Sote-heprea eksyttää avuttoman – munkkilatina voi vaarantaa heikoimpien palvelut

Kun sote-uudistuksen valinnanvapaudesta puhutaan "munkkilatinistisin" sanakääntein, uhkaa se varsinkin yhteiskunnan heikoimpien palvelujen saantia. Yhdenvertaisuus on vaakalaudalla, jos jokainen maakunta ja palveluntarjoaja viestii valinnanvapaudesta miten tahtoo.

Sote-uudistus
Sotesekamelska
Yle Uutisgrafiikka

Sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapaus rakentuu yltiömyönteisistä sanoista valinta ja vapaus. Mutta ymmärtävätkö ihmiset, mitä tällainen sote–puhe arjessa tarkoittaa?

Mitä tarkoitetaan vaikkapa kapitaatiokertoimella, sote–keskuksella, suoran valinnan palvelulla, henkilökohtaisella budjetilla, asiakassetelillä, maakunnan liikelaitoksella, järjestäjällä? Onko edes sote–lyhenne käyttäjälleen kirkas vai jo pelkkä kirosana?

Lisäksi sosiaali- terveyspalvelujen uudistuksen ja valinnanvapauslain terminologia muuttuu vinhaan tahtiin. Osa sanastosta saattaa olla jo vanhentunutta, kun lakiesitystä on rustailtu poliittisten suhdanteiden ja kompromissien myötä uusiksi vuositolkulla.

"Pitäisikö valita näitä sosiaalijuttuja?"

Yle kysyi muutamalta sattumanvaraiselta vastaantulijalta, mitä he miettivät soten ympärillä soljuvasta kapulajargonista.

Nina-Linda Olkinuora
Nina-Linda OlkinuoraYle

Nina-Linda Olkinuoraa hymyilyttää. Valinnanvapaus hehkuu kyllä sanana konsulttipositiivisuutta.

– Jaa-a. Sanos se! Eihän sitä ymmärrä. Jotakin sellaista, että pitäisi valita näitä sosiaalijuttuja.

Uutisissa, keskusteluohjelmissa ja vallan kammareissa viljelty termi kapitaatiokerroin menee Nina-Linda Olkinuoralta täysin ohi. Mutta ohi se taitaa vilahtaa myös usealta sotesta päättävältä poliitikolta. Henkilökohtainen budjetti kuulostaa jo tutummalta.

– Päättäjät ja sote-keskustelussa ääneen pääsevät varakkaat ihmiset ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, millaista elämä on, kun pitää pärjätä pienellä rahalla. Näillä henkilökohtaisilla budjeteilla.

Pienen lapsen isä Ville Viholainen nauraa kapitaatiokertoimelle, mutta vakavoituu sitten.

– Valinnanvapaus on kai vapautta valita. Mutta en ole perehtynyt siihen. Täytyisi käydä katsomassa, mitä se oikein tarkoittaa. Sotessa tullaan vasta tulevaisuudessa näkemään, mitä se merkitsee esimerkiksi meille lapsiperheille.

Valinnanvapauden kaiho soi!

Poliittisesti kiivailtu valinnavapauslaki on nyt pantu luupin alle myös Kotimaisten kielten keskuksessa. Asiantuntijaryhmä luki hallituksen lakiesityksen (siirryt toiseen palveluun)pohtien mahdollisimman selkeää viestintää. Johtopäätös oli, että lakiin tarvitaan ohjeita, miten viestintä järjestetään.

Erityisasiantuntija Liisa Raevaara Kotuksesta painottaa, että selkeä viestintä on yhdenvertaisuuden kulmakivi soten jättiurakassa. Vaan lakiteksti ei sellaisenaan kelpaa viestintään.

Liisa Raevaara
Liisa RaevaaraMarkku Pitkänen / Yle

– Kyse ei ole pelkästään ilmauksista tai sanamuodoista. Valinnanvapauden toteutumisessa on tärkeää se, että ihmiset saavat riittävästi tietoa valintansa perusteeksi. Tiedottamisessa pitää ottaa huomioon varsinkin ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta kykene käyttämään sähköisiä palveluita. Nämä ihmiset ovat muutoinkin muita heikommassa asemassa.

Tutkimusten mukaan jo nyt osa ihmisistä jää vaille sosiaalietuuksia, kun etuuksien hakeminen koetaan liian vaikeaksi.

– Valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa ei voi toteutua yhdenvertaisesti, jos tiedon saaminen on hankalaa ja byrokraattista.

Tarvitaan suuri määrä uusia tekstejä, tiedotteita, ohjeita, asiakirjoja, suunnitelmia ja päätöksiä. Lisäksi tarvitaan suullista neuvontaa. Ja rahaa.

Puhutaanpas asioista niiden oikeilla nimillä!

Yhdenvertaisuus on vaarassa, jos kaikki 18 maakuntaa ja palveluntuottajat huseeraavat ja viestivät sote–kentällä omin säännöin.

Pitää muistaa, että kirjoittaa ja puhuu suomea, ei sotea, sanoo erityisasiantuntija Liisa Raevaara.

– On ongelmallista, että lakitekstistä napataan suoraan termejä viestintään ilman, että niitä selitetään. Esimerkkinä vaikkapa suoran valinnan palvelut. Ne tarkoittavat peruspalveluita, joista ihminen on vapaa valitsemaan, mutta käsite ei kerro tätä. Kaiken kaikkiaan siis huono termi asiakasviestintään.

Lakipykälä edellä ei voi viestiä. Ihmisille on kerrottava, mitä tarkoittaa esimerkiksi palveluntuottaja. Tai tarkoitetaan tulevaisuudessa nykykäsitteillä ensiapu, päivystys, akuutti tai kiire ja puolikiire.

Moni meistä on saattanut tähän mennessä sivuuttaa koko sote–aiheen poliittisen päätöksenteon sanasotana. Erityisasiantuntija Raevaara patistelee nyt päättäjiä vihdoin antamaan resursseja viestintään ja tiedottamiseen.

– Ehkä suurin ongelma valinnanvapauslaissa on se, että siitä puuttuvat viestintään liittyvät toimet. Viestinnän suunnitteluun ja järjestämiseen ei ole varattu riittävästi resursseja. Niinpä ihmisille tulee ongelmia asioidensa hoitamisessa ja viranomaisille kallista lisätyötä.

Lisää aiheesta:

Ylen sote-sanasto: Onko sote-uudistuksen terminologia sinulle täyttä hepreaa

Viisi professoria luki hallituksen valinnanvapaus-paperin, eivätkä hekään ota selvää, mitä valinnanvapaus käytännössä tarkoittaisi