Lentolippujen hinta laskee yhä, kun halpayhtiöt valtaavat kaukolentoja – sitten ilmastonmuutos päättänee hullunhalpojen lentojen aikakauden

Raja halpalentoyhtiöiden ja perinteisten lentoyhtiöiden hämärtyy.

lentoliikenne
EasyJetin kone Berliinin Brandenburgin kentällä 26. elokuuta 2013.
Rajaa halpayhtiön ja perinteisen yhtiön välillä on jo vaikea erottaa.Patrick Pleul / EPA

Lentomatkustajille 2000-luku on ollut ainutlaatuisen halpa vuosikymmen.

Halpalentoyhtiöt murskasivat vanhan hintaliiton palasiksi heti 2000-luvun alussa, kun ne löivät tiskiin 10–20 euron lentotarjouksia per suunta ristiin rastiin Eurooppaa.

Perinteiset yhtiöt ajautuivat vaikeuksiin. Sveitsin ja Belgian ylpeydet Swissair ja Sabena tekivät konkurssin ensimmäisten joukossa. Myös Finnairin kannattavuus alkoi laskea ja SAS ajautui pitkässä laskukiidossa henkitoreisiin.

Perinteisten yhtiöiden oli pakko vastata kisaan halpayhtiöiden aseilla: tarjoamalla erilaisia ja osin halvempia lipputyyppejä ja muuttamalla ilmaiset ruoat, juomat ja sanomalehdet maksullisiksi lisäpalveluiksi.

Samalla halpayhtiöt ovat tulleet salonkikelpoisiksi pääkentille ja samoille lentoreiteille. Rajaa halpayhtiön ja perinteisen yhtiön välillä on jo vaikea erottaa.

– Toimintamallit ovat sekoittuneet todella paljon viime vuosina. Ihan puhdaslinjaisia halpalentoyhtiöitä ei oikein enää ole, Ryanairia ehkä voisi vielä kutsua sellaiseksi, sanoo lentoliikenneasiantuntija, professori Jorma Mäntynen suunnittelu- ja konsulttiyritys WSP Finlandista.

Esimerkiksi käy Finnairin viime viikolla julkistama poikkeuksellisen komea tulos. Se on paitsi onnistuneen Aasian-strategian myös pitkän kulukuurin tulosta.

– Aiemmin sanottiin, että lentoyhtiöillä on hinta pilvissä ja asiakkaat maassa. Nyt tämä on kääntynyt toisinpäin, Mäntynen sanoo.

Hinnat tulevat yhä alas

Yleinen hintataso on tullut ryminällä alas. Arkihavainto siitä, että lentäen pääsee Helsingistä Lontooseen tai Berliiniin halvemmalla kuin muutaman sadan kilometrin matkan mihin tahansa Suomessa, pitää paikkansa.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan ulkomaan lentoliput ovat halventuneet selvästi, etenkin kun huomioon otetaan se, että palkat ovat samana aikana nousseet – eli ostovoima on kasvanut.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Euroopan markkina on jo kireä ja hinnat painettu etenkin keskeisillä reiteillä erittäin alas, mutta kaukolennoissa halpuutusbuumi on vasta alkutaipaleella.

Halpalentoyhtiöt ovat kasvattaneet osuuttaan erityisesti Atlantin ylittävillä lennoilla, ja kaukolentojen valloituksen odotetaan jatkuvan. Viime syksynä kiinalainen Lucky Air ilmoitti aloittavansa lennot reitillä Kunming–Chengdu–Helsinki. Yhtiön aloitus on viivästynyt, mutta Lucky Airin kaltaisia yrittäjiä on luvassa lisää.

– Kaukoliikenteen kilpailu lisääntyy. Jos ajatellaan Euroopan ja Amerikan välistä liikennettä, niin viikottaisista vuoroista jo kymmenen prosenttia on niin sanottujen halpalentoyhtiöiden käsissä, professori Jorma Mäntynen sanoo.

Mäntysen mukaan lentomarkkinan kasvua kannattelevat yleinen talouskasvu ja lentopolttoaineen hinnan pysyminen suhteellisen halpana. Hänen mukaansa kaukoliikenteen halpayhtiöt pystyvät esimerkiksi Kiinan ja Lucky Airin osalta lisäämään lentomatkailua eli kasvattamaan kakkua kaikkien osalta.

Jorma Mäntynen
Antti Eintola / Yle

– Pitkän matkan halpalentoyhtiöt ovat pystyneet luomaan uutta kysyntää. Esimerkiksi Atlantin ylittävää markkinaa pidettiin pitkään täysin kyllästettynä, mutta nyt sekin on kasvanut, Mäntynen sanoo.

Kaikilla menee siis hyvin, tai ainakin melkein kaikilla.

Norjalainen halpalentoyhtiö Norwegian – paitsi että yhtiötä ei ole missään vaiheessa pidetty täysiverisenä halpayhtiönä esimerkiksi ykköskenttien käytön vuoksi – ilmoitti viime viikolla raskaista tappioista laajentumistahtinsa vuoksi.

Mutta milloin hinnat alkavat nousta?

Nurkan takana odottaa kuitenkin heilahdus toiseen suuntaan. Hullunhalpojen lentolippujen aika on todennäköisesti tulossa päätökseensä.

Päästörajoitusten odotetaan kiristyvän niin maalla, merellä kuin ilmassakin tuntuvasti, kun ilmastonmuutoksen torjunta 2020-luvulla kiihtyy. Lentoliikenne on iso saastuttaja, arviolta muutamia prosentteja maailman kaikista hiilipäästöistä.

– Varmasti nähdään pitkällä aikavälillä nousua myös lippujen hinnoissa. Painetta siihen suuntaan on, professori Mäntynen sanoo.

Moni kysyy, miksi kympillä–parilla pitäisi päästä maasta toiseen, jos kuormitus luonnolle on kova. Asiasta päättäminen ei kuitenkaan ole helppoa, Mäntynen huomauttaa.

– Jopa EU:n lihakset ovat tässä asiassa melko pienet. Lentoliikenteen sääntely on täysin globaalia.