Poliisi ja paniikki ovat huono yhdistelmä – siksi poliisikoululaisille opetetaan nykyään myös mielenhallintaa

Poliisiammattikorkeakoulussa käytettävää uutta opetusmenetelmää on kehittänyt entinen Karhu-ryhmän jäsen. Harri Gustafsberg väittelee aiheesta perjantaina.

poliisi
Poliisin asevyö.
Väitöstutkimuksessaan Harri Gustafsberg kysyy, voiko poliisin paniikki aiheuttaa sen, että hän ampuu ilman syytä.Emilia Malin / Yle

Harri Gustafsberg työskenteli vuosia tiukkoihin tilanteisiin erikoistuneessa Karhu-ryhmässä. Hetkiä, joissa henki ja elämä olivat uhattuna, ehti parinkymmenen vuoden poliisiuran aikana olla lukuisia. Gustafsberg tunnistaa myös paniikin tunteen.

– Kyllä siellä rajoilla käytiin jonkun kerran, Gustafsberg sanoo.

Gustafsberg huomasi, että voimakas stressi ja kuormitus saavat aikaan fysiologisia muutoksia. Kroppa reagoi joskus voimakkaastikin. Julkisuudessa Gustafsberg on kertonut mm. siitä, kuinka hän itse kadotti näkökykynsä hetkeksi kesken piirityksen (siirryt toiseen palveluun) (HS).

Omien kokemusten kautta Gustafsberg lähti opiskelemaan ja tutkimaan sitä, miten mieltä voi valmistaa vaikeisiin tilanteisiin. Hän pääsi nopeasti mukaan kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Perjantaina hän väittelee Tampereen yliopistossa.

Väitöstutkimuksensa otsikossa Gustafsberg kysyy, voiko poliisin paniikki aiheuttaa sen, että hän ampuu ilman syytä. Ennen kaikkea Gustafsberg on kuitenkin etsinyt vastausta kysymykseen, millaisilla menetelmillä suoritus- ja paineensietokykyyn pystytään vaikuttamaan ja miten niitä parannetaan.

Harri Gustafsberg
Yle

Ammunko vai en?

Gustafsbergin tutkimuksessa poliiseille simuloitiin ääritilanteita, joissa ihmiset uhkasivat toisten henkeä. Näissä tilanteissa ratkaisuja joutuu tekemään erittäin nopeasti ja kovassa paineessa.

Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen teki mielikuva-, keskittymis- ja rentoutusharjoituksia useita kertoja päivässä. Lisäksi ryhmä sai tietoa siitä, mitä paineisissa tilanteissa ihmisessä tapahtuu. Toinen ryhmä heitettiin tilanteisiin ilman valmennusta.

Gustafsbergin mukaan tutkimukset osoittavat, että osallistujat pystyivät harjoittelun avulla merkittävästi vaikuttamaan kehon fysiologisiin muutoksiin kuten esimerkiksi sydämen sykkeeseen. He oppivat myös kontrolloimaan hengitystään vaativien harjoitusten aikana.

Taitoja pitää harjoitella etukäteen, jotta niitä pystyy käyttämään tositilanteissa.

Harri Gustafsberg

– Tämä vaikuttaa autonomisen hermoston tasapainoon ja sitä kautta parantuneeseen toimintakykyyn.

Valmennetut ryhmät osoittivat huomattavasti parempaa psykologista kontrollia, tilannetietoisuutta ja yleistä suoritusvarmuutta kuin kontrolliryhmät, mikä tuli esiin erityisesti parempana päätöksentekokykynä voimankäyttötilanteissa.

Mielenhallinnasta hyötyä monissa ammateissa

Gustafsberg uskoo, että poliiseilla testattuja menetelmiä voi hyödyntää muuallakin työelämässä – kaikkialla, missä tarvitaan paineensietokykyä tai missä stressi on kova.

Oppiminen vaatii kuitenkin harjoittelua.

– Taitoja pitää harjoitella etukäteen, jotta niitä pystyy käyttämään tositilanteissa, Gustafsberg sanoo.

– Kyse ei ole vinkkipalstalle sopivasta jutusta, jossa annetaan pari vinkkiä siitä, miten stressinsietokyky kehittyy. Vinkit eivät auta, jos niitä ei treenaa tarpeeksi pitkään.

Gustafsberg rohkaisee korkean stressitason työpaikkoja nostamaan mielenhallinnan kehittämisen osaksi työpaikan kulttuuria.

– Hankkikaa tietoa, miten henkisen suorituskyvyn resursseja kehitetään, harjoitelkaa ja tehkää siitä osa organisaatiokulttuuria ja käytänteitä, kuuluu Gustafsbergin neuvo työnantajille.

Oppeja Suomesta maailmalle

Gustafsberg toimii nykyään kouluttajana ja valmennusalan yrittäjänä. Vuodesta 2016 hän on opettanut mielenhallintamenetelmiä myös Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella.

Gustafsberg on ollut pääarkkitehtina uudenlaisen PREP-menetelmän kehittämisessä. Kirjainlyhenne tulee sanoista Professional Resilience and Efficiency Program. Resilienssi on termi, jolla yleensä tarkoitetaan selviytymis- ja sopeutumiskykyä vaikeissa tilanteissa.

Fysiologisen mekanismit, jotka iskevät, kun ihminen panikoituu, ovat samat kulttuurista riippumatta.

Harri Gustafsberg

PREP-menetelmästä on jo tullut vietituote, jota on käytetty muun muassa Pohjois-Amerikassa.

– Yleensä ajatellaan, että tällaiset asiat olisivat korkeammalla tasolla esimerkiksi Amerikassa. Mutta tämä on Suomessa kehitetty menetelmä, jota pystytään hyödyntämään ympäri maailman, Gustafsberg sanoo.

– Fysiologisen mekanismit, jotka iskevät, kun ihminen panikoituu, ovat samat kulttuurista riippumatta.

Mutta entä se suomalaisten poliisien liipaisinherkkyys? Onko poliisin panikoituminen ja oikeudeton aseenkäyttö Suomessa ongelma?

– Eihän meillä oikeasti semmoista ongelmaa ole. Suomessa poliisin ammattitaito on maailman parasta, Gustafsberg sanoo.

Harri Gustafsbergin hallintotieteen, turvallisuushallinnon alaan kuuluva väitöskirja "Do people get shot because some cops panic? Enhancement of individual resilience through a police resilience and efficiency training program" tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 23.2.2018 kello 12.