1. yle.fi
  2. Uutiset

Julman väkivallan tekijä tietää usein, mitä tekee – tällainen on tutkimus, jolla sarjahukuttajan vaarallisuus selvitettiin

Vaarallisuusarvio on äärimmäisen perusteellinen tutkimus, joka tehdään vain harvoille rikollisille. Se on myös tutkimus, jonka tekeminen kannattaa, vakuuttaa ylilääkäri Hannu Lauerma.

henkirikokset
Pekka Seppänen oikeudessa.
Matti Myller / Yle

Täydessä ymmärryksessä toimiva ja muille ihmisille erittäin vaarallinen väkivaltarikollinen ei ole mitenkään ainutlaatuinen tapaus suomalaisessa oikeuspsykiatriassa, sanovat asiantuntijat.

Itä-Suomen hovioikeus julkisti tänään tiistaina useista hukkumiskuolemista tuomiota odottavan Pekka Seppäsen mielentilatutkimuksen ja vaarallisuusarvion tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämässä tutkimuksessa Seppäsen todettiin olleen tekojen aikaan syyntakeinen ja olevan erittäin vaarallinen toisen ihmisen hengelle ja terveydelle. Varsinainen tuomio tulee myöhemmin.

Vaarallisuusarviota pyydetään vain muutamassa tapauksessa vuodessa. Niissä harvinaisissa tapauksissa syyntakeisen ja erittäin vaarallisen yhdistelmä on yleinen. Monissa julkisuuteen nousseissa julmissa väkivallanteoissakin tekijä on osoittautunut henkilöksi, jolla ei ole sellaista mielisairautta, ettei hän ymmärtäisi tekojensa merkitystä.

– Hyvin vaaralliset ihmiset ovat yleensä niitä, jotka ovat ymmärtäneet, mitä ovat olleet tekemässä ja toimineet määrätietoisemmin verrattuna lääkkeettömänä hajanaiseen psykoottiseen persoonaan, joka peloissaan surmaa jonkun omaisensa, kun näkee tässä hirviön tai päällekäyvän robotin, kuvaa Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Mielisairaat syyllistyvät ylipäänsä aika harvoin väkivaltarikoksiin.

Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen

On jopa hyvin harvinaista, että mielisairas henkilö arvioitaan lain tarkoittamalla tavalla erittäin vaaralliseksi, sanoo oikeuspsykiatrian ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Mielisairaat syyllistyvät ylipäänsä aika harvoin väkivaltarikoksiin. Se on suhteellisesti harvinaisempaa kuin että teko tehdään esimerkiksi pelkästään päihteiden vaikutuksen alaisena, hän arvioi.

Arviossa punnitaan riskit ja suojaavat tekijät

Vaarallisuusarvio tehdään useimmiten sellaisista rikollisista, joilla on vakavia väkivallantekoja historiassaan. Tekoja voi olla monta tai sitten taustalla on yksittäisiä, mutta riittävän vakavia rikoksia.

Tutkimuksessa pyritään saamaan selville riskitekijät ja suojaavat tekijät; toisin sanoen asiat, jotka lisäävät tai vähentävät tutkittavan riskiä syyllistyä uusiin väkivallantekoihin. Riski- ja suojatekijöitä etsitään tyypillisesti arvioitavan henkilö- ja rikoshistoriasta ja siitä, miten hän suhtautuu rikoksiinsa.

– Jos henkilöllä ei ole kykyä oivaltaa väkivallantekoihin ja esimerkiksi päihteidenkäyttöön liittyviä riskitekijöitä, voidaan ajatella, että riski on koholla, THL:n ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen mainitsee esimerkkinä.

Tällainen on vaarallisuusarvio

Vaarallisuusarvion tekeminen on hyvin perusteellinen prosessi, jossa on käytössä lähes kaikki mahdollinen tieto arvioitavan elämästä. Ammattilaiset käyvät läpi hänen sosiaali- ja terveystietonsa, eläkekertymänsä, puolustusvoimien tiedot, työnantajien tiedot sekä luonnollisesti kaikki esitutkinta- ja oikeudenkäyntitiedot ja rikoshistorian. Lisäksi tutkittavan tuttuja ja perheenjäseniä voidaan haastatella.

– Meillä on pääsy sellaiseen määrään tietolähteitä, että se on nykyisinä tietosuojan aikoina tavattoman harvinainen asetelma, Lauerma sanoo.

Lisäksi arvioitavaa henkilöä seurataan jopa kahden kuukauden ajan ja hänelle tehdään erittäin perusteelliset lääkärintarkastukset ja lääketieteelliset tutkimukset. Niihin kuuluvat muun muassa aivojen magneettikuvaus, aivosähkökäyrän mittaus ja erilaiset psykologiset, psykiatriset ja neurologiset testit.

Hyvin vaaralliset ihmiset ovat yleensä niitä, jotka ovat ymmärtäneet, mitä ovat olleet tekemässä.

Hannu Lauerma

Arvion tekee aina oikeuspsykiatrian erikoislääkäri tai erikoistuva lääkäri, jota erikoislääkäri ohjaa. Lisäksi moniammatilliseen tiimiin kuuluu psykologi, sosiaalityöntekijä ja hoitajia. Lopuksi THL:n oikeuspsykiatrinen lautakunta arvioi vielä, onko tutkimus ollut hyvin tehty ja asianmukainen.

– Se on iso työ, mutta maksaa itsensä takaisin ennen muuta siinä, että jos tutkittava osoittautuu mielisairaaksi ja hänen sairautensa ja teon välillä on olemassa selvä syy-seuraussuhde, päädytään kuntouttavaan hoitoon, joka tapahtuu suljetuissa olosuhteissa, Lauerma luonnehtii.

– Sieltä vapaudutaan vasta kun sairaus on saatu niin hallintaan, että asianomainen voi vähittäisessä prosessissa asettua jatkohoitoon ja siviiliin. Tämä lisää yleistä turvallisuutta. Vankeudesta taasen vapaudutaan sinä siunaaman päivänä kun tuomio on suoritettu.

Meillä on pääsy sellaiseen määrään tietolähteitä, että se on nykyisinä tietosuojan aikoina tavattoman harvinainen asetelma.

Hannu Lauerma

THL:n Ahlgrén-Rimpiläisen mukaan vaarallisuusarviossa saadaan useimmiten selkeä lopputulos. Esimerkiksi syyntakeisuutta arvioitaessa rajatapauksia tulee vastaan enemmän kuin vaarallisuutta arvioitaessa.

Lauerman käsityksen mukaan on myös erittäin harvinaista, että oikeus poikkeaa vaarallisuusarviossa annetusta näkemyksestä.

Vaarallisuusarviolla on merkitystä siihen, miten tuomio suoritetaan

Pekka Seppäsen mielentilatutkimuksen ja vaarallisuusarvion tulos julkistettiin Itä-Suomen hovioikeudessa Kuopiossa tiistaina. Varsinainen tuomio annetaan helmikuun 27. päivänä. Oikeus voi koventaa tai lieventää Seppäsen käräjäoikeudesta saamaa tuomiota. Seppänen odottaa tuomiotaan vangittuna Joensuun Pyhäselän vankilassa.

Vaarallisuusarvion lopputuloksella on merkitystä siihen, millaisen tuomion syytetty mahdollisesti saa. Vuodenvaihteessa voimaan tullut lakimuutos on tuonut tuomioihin kuitenkin muutoksia.

THL:n ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläisen mukaan erittäin vaaralliseksi lain katsomalla tavalla arvioidut vangit kärsivät ennen tuomionsa päivästä päivään, elleivät he anoneet ja saaneet koevapautta osalle tuomiota. Vuodenvaihteessa tilalle tuli yhdistelmärangaistus, jossa rangaistuksen viimeinen vuosi on lähtökohtaisesti koevapautta.

Yhdistelmärangaistus koskee kuitenkin vain rikoksia, jotka on tehty vuodenvaihteen jälkeen. Näin ollen esimerkiksi Pekka Seppänen ei lähtökohtaisesti pääse koevapauteen, mikäli hänet tuomitaan.

Vaarallisuusarvioita tehdään rikollisille harvoin. THL:n tilaston mukaan viimeisen viiden vuoden aikana niitä on tehty alle kymmenen vuosittain.

Suomessa mielentilatutkimukset ja vaarallisuusarviot teettää THL. Niitä tehdään psykiatrisessa vankisairaalassa, valtion oikeuspsykiatrisissa sairaaloissa Kuopiossa ja Vaasassa sekä yliopistollisilla oikeuspsykiatrisilla klinikoilla Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Lue seuraavaksi