Väitös: Päihteiden suurkuluttajat jäävät helposti tutkimusten ulkopuolelle – osallistujakato vääristää tilastoja

Päihteisiin liittyvässä tutkimuksessa pitäisi kyselytiedon lisäksi hyödyntää myös tilastollista mallinnusta.

tutkimus
Mies kaataa olutta lasiin.
Tiina Jutila / Yle

Tupakan ja alkoholin suurkulutus väestössä saattaa olla yleisempää kuin tähän mennessä on todettu, selviää tällä viikolla Jyväskylän yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Syynä on tutkimukselle tyypillinen osallistujakato tai harha – siis se, että kysely- ja seurantatutkimuksissa päihteiden suurkuluttajat rajautuvat helposti vastaajajoukon ulkopuolelle.

Osa jättää vastaamatta kyselyihin, ja he näyttävät olevan usein niitä, joilla päihteiden käyttö on runsasta.

Juho Kopra

Väitöskirjatutkija, FM, Juho Kopra selvitti tutkimuksessaan osallistujakadon vaikutusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FINRISKI-terveystutkimusaineistossa (siirryt toiseen palveluun).

Kopran käyttämien tilastomenetelmien perusteella tupakointi ja alkoholin suurkulutus oli väestössä yleisempää kuin tutkimukseen osallistuneilta henkilöiltä kerätystä aineistosta saatiin tulokseksi.

– Osa ihmisistä jättää aina vastaamatta kyselyihin, ja he näyttävät olevan usein niitä, joilla päihteiden käyttö on runsasta. Lisäksi, kun tupakointia ja alkoholinkäyttöä kysytään osallistujilta kyselylomakkeella, itse raportoitu kulutus ei välttämättä vastaakaan todellista kulutusta, Kopra kuvaa.

Tyhjiä viina- ja kaljapulloja pöydällä.
Tupakan ja alkoholin kulutus ovat viime vuosina kääntyneet Suomessa laskuun.Tiina Jutila / Yle

Osallistujakatoa on Kopran mukaan todettu tutkimuksissa aiemminkin. Siksi hän etsi tilastotieteen alan tutkimuksessaan keinoja vähentää osallistujakadon aiheuttamaa harhaa.

Kopra yhdisti FINRISKI-tutkimuksen aineistoon myös rekisteritietoja kuolinsyistä ja sairaalakäynneistä. Tuleva huoli on tutkijan mukaan kuitenkin, että EU:n tietosuoja-asetus voi vaikeuttaa rekisteritiedon käyttöä tutkimuksessa.

Tutkimuksen tarkkuutta voitaisiin Kopran mukaan jossain määrin parantaa myös pyytämällä vastauksia uudelleen niiltä, joilta vastaaminen on jäänyt.

Valistunut arvio tukee kyselytietoa

Tupakan ja alkoholin kulutuksen on viime aikoina raportoitu laskeneen Suomessa. Kopra ei usko, että hänen havaitsemansa osallistujakato muuttaisi yleistä trendiä. Myös hänen käyttämänsä aineisto oli uusimpia tutkimuksia edeltävää.

– Luotan kyllä siihen, mitä viimeisimmillä aineistoilla on havaittu, Kopra toteaa.

Silti tarkentamisen paikkoja voisi miehen mukaan olla. Esimerkiksi alkoholinkulutusta tutkittaessa kyselytietoa voi tukea tilastomallinnukseen perustuva arviointi.

– Jos tiedetään, että osallistuneet eivät kuvasta koko kohdejoukkoa, niin valistunut, tilastolliseen mallinnukseen perustuva arvio pystytään kyllä tekemään, Kopra sanoo.