Opo jätti työpöytänsä ja kahlasi läpi koulunsa kaikki opintolinjat: "Halusin nähdä opiskelijoiden vahvuudet käytännössä"

Moni ysiluokkalainen etsii vielä suuntaansa yhteishaun alkaessa. Se ei ole selvä kaikille ammattiin opiskelevistakaan. Asialleen omistautunut opo heittäytyi opiskelijoiden joukkoon helpottamaan oikean tien valintaa.

opinto-ohjaajat
hitsausopiskelua
Tapio Termonen / Yle

Metalli vääntyy Kankaanpään Sataedun kolmannen vuoden opiskelijoiden hyppysissä savustusuuniksi. Oppilaitoksen opinto-ohjaajakin on saanut jättää kädenjälkensä valmiiseen tuotteeseen. Hän tietää yhtä lailla miten uuni valmistetaan kuin miten sitä hyödynnetään ruuanlaitossa.

Kaisa Kalliolla on hyvä näppituntuma kaikista ammateista, joihin hänen oppilaitoksessaan koulutetaan. Hän on osallistunut eri opintolinjojen käytännön tunneilla jo lähes kolmen vuoden ajan.

Näen täällä heistä erilaisia puolia ja vahvuudet tulevat paremmin esille.

Kaisa Kallio

Kallio ei ole opinto-ohjaaja, joka lähtökohtaisesti kohtaa opiskelijoita toimistopöydän ääressä. Toki he ovat toimistoonkin tervetulleita, mutta helpommin opo löytyy työhaalarit päällä opiskelijoiden joukosta. Kallio haluaa tutustua opiskelijoihin heidän omassa elementissään.

– Näen täällä heistä erilaisia puolia ja vahvuudet tulevat paremmin esille. Opiskelijat tulevat myös itse helpommin juttelemaan, Kallio toteaa.

Samalla Kallio oppii itse ammateissa vaadittavia tietoja ja taitoja. Hän pysyy kärryillä siitä, missä alalla mennään. Myös uusia opiskelijoita on helpompi houkutella alalle, kun tietää, mitä heille uskaltaa luvata.

Oppilaat ja opettajat mielissään

Levyseppähitsaajaksi opiskeleva Toni Jutila ei ole pistänyt pahakseen opon pyörimistä tiiviisti opiskelijoiden joukossa. Hän uskoo, että kaikki hyötyvät, kun opo tietää, mitä käytännön tunneilla tehdään. Saman on huomannut matkailu- ja ravitsemuspuolen opettaja Maija Poutanen.

– Jos tarvitsemme tuuraajaa, voi opo tulla pariksi tunniksi hoitamaan omaa työtään, mutta samalla katsomaan ravintolapuolen toiminnan perään.

Opo osaa Poutasen mukaan myös tarkkailla opiskelijoiden toimintaa käytännön töissä ulkopuolisen silmin. Hän näkee, sujuuko asiakaspalvelu ja missä oppilaat tarvitsevat ohjausta. Samalla esiin voi ottaa jatkokoulutusmahdollisuudet ja alan työllistymisnäkymät.

Tuhansien ammattien viidakossa

Peruskoulussa opon rooli on vielä erilainen. Silloin oppilaat tutustuvat enemmän teoriaan ja ammattiopinnot ovat vasta harkinnan asteella. Opon on käytännössä mahdotonta tuntea ammatteja, joihin hänen oppilaansa suuntaavat.

– Eihän niitä mitenkään pysty käymään kaikkia läpi. Ammatteja on varmaan tuhansia ja niiden kierto vain kiihtyy. Vanhoja häviää ja uusia tulee tilalle, Länsi-Porin koulun opinto-ohjaaja Antti Jokinen-Amee toteaa.

Tällaisessa tilanteessa olisi hyvä, jos Kaisa Kallion tyyppiset ammattioppilaitosten opinto-ohjaajat voisivat kertoa omat kokemuksensa ammatinvalintaa suunnitteleville peruskoululaisille.

Eihän sitä vielä edes tiedä, mitä ammatteja on olemassa 10–20 vuoden päästä

Antti Jokinen-Amee

Kaikki apu on tarpeen, sillä harva ysiluokkalainen tietää, mitä haluaa tehdä loppuelämänsä ajan. Vaikka eihän sitä toki vielä tarvitse tietääkään.

– Tärkeintä on löytää paikka, jossa viihtyy seuraavat kolme vuotta. Sen jälkeen maailma on auki ja uusia koulutuksia voi ja pitääkin hankkia. Eihän sitä vielä edes tiedä, mitä ammatteja on olemassa 10–20 vuoden päästä, Jokinen-Amee toteaa.

Maali selvillä, mutta reittiin voi tarvita apua

Osalla ysiluokkalaisista suunta on jo selvä. Länsi-Porin koulun oppilaista Pinja Kainu aikoo taidealalle, Aino Ojala asianajajaksi ja Anna Batchikoff psykoterapeutiksi.

Toiveiden saavuttamiseen on kuitenkin tarvittu apua myös opinto-ohjaajalta.

– Olin menossa lukioon, mutta opon kanssa juteltuani ymmärsin, että en ehkä kuulukaan sinne. Päätin lähteä opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa. Ensin kouluttaudun sairaanhoitajaksi ja sitten psykoterapeutuksi, Batchikoff kuvailee tulevaa opintopolkuaan.

Onhan tässä vähän paineita, kun vanhemmat ovat tähän mennessä päättäneet puolestani mitä teen.

Anna Batchikoff

Tytöt uskovat, että osa heidän ikätovereistaan päätyy lukioon, koska ei vielä tiedä, mitä haluaisi tehdä. He kannustavat kaikkia pitämään päänsä, jos joku muu suunta tuntuu itselle mieluisammalta. Omaa tulevaisuuttaan koskevaa päätöstä ei kannata tehdä vanhempien miellyttämiseksi.

– Onhan tässä vähän paineita, kun vanhemmat ovat tähän mennessä päättäneet puolestani mitä teen. Tässä iässä on kuitenkin jo hyvä miettiä, mitä itse haluaa, Batchikoff toteaa.

21.2. kello 9.56 sanavalintaa muutettu oppilaasta opiskelijaksi.