä enää liikkunut. Kaikki ei ollut kunnossa.

Mikko Mutanen lähti kävelemään koiraansa kohti. Muutaman minuutin kuluttua hän oli koiransa äärellä ja näki, miten kaksi isoa keskiaasiankoiraa olivat hänen koiransa päällä.

Mutanen sai hätisteltyä keskiaasiankoirat kauemmaksi ja pääsi tutkimaan omaa koiraansa. Koira oli raadeltu niin pahaan kuntoon, että se oli pakko lopettaa saman tien.

– Oman koiran lopettaminen on raskas päätös. Kärsimykset oli pakko päättää, huokaa Mikko Mutanen.

Koira oli Mutasen perheessä paljon enemmän kuin pelkkä metsästyskoira. Se oli pidetty seuralainen ja ilon tuoja.

– Kun puhuttiin, että lämmitetään sauna, niin heti Mette meni lauteille istumaan.

Mikko Mutanen
Mikko Mutanen katsoo haikein mielin Meten tyhjää aitausta.Petri Kivimäki / Yle

Suu veressä

Kotiin päästyään Mikko Mutanen otti yhteyttä tapahtumapaikan lähellä olevaan taloon, jossa hän tiesi olevan keskiaasiankoiria. Talon isäntä kertoikin Mikko Mutaselle ihmetelleensä, miksi heidän koirillaan olivat olleet suut veressä.

Talon isäntä Toni Saksanen lupasi korvata vahingon.

– Ei mikään raha tietenkään voi koiraa korvata, kertoo Mikko Mutanen.

Mutanen on tehnyt keskiaasiankoirien liikkumisesta rikosilmoituksen, mutta poliisi ei vielä ole ehtinyt sitä tutkia.

Koirat pääsivät karkuun

Toni Saksasen syrjäisellä pihamaalla Rautjärven Partilassa juoksentelee kaksi isoa valkoista koiraa. Nämä koirat raatelivat Mikko Mutasen beaglen. Sisu ja Susi ovat rodultaan keskiaasiankoiria. Niiden jaloissa juoksenteleva jackrusselinterrieri vaikuttaa kääpiöltä.

Sisu ja Susi hankittiin hevosten, kanojen ja ankkojen vahdeiksi – keskiaasiankoirat kun ovat luonteeltaan laumanvartijakoiria.

– Ne suojelevat omaa laumaa, ettei kettu tule hakemaan ankkoja ja karhut hevosia, kertoo Toni Saksanen.

Pihalla on muutama vuosi sitten käynyt karhu hevosen kimppuun. Joulun tienoilla toista koiraa puri susi. Saksasen kertoo, että heillä ei ole ollut ongelmia keskiaasiankoirien kanssa ja niiden kanssa tulee hyvin toimeen.

– Porukkaa käy ratsastelemassa ja lapsia kylässä. Eivät ole aggressiivisia, kertoo Toni Saksanen.

Saksasten keskiaasiankoirat raatelivat beaglen noin 150 metrin päässä Saksasten talosta. Tapahtumapaikka on Saksasten tontin rajojen ulkopuolella.

Toni Saksanen palaa kuukauden takaiseen tapahtumaan.

– Meille tuli hevosten hoitaja aamulla, ja jotenkin koirat olivat päässeet irti. Olin itse vielä nukkumassa. Kun heräsin, ihmettelin, missäs koirat ovat, kertoo Toni Saksanen.

Saksanen näki koirat läheisellä mäellä, jossa oli koira ollut jahtaamassa jänistä. Vanhemmalla keskiaasiankoiranartulla oli juoksuaika. Se oli Saksasen mukaan kokenut naarasbeaglen uhkaksi, kun beagle oli tullut keskiaasiankoiran reviirille.

– Se oli puolustanut reviiriään, kertoo Saksanen.

Saksanen kertoo, että heidän koiransa ovat isoja ja ne helposti riuhtovat itsensä irti. Koirat eivät myöskään ole koko ajan kiinni, vaan ne saavat juosta vapaasti pihalla.

– Olen erittäin pahoillani, että näin pääsi käymään. Jatkossa yritetään pitää koirat paremmin hallussa, ettei näin kävisi.

Kaksi keskiaasiankoiraa
Keskiaasiankoirauros voi painaa 70 kiloa.Tommi Parkkinen / Yle

Koirat kytkettyinä

Koiran päästämiseksi vapaaksi säätelee tarkasti metsästyslaki (siirryt toiseen palveluun). Toisen alueella ei saa pitää koiraa irrallaan ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Laissa on kuitenkin mainittu puolen tunnin sääntö. Sen mukaan ajossa tai haukussa oleva koira saa olla vieraalla alueella puoli tuntia. Jos koira ei sinä aikana poistu, saa sen sieltä ajaa pois tai ottaa koiran talteen.

Lain mukaan koira voi myös olla irrallaan, jos se on paimentamis-, opas-, vartiointi- tai muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä.

Beaglen raateleminen tapahtui keskiaasiankoirien omistajan tontin ulkopuolella noin 150 metrin päässä talosta.

– Ongelma näissä tapauksissa on se irrallapito. Omistajanvastuulla on pitää koirat kytkettynä ja valvoa niitä, kertoo rikoskomisario Ari Järveläinen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Järveläisen mukaan tällaisissa tapauksissa toiveena on, että osapuolet pääsevät sopimukseen. Jos ei pääse, niin sakkorangaistus voi olla tulossa.

Kun ei puhuta tästä tapauksesta, vaan häiritsevistä koiristä yleensä, poliisi ei voi tehdä päätöstä esimerkiksi koiran lopettamisesta. Ainoastaan pakkotilassa, jos koira on välittömästi aiheuttamassa uhkaa tai vaaraa, poliisi voi sen lopettaa.

– Sellaiset tapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia, sanoo Järveläinen.

Järveläisen mukaan koiranomistajat pääsääntöisesti pitävät koiristaan hyvää huolta, eikä ongelmia yleensä ole.

Koira otetaan huostaan

Jos koira karkailee omistajaltaan usein, voi valvontaeläinlääkäri antaa eläimen omistajalle eläinsuojelulain 42 pykälän (siirryt toiseen palveluun) nojalla määräyksen, jonka mukaan omistajan tulee estää koiran koiran karkaaminen.

Jos se ei tehoa, voidaan eläin lopulta ottaa talteen ja luovuttaa uuteen kotiin. Mikäli uutta kotia eläimelle ei löydy, voidaan eläin lopettaa.

– Eläimen huostaanotto tehdään koiran oman turvallisuuden vuoksi. Sitä ei tehdä siksi, että eläimestä olisi häiriötä muille. Häiriön aiheuttaminen muille ihmisille tai eläimille ei kuulu eläinsuojelulain soveltamisalaan, eikä virkaeläinlääkäri siksi ole häiriötä aiheuttavien eläinten suhteen toimivaltainen viranomainen, kertoo valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Mikäli koira jatkuvasti karkailee ja aiheuttaa vaaratilanteita, kannattaa siitä Lähteisen mukaan ilmoittaa poliisille.

Keskiaasiankoira
Keskiaasiankoira on luonteeltaan laumanvartija.Tommi Parkkinen / Yle

Suojaa reviiriä kovinkin ottein

Kaisa Hilska on Turussa asuva koira- ja eläinkouluttaja. Hänellä itsellään on useiden vuosikymmenten kokemus koirista ja koirien kasvatuksesta sekä hoidosta. Hilskalla on itsellään yksi keskiaasiankoira ja hän on myös kirjoittanut oppikirjan laumanvartijakoirista. Keskiaasiankoira on yksi maailman laumanvartijakoiraroduista.

– Laumanvartijakoirat ovat alun perin paimentolaisten karjalaumojen ja lammaslaumojen turvaamiseen erikoistuneita kookkaita koiria. Niiden tehtävänä on kulkea karjan mukana.

Pienpetojen kohdalla laumanvartijoiden toimintamalleihin kuuluu myös eliminointi.

Koirakouluttaja Kaisa Hilska

Hilskan mukaan laumanvartijakoirilla on hyvin laaja reviiri. Se käsittää koko sen alueen, missä ne ovat tottuneet liikkumaan. Reviirin koko voi olla jopa neliökilometrin kokoinen.

– Laumanvartijakoirat elävät tarkkaillen ympäristöään ja miettien onko kaikki hyvin vai onko jotain poikkeavaa, josta pitäisi huolestua.

Silloin kun kaikki on rauhallista, laumanvartijakoirat näyttävät Hilskan mukaan kömpelöiltä ja rennoilta, mutta tarvittaessa niillä on valtavasti voimaa ja tahtoa. Niiden tehtävänä on suojella reviiriä ja laumaa. Jos laumanvartijakoira havaitsee uhan, se siirtyy lauman ja uhan väliin ja yrittää ensin karkottaa uhan esimerkiksi haukkumalla.

Kaisa Hilska olettaa, että Rautjärvellä sattuneessa tapauksessa on käynyt juuri niin, että keskiaasiankoirien mielestä beagle on tullut keskiaasiankoirien toiminta-alueelle. Keskiaasiankoirat ovat ilmoittaneet beaglelle haukkumalla ja elekielellään, että se on tullut heidän alueelleen, mutta sinnikkäästi jälkeä seuraava metsästyskoira on tullut syvemmälle keskiaasiankoirien reviirille.

– Pienpetojen kohdalla laumanvartijoiden toimintamalleihin kuuluu myös eliminointi. Mikäli uhka varoituksista huolimatta tulee liian lähelle reviiriä, se voidaan eliminoida, kertoo koirakouluttaja Kaisa Hilska.

Kaisa Hilskan mukaan keskiaasiankoiran reviirin tulisi olla aidattu siten, että koirat pysyvät vartioimassa sisäpuolella, jolloin satunnaiset kulkijat eivät eksy alueelle. Hilska korostaa, että laumanvartijakoirat eivät halua metsästää, mutta ne pyrkivät turvaamaan reviirinsä ja laumansa.

Mikko Mutanen
Mikko Mutanen haaveilee jo uudesta metsästyskoirasta.Petri Kivimäki /Yle

Uusi metsästyskoira etsinnässä

Mikko Mutanen näyttää keittiönsä olohuoneensa pöydällä olevaa Mette-koiran sukutaulua. Rautjärvelle Mette tuli Suonenjoelta.

Kymmenisen vuotta sitten Mutanen innostui metsästämisestä ja haaveeksi alkoi tulla oma metsästyskoira. Se olisi Mutasen ensimmäinen oma koira.

– Rotua tuli jonkun verran mietittyä, mutta beagleen sitten päädyttiin.

Vaikka Mikko Mutanen ja Toni Saksanen ovat korvausasian koiran kuolemasta sopineet, harmittelee Mutanen sitä aikaa, joka on kulunut koiran kouluttamiseen ja opettamiseen. Uudesta koirasta ei aina tiedä, tuleeko siitä hyvä jäljittäjä vai ei. Mutasen tarkoitus on hankkia uusi koira kuolleen beaglen tilalle.

– Monet pissat sai Meteltäkin kodin lattialta pyyhkiä ennen kuin se oppi sisäsiistiksi, ja monet tunnit piti metsässä viettää jäljitystä opettelemassa, kertoo Mikko Mutanen.

Mette-koira
Hieman vajaa neljävuotias Mette kuoli 16.1.2018.Mikko Mutanen

_Lisätty 23.2.2018 klo 9.30 kappale Koira otetaan huostaan. Sitä edeltävästä kappaleesta poistettu virheellinen tieto, jonka mukaan valvontaeläinlääkäri voisi päättää karkaavan eläimen lopettamisesta. _

Lue seuraavaksi