Vain sinnikkäimmät Alvar Aalto -fanit ovat löytäneet tiensä arkkitehdin suunnittelemiin kohteisiin Suomessa – uuden infopaketin avulla haaviin halutaan kaikkiruokainen kulttuurimatkailija

Alvar Aalto
Valkoinen Aallon suunnittelema asuintalo talvimaisemassa Kotkan Sunilassa.
Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli 1930–40 -luvuilla Sunilan sellutehtaan ja alueen asuin- ja liikerakennuksia.Maija Holma / Alvar Aalto -museo

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset Suomessa halutaan paremmin ja helpommin matkailijoiden saataville.

Työn alla on uusi Visit Alvar Aalto -matkailusivusto. Se avataan netissä toukokuun lopulla.

Sivusto esittelee erilaisia Aalto-kohteita Suomessa. Mukana ovat esimerkiksi Jyväskylä ja Seinäjoki.

Aalto aloitti uransa Jyväskylässä, joka mainostaa itseään Suomen Alvar Aalto -pääkaupunkina. Seinäjoki puolestaan tunnetaan Aalto-keskuksestaan, jonne Aalto suunnitteli useamman kulttuuri- ja hallintorakennuksen.

Useamman rakennuksen kokonaisuuden muodostavat myös edelleen toimivien paperi- ja sellutehtaiden varjosta löytyvät Sunilan tehdasyhteisö Kotkassa ja Inkeroisten Tehtaanmäki Kouvolassa. Ne luokitellaan usein vähemmän tunnetuiksi Aalto-kohteiksi.

Työnjohtajan asunto rivissä muiden Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten kanssa Tehtaanmäellä Inkeroisissa.
Tehtaanmäelle Inkeroisiin Alvar Aalto suunnitteli muun muassa asunnot tehtaan työnjohtajille.Miina Sillanpää / Yle

– Kiinnostusta on paljon. Mukaan haluavat myös esimerkiksi Varkaus ja Vantaa, joissa Aallon kohteita on vain vähän. Vantaalla esimerkiksi on Finnairin työntekijöiden asunnoiksi rakennettu rivitalokokonaisuus Aerola, Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh sanoo.

Yhteensä Suomessa on 23 paikkakuntaa, joilla Aallon käden jälki näkyy.

– Valitsemme sivustolle sellaisia kohteita, joihin matkailija voi mennä. Osa Aallon suunnittelemista kohteista on yksityiskoteja, joten ne on jätettävä pois. Vahinko on myös, ettei esimerkiksi Sunilan tehtaan alkuperäistä konttorisisustusta pääse näkemään, Kiili sanoo.

Stora Enson toimivan tehtaan alueelle ei turisteilla ole pääsyä.

Alvar Aalto -säätiö on julkaisemassa kokoamansa tiedon pohjalta myös painettua Alvar Aalto -opasta.

Aalto-keskuksessa ovat Alvar Aallon suunnittelema kaupungintalo ja Lakeuden Risti -kirkko.
Aalto-keskuksessa ovat Alvar Aallon suunnittelema kaupungintalo ja Lakeuden Risti -kirkko.Hanne Leiwo / Yle

Turisteja ei jätetä oman onnensa nojaan

Arvokkaat ja arvostetut arkkitehtuurikohteet on tarkoitus myös paketoida helposti ostettaviksi kokonaisuuksiksi. Tarjolle voi tulla erilaisia matkailureittivaihtoehtoja, jotka yhdistävät esimerkiksi kahden tai useamman naapurikaupungin kohteet.

– Matkailupalveluja tuottavat yritykset ovat avainasemassa. Emme aio houkutella vaikkapa japanilaisia matkailijoita tänne oman onnensa nojaan. Jokaisen kohteen ympärille etsitään verkosto yrityksiä, jotka tarjoavat huolellisesti suunnitellun matkan ja sen palvelut, Alvar Aalto -säätiön matkailureittihankkeen tuottaja Noora Kiili sanoo.

Aalto-matkailupaketteja kaupataan turistiryhmille tai vaikkapa kokousmatkustajille.

– Samalla syntyy valtava tietopaketti ihan yksittäisten matkailijoiden luettavaksi. Matkansa voi siten suunnitella myös itsenäisesti, Kiili sanoo.

Aalto-säätiön matkailureittihanketta rahoittaa osaltaan opetus- ja kulttuuriministeriö. Kiilin mukaan hankkeen budjetti on noin 60 000–70 000 euroa.

Tarjolle matkailijan tarvitsemaa perustietoa

Nimeomaan matkailijoille suunnattua tietoa Aallon suunnittelemista kohteista kootaan nyt ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan.

Etenkin matkailijan tarvitsemaa palvelutietoa ei ole ollut saatavilla kootusti.

– Miten Suomessa voi liikkua ja miten Aallon kohteisiin pääsee, mistä erilaisia palveluita, kuten syömistä tai majoitusta voi ostaa tai milloin ne Aallon suunnittelemat paikat ja rakennukset ovat auki. Tällainen yksityiskohtaisempi tieto löytyy pian Visit Alvar Aalto -palvelun kautta, Kiili sanoo.

Kaikkein innokkaimmat Aalto-fanit ja arkkitehtuuriopiskelijat ovat aina löytäneet myös ne kaikkein harvinaisimmat Aalto-kohteet.

– Sitä voi kutsua sinnikkyydeksi, Kiili nauraa.

Uuden infopaketin myötä Aallon kohteisiin halutaan käymään myös kaikkiruokaiset kulttuurimatkailijat niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Uudesta sivustosta halutaan tehdä mahdollisimman monta kieliversiota.

– Esimerkiksi Aalto-säätiön museokohteissa Helsingin Munkkiniemessä suurin kävijäryhmä on japanilaiset. Suomalaiset tulevat vasta toisena. Sieltä löytyy myös hieman yllättävä matkailijaryhmä eli espanjalaiset, joiden oma arkkitehtuurimatkailu on vahvaa ja he tykkäävät myös Aallosta paljon, Kiili sanoo.

Korjattu 21.2.2018, klo 9:15. Poistettu kohta, jossa kerrottiin Alvar Aalto -säätiön verkkopalvelussa olevan runsaasti tietoa Aallon töistä ja suunnittelemista kohteista. Säätiön verkkouudistus on työn alla, ja vasta tämän vuoden aikana sivuille päivitetään kattavat tiedot Aallon arkkitehtuurista.