Uutisia sadan vuoden takaa: Aamulehti inhosi sanaa toveri ja punakaartilainen teurastawaa lahtaria

Sanomalehdissä käytiin ankaraa sanasotaa keväällä 1918. Propaganda kukoisti. Sensuuri sulki milloin valkoisten, milloin punaisten lehdet. Sodan jälkeen Tampereen ruumispäällikkö määräsi, kenet saa haudata mihinkin.

Suomen sisällissota
Lehti-ilmoituksia ja -otsikoita vuodelta 1918
Lehtiotsikoita ja -ilmoituksia vuodelta 1918Yle

"On asianmukaista, että lakataan käyttämästä ryssäläistä lainasanaa toveri ja enempään käytäntöön otetaan sen sijaan germaaninen lainasanan kumppani: se soveltuu kaikkiin kohtiin niinhyvin yksistänsä kuin yhdyssanoissa, missä on käytetty mainittua ryssänsanaa."

Näin Aamulehti puhdisti kieltä sata vuotta sitten huhtikuun puolivälissä 1918.

Lehti tuomitsi sisällissodan päätyttyä myös kaikki "ryssänkieliset suomalaisten nimet, ristimänimet ja liikanimet sekä ryssänkirjaimilla kirjoitetut katujen nimet".

Ankara taistelu Tampereen herruudesta oli vastikään päättynyt. Punaiset olivat antautuneet, ja valkoiset pitäneet voitonparaatin.

Rientäkää työläistowerit!

Sisällissodassa, niin kuin sodassa yleensäkin, myös sanat kelpasivat aseiksi.

Kulloinkin niskanpäällä ollut osapuoli halusi pitää sanat hallussaan: käyttää ja kontrolloida, tarpeen tullen myös pimittää, värittää ja vaieta.

Kansan Lehti agiteerasi maaliskuussa 1918:

"Rientäkää työläistowerit mukaan nyt kun teille kaikille aukenee mahdollisuus liittyä Punaisen Kaartin riweihin! .... Punainen Kaarti kutsuu teitä!"

Lehti-ilmoituksia ja -otsikoita vuodelta 1918
Lehtiotsikoita ja -ilmoituksia vuodelta 1918Yle

Kun punaiset sodan alkumetreillä olivat vallanneet Tampereen rautatieaseman ja lennättimen, he olivat lakkauttaneet myös Aamulehden. Kansan Lehti sen sijaan jatkoi ilmestymistään, sillä Tampere oli punaisten hallussa.

Maaliskuun alkupuoliskolla lehti uutisoi taisteluista kaupungin ympäristössä:

"Suomen Punaisen Kaartin Esikunta ilmoittaa, että lahtarit hyökkääwät Lawialta Kiikkaan ja Tyrwääseen päin."

Punaryssät verrattain hiljaisina

"Punaryssät, jotka ensin vastasivat kiivaasti tuleemme, ovat käyneet verrattain hiljaisiksi."

Näin luonnehtii Seinäjoella ilmestyvä Ilkka Tampereen tapahtumia vain muutama päivä ennen Tampereen valtausta. Kuvauksen on lehteen kirjoittanut nimimerkki Tykkimies.

Kun valkoiset valtasivat Tampereen, Kansan Lehti loppui yli kymmeneksi kuukaudeksi.

Helsingissä ilmestyvä Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja kirjoittaa Tampereen punaisten kohtalosta:

“Kaikki venäläiset ammuttiin. Kaikki kaartin komppaniain päälliköt ammuttiin. Kaartilaisista ammuttiin joka wiidestoista mies. Kaikki haawoittuneet teurastettiin."

Aamulehti alkoi ilmestyä heti valtauksen jälkeen, niin pian kun vain sai paperia ja sähköä painokoneeseen.

"Teemme parhaamme voidaksemme niin pian kuin suinkin pitkän, väkivaltaisen pakollisen vaitiolon jälkeen antaa riittäviä ja oikeita tietoja lukijakunnallemme."

Maanpetturit vastaan sotaurhot

Aamulehdessä oli ruumispäällikkö Johan Takalan ilmoitus "Arvoisalle yleisölle" 12. huhtikuuta 1918:

"Laillisen hallituksen joukoissa kaatuneita urhoja ei saa missään tapauksessa haudata samoihin hautoihin maanpetturien kanssa."

Ruumiskansliasta muistutettiin lehdessä muutenkin, että ruumiit, "vaikkapa ne olisivatkin punakaartilaisia", tulee ensitilassa korjata pois kaupungilta.

Sota on ohi, voittaja saa yhä ampua

Sodan jälkeen molemmilla osapuolilla riitti niin hoidettavaa kuin haudattavaa, ja tuhansittain punaisia oli valkoisten vankina.

Voittaja teki monin tavoin selväksi, kenellä nyt oli valta ja sananvalta. Tampereen Komendantin Virasto julkaisi kuulutuksen Aamulehdessä kymmenen päivää valkoisten voitonparaatin jälkeen 17. huhtikuuta:

"Täten kielletään jyrkästi yleisöä salaa akkunain kautta tai muuta tietä saattamasta sairaaloissa hoidettaville haavoittuneille punakaartilaisille tai vangeille kirjeitä, paketteja ja muita esineitä" ... "vahdeilla on oikeus varoituksetta ampua jokainen, joka tällaisesta toimesta tavataan".

Kuuntele lehtikatsauksia:

Helmikuun puolivälissä sata vuotta sitten käytiin kiivaita taisteluita eri puolilla maata. Pohjoisella rintamalla taistelut levisivät Vilppulasta Kuruun ja Ruovedelle. Tampereella siviilihallintoa johti työväenjärjestöjen johtava komitea. Sadan vuoden takaisia sanomalehtiä ovat selanneet Reija Grönroos ja Ulla Meriläinen.
Helmikuun loppupuolella sisällissodan taistelut Vilppulassa jatkuivat. Hämeen rintamalla eli nykyisten Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueella alkoi punaisten yleishyökkäys. Tampereella oli vielä rauhallista ja sosialidemokraattien Kansan Lehti ilmestyi lähes joka päivä. Lähimmät porvarilliset lehdet ilmestyivät Seinäjoella ja Jyväskylässä.
Sota ja sekasorto maassa jatkuivat. Valkoisten puolella Mannerheim kielsi kenttäoikeudet ja niiden langettamat, enemmän tai vähemmän summittaiset kuolemantuomiot. Myös punakaartin johdossa oltiin huolestuneita omien joukkojen julmuuksista ja laittomista väkivallan teoista. Maanantaina, 25. helmikuuta 1918 jääkäreiden pääjoukko, noin 950 miestä, saapui Vaasaan.
Maaliskuun alkupuolella 1918 käytiin kiivaita taisteluita useilla sisällissodan rintamilla. Sota ei vielä tässä vaiheessa ollut ratkennut sen paremmin punaisten kuin valkoistenkaan hyväksi. Uusia sotilaita värvättiin molemmille puolille rintamaa. Siviilielämä kävi yhä vaikeammaksi. Muun muassa Tampereen Työväen Teatteri keskeytti toimintansa.
Maaliskuun puolivälissä sata vuotta sitten käsillä olivat sisällissodan verisimmät viikot. Kovia taisteluita käytiin Hämeen ja Pohjanmaan rajalla, muun muassa Ruoveden-Virtain seudulla. Kun Mannerheim antoi hyökkäyskäskyn, pohjoisen suunnasta lähti vyörymään yli 10 000 miehen joukko kohti Tamperetta. Sotapropaganda ja sotasensuuri yltyivät.

Lehtikatsaukset kuullaan Radio Suomessa Tampereen taajuudella perjantaisin ja lauantaisin. Sarjan osat julkaistaan myös Yle Areenassa. Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa 1771–1929 ilmestyneet sanomalehdet. Ne löytyvät kansalliskirjaston digiarkistosta (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös:

"Isoisäni aiottiin polttaa elävältä, pelastui viime hetkellä" – Näin suvuissa muistellaan sisällissotaa: 9 tarinaa sadan vuoden takaa