Mitä pitäisi tehdä jumppasalin alta löytyneille 1300-luvun raunioille? Neljä Turun tuntijaa vastaa

Liikuntasalin peruskorjauksen yhteydessä lattian alta löytyi keskiaikaisen Turun raunioita. Museovirasto ei ainakaan nykytietojen valossa aio myöntää lupaa raunioiden poistamiseen.

rauniot
Katedralskolanin rauniot
Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellén, Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson ja Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus suhtautuvat mielenkiinnolla Katedralskolanin löytöön.Yle, Juhani Kostetin kuva: Liisa Tuomikoski / Museovirasto

Turkulaisen Katedralskolanin peruskorjauksessa löytyneet 1300-luvun rauniot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.

Liikuntasalin lattian alta paljastui palanen keskiaikaista Turkua, kun rakennuksen paaluttamista alettiin valmistella. Nyt Turussa pohditaan, voidaanko talo paaluttaa. Arkkitehti Benito Casagrande on heittänyt ilmoille ajatuksen siitä, että rauniot voisi muuttaa museoksi ja yhdistää Turkuun tulossa olevaan Suomen historian museoon.

Kysyimme asiasta eri alojen edustajilta. Asiaa pohtivat Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus (kok.), Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson (vihr.), Turun kaupungin matkailujohtaja Anne-Marget Hellén ja Museoviraston pääjohtaja, entinen Turun museotoimenjohtaja Juhani Kostet.

Rauniot yleisön nähtäville vai ei?

Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus (kok.) on uudesta löydöstä innoissaan. Hän haluaa kuulla museoihmisten ja muiden ammattilaisten näkemyksiä siitä, mitä raunioille pitäisi tehdä, mutta on silti sen kannalla, että rauniot jäisivät yleisön nähtäville.

– Jos se olisi mahdollista, niin se olisi hieno asia, Kattelus sanoo.

Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson (vihr.) on samoilla linjoilla Katteluksen kanssa. Andersson katsoo asiaa myös Katedralskolanin näkökulmasta, sillä hänen poikansa käy kyseistä koulua. Myös Andersson itse on aikoinaan jumpannut samassa liikuntasalissa, jonka lattia on nyt revitty auki.

Olisihan se ihanaa, jos rauniot pystyttäisiin jollain tavalla säilyttämään.

Janina Andersson

– Olisihan se ihanaa, jos rauniot pystyttäisiin jollain tavalla säilyttämään. Benito Casagrande pohti sellaistakin vaihtoehtoa, että museo voisi olla jumppasalin alla. Avoimin mielin pitää katsoa erilaisia vaihtoehtoja, Andersson sanoo.

Turun kaupungin matkailujohtaja Anne-Marget Hellén ei hänkään osaa suoralta kädeltä sanoa, mitä raunioille pitäisi tehdä. Hän kuitenkin toivoo, ettei asian kanssa hätiköitäisi, vaan tutkimukset tehtäisiin kunnolla. Hän nostaa esille myös Katedralskolanin liikuntasalin siirtämisen muualle.

Katedralskolanin liikuntasalin alta paljastuneita raunioita.
Katedraalikoulun liikuntasalin alta paljastuneita raunioita.Jouni Koutonen / Yle

Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet on ennen nykyistä työtään työskennellyt erilaisissa tehtävissä Turun museoissa 27 vuoden ajan. Hän muistelee, että 1950-luvulla samoilla alueilla tutkittiin vastaavia muinaisjäännöksiä. Nyt tehty löytö on hänen mukaansa luonnollisesti erittäin merkittävä kokonaisuus, vaikka Turussa tämä ei olekaan poikkeuksellista.

– Nämä ovat ilman muuta säilytettäviä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Niiden poistamiseen on saatava Museoviraston lupa, ja ainakaan näillä tiedoilla sellaista ei tulla myöntämään, Kostet sanoo.

Hän muistuttaa, että nykytekniikalla rakennuksen perustaminen voidaan tehdä muutoinkin kuin paaluttamalla. Jos rauniot halutaan yleisön nähtäville, löytyy siihenkin vaihtoehtoja.

– Maailmalla olen nähnyt laajojakin "lasilattioita". En ole alan asiantuntija, mutta se saattaisi olla hyvä ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Tällaisessa tapauksessa pitää tietenkin ottaa huomioon, että raunioiden säilyminen edellyttää hyviä olosuhteita, joten kosteudesta ja lämpötilasta pitää huolehtia, Kostet sanoo.

Osaksi Suomen historian museoa?

Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus kertoo, että Suomen historian museosta Turussa on järjestetty ideakilpailu. Kattelus toivookin, että museon sijoittelussa otetaan kaikki mahdolliset vaihtoehdot huomioon.

Pohdinnan paikka on, voisivatko Katedralskolanin rauniot olla jollain tapaa yhteydessä museoon.

– Turku on täynnä vanhaa, joten vaihtoehtoja kyllä on, Kattelus sanoo.

Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson sanoo, että suunnitelmia ja toiveita historian museosta on varmasti yhtä monta kuin ihmisiäkin. Hän on kuitenkin näillä tiedoilla sitä mieltä, että jos Katedralskolanin alta löytyneet rauniot ovat erityisen hienoja ja hyvin säästyneitä, pitää ne huomioida historian museota suunniteltaessa.

Katedralskolan
Katedralskolan sijaitsee kauniilla paikalla Aurajoen varrella.Lassi Lähteenmäki / Yle

Matkailujohtaja Anne-Marget Hellénin mielestä historian museo voisi sopia Katedralskolanin ja Vanhan Suurtorin alueelle. Héllen nostaa esille ajatuksen myös siitä, että Turkuun tulossa oleva historian museo sijaitsisikin yhden paikan sijaan useammassa paikassa.

Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet näkee museohankkeella toisenlaisia tavoitteita, ja sen sitouttaminen Katedralskolanin raunioihin saattaa olla liian rajoittavaa.

Turussa on paljon historiaa, mutta osataanko sitä hyödyntää?

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan mielestä Turulla on Suomen kaupungeista vahvin historia ja sitä on osattu myös hyödyntää. Lauri Kattelus on sitä mieltä, että historia on Turun katukuvassa ja museoissa esillä parhaiten kaikista Suomen kaupungeista.

Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson on samaa mieltä siitä, että Turussa osataan nykyään hyödyntää kaupungin historiaa.

– Nyt Turku näyttää sellaiselta kaupungilta, että se arvostaa historiaansa, mutta valitettavasti meni aika monta vuotta, ettei niin tehty, hän sanoo.

Olen jo vuosikausia haaveillut, että Katedralskolanin saisi jollakin tavalla matkailukäyttöön.

Anne-Marget Hellén

Turun kaupungin matkailuväki toivoisi, että Vanhan Suurtorin ja Katedralskolanin ympäristöstä tulisi Turkuun todellinen vanha kaupunki, jossa viihtyisivät sekä kaupunkilaiset että matkailijat. Hellén toivoo, että koko alueen historia otettaisiin hyötykäyttöön, siitäkin huolimatta, että Turussa on jo aiemminkin osattu ottaa kaupungin vanhasta historiasta ilo irti.

– Katedralskolanin käyttöä voisi muutenkin miettiä uudelleen. Sehän on todella kaunis rakennus ja hienolla paikalla. Olen jo vuosikausia haaveillut, että sen saisi jollakin tavalla matkailukäyttöön, sanoo matkailujohtaja Anne-Marget Hellén.

Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet kertoo, että kun hän työskenteli Turussa, hän oli aina sitä mieltä, että kaupungin historia muistettiin. Sitä ei kuitenkaan osattu hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

– Nyt suunnitteilla oleva Historian museo on osoitus siitä, että tarjontaa halutaan ja historia olisi sen ytimessä. Nyt vain markkinointi mukaan toteuttamaan historian hyödyntämistä, Kostet sanoo.