Kansallispuistossa tehtiin huima luolalöytö – Suomessa on satoja löytämättömiä luolia, mutta harva niistä olisi kelvannut luolamiehelle

Riskejä uhmaten lähdimme kuuden miehen porukalla ja talvikelillä etsimään vuosikymmeniä unohduksissa ollutta luolaa. Mutta löysimmeko sittenkään sitä oikeaa?

luolat
Luolan alaosaan on selvästi asettu astinpuu laskeutumisen helpottamiseksi.
Luolan alaosaan on selvästi asettu astinpuu laskeutumisen helpottamiseksi.Isto Janhunen / Yle

Perimätiedon mukaan Etelä-Konneveden kansallispuistossa vuorenjyrkänteessä on luola, mutta sen tarkka sijainti ei ole tiedossa. Tarinoissa kerrotaan, että luolasta löytyisi tulisijojen pohjia, luita ja mahdollisesti kalliomaalauksiakin.

Luontoyrittäjä Markku Utriainen Rautalammilta on kuullut luolasta vanhalta mieheltä, joka on käynyt luolassa nuoruudessaan yli 40 vuotta sitten.

– Hänellä on tarkka kuvaus, millaisesta luolasta on kyse, Utriainen kertoo.

Mysteeriluolaa lähdettiin etsimään löytöretkeilijä -hengessä.
Mysteeriluolaa lähdettiin etsimään löytöretkeilijä -hengessä.Isto Janhunen / Yle

Vaarallisia kuiluja siirtolohkareiden välissä

Oletettu luola on jyrkässä vuoren seinämässä, joka kohoaa lähes 80 metrin korkeuteen vuoren juurella olevan lammen pinnasta. Ilman lumikenkiä kipuaminen rinnettä ylös paksussa lumikinoksessa on mahdotonta.

Kipuaminen on vaarallista, sillä vuoresta irronneiden suurten siirtolohkareiden välissä on syviä ja kapeita kuiluja lumikannen alla. Muutamissa paikoissa kuilusta ylöspäin noussut lämmin ilma oli sulattanut lumikanteen pyöreitä reikiä.

Hänellä on tarkka kuvaus, millaisesta luolasta on kyse.

Markku Utriainen

Jyrkkää rinnettä ylös kavutessa varsinkin heikkokuntoisimmilla sydämen sykkeet nousevat maksimiin. Periksi ei kuitenkaan anneta. Porukassa mukana ovat luontoyrittäjä Mikko Lemmetti ja Markku Utriainen, "virallinen kylähullu" Matti Hämäläinen, Matti Markkanen, Erkki Laitinen sekä Ylen kuvausryhmä.

Etelä-Konneveden kansallispuiston maisemat ovat monin paikoin särmikkäät.
Etelä-Konneveden kansallispuiston maisemat ovat monin paikoin särmikkäät.Isto Janhunen / Yle

"Luola on täällä! Täällä se on!"

Etsintöjen kestäessä noin tunnin verran ylimpänä rinteessä ollut Matti Markkanen kajauttaa ilmoille huudon: "Luola on täällä! Täällä se on!"

Markkanen on rinteen puolivälissä yli 30 metrin korkeudessa. Luolan suuaukko löytyi pari–kolmemetrisen kalliokielekkeen päältä.

No oon minä paikoissa "p*rkele" ollut minäkin, mutta tämä on ihan joulu.

Matti Hämäläinen

Sen saattoi löytää vain hyvällä tuurilla tai tarkoilla ennakkotiedoilla.

Luolan suulla oleva kalliokieleke on niin jyrkkä ja jäinen, että sen päälle kiipeäminen vaatii lähes vuoristokiipeilijän taitoja. Myös loukkaantumisriskit ovat ilmeisiä.

Luolan suuaukko Etelä-Konneveden kansallispuistossa.
Luolan suuaukko Etelä-Konneveden kansallispuistossa.Isto Janhunen / Yle

Luolaan laskeuduttava köyden varassa

Luolan suuaukko on ahdas ja luolan pohjalle laskeutuminen ei onnistu muuten kuin köyden avulla. Laskeutuminen on vaarallista. Seinustalle luolan alaosaan on selvästi asettu astinpuu laskeutumisen helpottamiseksi.

Ensimmäisinä luolaan uskaltautuivat kuvaaja Isto Janhunen ja Matti Hämäläinen.

– No oon minä paikoissa "prkele" ollut minäkin, mutta tämä on ihan joulu, Hämäläinen riemuitsee luolalöydöstä.

Luolaan laskeutuu myös luontoyrittäjä Mikko Lemmetti.

– Todella hieno paikka. Ei tänne ihan joka tyttö ja poika tule talvellakaan. Hieno on.

Lemmetti arvioi luolan tilavuudeksi noin 90 kuutiota. Sen mitat ovat arviolta 3 x 5 x 6 metriä eli se on melko kapea, mutta korkea.

Asiakasturvallisuus on aina kaikkein tärkeintä.

Tuula Peltonen

Talvisaikaan luolassa näyttää olevan runsaasti jäätä. Jääpuikot kilahtelevat kun ne tippuvat luolan lattialle. Kuvaaja havaitsee, että luolan seinustalla saattaa olla nuotion paikka – tarkempaa tutkimusta tällä reissulla ei tehdä.

Kansallispuiston luola sijaitsee vaarallisessa ja vaikeasti tavoitettavassa paikassa.
Kansallispuiston luola sijaitsee vaarallisessa ja vaikeasti tavoitettavassa paikassa.Isto Janhunen / Yle

Metsähallitukselle uusi löytö

Metsähallitus teki Etelä-Konneveden kansallispuistossa arkeologisen selvityksen vuonna 2012. Tuolloin ei ollut tiedossa, että alueella olisi luolia. Luontoyrittäjät kuitenkin tietävät, että lähialueella niitä on useampiakin. Niiden ympärille kaavaillaan myös ohjelmapalveluja eli esimerkiksi luolaretkiä ja luoliin liittyvää tarinointia.

Puistonjohtaja Tuula Peltonen Metsähallituksesta pitää luolalöytöä mielenkiintoisena, mutta ei ehkä kovin yllättävänä.

– Etelä-Konneveden kansallismaisemat ovat hyvin jylhät eikä ole ihme, että tällaisia uusia löytöjä tulee esiin.

Peltosen mukaan luolan luonto- ja kulttuuriarvot on syytä tutkia. Luontoyrittäjien kanssa keskustellaan asiakasturvallisuudesta, sikäli kun luolaan aiotaan joskus tehdä retkiä.

– Asiakasturvallisuus on aina kaikkein tärkeintä, sanoo puistonjohtaja Peltonen.

Tämä on niin epätodennäköinen paikka. Tämä on kylmä, varjossa ja märkä

Miikka Kumpulainen

Luontoyrittäjä Markku Utriainen arvioi tosin jo luolan löytöpaikalla, ettei sinne paikan vaarallisuuden vuoksi voi tuoda matkailijoita.

Omatoimisesti sinne ei turvallisuusriskien vuoksi kannata yrittää, opastavat kaikki haastattelemamme asiantuntijat. Siksi emme myöskään kerro luolan tarkkaa sijaintipaikkaa.

Luolaan pääseminen vaatii kuntoa.
Luolaan pääseminen vaatii kuntoa.Isto Janhunen / Yle

Arkeologi toppuuttelee innostusta

Pyysimme Keski-Suomen museon arkeologi Miikka Kumpulaista arvioimaan luolalöytöä videokuvien perusteella. Hän kiinnittää ensimmäisenä huomion siihen, kuinka vaarallisessa ja vaikeasti tavoitettavassa paikassa luola sijaitsee. Kumpulaisen mukaan näyttää siltä, että luola ei ole esihistoriallinen.

Luolan pohja on liian kapea, että siellä voisi asua.

Miikka Kumpulainen

– Tämä on niin epätodennäköinen paikka. Tämä on kylmä, varjossa ja märkä, sanoo Kumpulainen.

Esihistoriallinen aika alkaa jääkaudesta ja päättyy 1200-luvulle eli se kattaa kivi-, pronssi- ja rautakaudet. Kumpulaisen mukaan jo kivikaudella ihmisillä on ollut huomattavasti parempia asuinpaikkoja tarjolla, kuin tällainen siirtolohkareista ja romahtaneista kallioseinämistä koostuva luola.

– Luolan pohja on liian kapea, jotta siellä voisi asua, summaa Kumpulainen.

Hän muistuttaa, että luolamiehen pitäisi laskea sinne köyttä pitkin perheensä ja karjansa, mikä ei hevin onnistu.

Luolan luonto-ja kulttuuriarvot kannattaa kuitenkin tutkia, koska tarinoissa puhutaan nuotiopohjista, luulöydöistä ja kalliomaalauksista.

– Epäilen, että ne ovat hyvin nuoria jäänteitä, korkeintaan joku sata vuotta.

Sittenkin väärä luola ?

Kumpulaisen mukaan Keski-Suomessa ei tiedetä olevan yhtään esihistoriallista luolaa eli sellaista, joista olisi löytynyt ihmisasutuksen merkkejä. Koko Suomen mittakaavassa sellaisen löytyminen olisi sensaatio.

Suomessa muutamasta esihistoriallisesta luolasta on tehty arkeologisia löytöjä.

Aimo Kejonen

Suomen Luolaseuran mukaan Suomesta löytyy yli tuhat luolaa. Kaikkia ei ole vielä edes löydetty. Suomen luolia tutkinut ja niistä kirjan kirjoittanut geologi Aimo Kejonen sanoo, että Suomessa muutamasta esihistoriallisesta luolasta on tehty arkeologisia löytöjä, kuten keramiikkaa ja piilastuja. Tunnetuimpia tällaisia luolia ovat Pahnakallion luola Hyvinkäällä ja Susiluola Kristiinankaupungissa.

Retken jälkeen luontoyrittäjä Markku Utriainen epäilee, löysimmekö sittenkään etsimäämme luolaa. Luolasta hänelle kertoneen miehen kuvaus legendaarisesta luolasta kun oli tyystin erilainen, kuin miltä löytämämme luola näytti.