Inka Meron kolumni: Uusi raha vai uusi kupla? Kryptovaluutat kuumottavat sijoittajia, keskuspankkeja ja ekonomisteja

Nykyinenkin rahajärjestelmämme perustuu luottamukseen, vaikka se on petetty moneen kertaan, muistuttaa Inka Mero.

kryptovaluutta
Inka Mero Kolumnisti
Sini Liimatainen / Yle

Olet ehkä jossain nähnyt sanat kryptovaluutta, bitcoin tai lohkoketju? Maailmalla kohistaan eri kryptovaluuttojen, eli virtuaalisen valuutan, arvon viime vuosien räjähdysmäisestä kasvusta sekä viime viikkojen nopeasta arvon romahduksesta.

Internetin rikastumistarinat ovat kiehtovia. Jos ostit viisi vuotta sitten 60 bitcoinia noin 1 200 eurolla, olisit nyt miljonääri. Tai tarkemmin sanottuna, olit miljonääri vielä tämän vuoden tammikuussa.

Kryptovaluuttojen – joita on olemassa jo satoja erilaisia – yhteenlaskettu markkina-arvo nousi vielä vuoden alussa yli 800 miljardiin euroon, mutta huippulukemista on viime viikkojen aikana romahtanut pois jo lähes 50 prosenttia (siirryt toiseen palveluun).

Hajautettu ja reaaliaikainen järjestelmä, joka hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, on kryptovaluutojen juju.

Rahan matka oravannahasta bittiteknologiaksi on ollut pitkä. Paperiraha oli aikanaan suuri innovaatio ja vielä 1970 -luvulle asti rahan arvo oli osittain tai kokonaan sidottu keskuspankkien kultavarantoon.

Nykyisin lähes kaikki valuutat kuten eurot ja dollari ostetaan ja myydään valuuttamarkkinoilla ja niiden sijoittajakysyntä on sidoksissa korkotasoon, kansantalouden vakauteen, kilpailukykyyn ja kasvuun. Keskuspankit päättävät rahan tarjonnasta ja ohjauskoroista. Raha perustuu luottamukseen ja esimerkiksi dollari pitää arvonsa niin kauan kun rahalle tai valuutalle uskotaan olevan markkinoilla tulevaisuusarvoa.

Mikäli usko kansantalouteen markkinoilla heikkenee yllättäen esimerkiksi öljyn hinnan laskun kautta tai jos luottamus perustuu vääriin olettamuksiin, valuutan arvo voi heiketä nopeasti ja korkotaso nousta voimakkaasti. Se pienentää sekä investointeja, että markkina-alueen kuluttajien ja yritysten ostovoimaa. Näin kävi viimeksi vuonna 2008 liittyen pankkien taloudelliseen tilaan ja subprime-lainoihin.

Kryptovaluutat, joista tunnetuimpia ovat bitcoin ja Ethereum-järjestelmä, tai tarkemmin siellä käytettävä valuutta ether (siirryt toiseen palveluun), ovat digitaalisia valuuttoja jotka toimivat täysin hajautetusti, ilman keskuspankkeja tai kansallisvaltioita.

Valuutta voidaan myydä kenelle tahansa verkossa ilman välikäsiä. Hajautettu ja reaaliaikainen järjestelmä, joka hyödyntää blockchain- eli lohkoketjuteknologiaa, onkin kryptovaluuttojen juju. Teoriassa mikään keskitetty taho – kuten keskuspankki tai intressiryhmä – ei voi kontrolloida tai säädellä kryptovaluutan arvoa, vaan se määrittyy markkinoilla.

Käytännössä Ethereum poistaa sensuurin mahdollisuuden, asia joka jo itsessään luo sille valuuttana kysyntää ja arvoa.

Lohkoketjujen avulla sama tieto löytyy verkosta useasta eri paikasta hajautettuna ja sen ylläpitäminen on tarkoituksella tehty valtavaa ja jatkuvasti kasvavaa laskentatehoa vaativaksi, jotta ketjuun muutoksien tekeminen myöhemmin on mahdotonta. Näin toteutettuna kryptovaluuttaa ei voi kopioida tai tietoja muuttaa.

Myös monet yritykset ovat lähteneet buumiin mukaan. Ne ovat hyödyntäneet virtuaalivaluuttoja rahoituksen keräämisessä tarjoamalla sijoittajille osakeantia muistuttavan ICO:n (siirryt toiseen palveluun) (‘Initial Coin Offering’) kautta kryptoalustoihin perustuvia finanssi-instrumenttejaan, ns tokeneita.

Näin kerättiin viime vuonna markkinoilta rahoitusta arviolta neljän miljardin dollarin verran, vaikka vain osalla sijoittajille tarjotuista instrumenteista on edes selkeästi määritelty arvo tai vastike.

Sinäkin voit hankkia kryptovaluuttaa ostamalla, mutta myös ns. louhinnalla. Silloin tietokoneesi tai serverin laskentatehoa käytetään kryptovaluuttasiirtojen lohkoketjuihin ja verkon toiminnan turvaamiseen. Louhiminen synnyttää ennalta määritetyllä tahdilla uutta virtuaalivaluuttaa, joka annetaan laskentakapasiteettia tarjoaville louhijoille ”palkkioksi”.

Valuutan louhinnan vaatiman laskentatehon kasvaessa louhinnasta on kuitenkin tullut puoliammattimaista toimintaa ja järeää laitteistoa vaativaa. Tavallisella koti-PC:llä yhden etherin louhiminen veisi pitkään (siirryt toiseen palveluun).

Toiset ennustavat hollantilaiseen tulppaanipörssiin verrattavan kuplan puhkeamista, toiset uskovat kryptovaluuttojen tulleen jäädäkseen.

Ekologiseksi ei virtuaalivaluuttojen louhintaa ainakaan voi väittää, ellei sitä tehdä uusiutuvalla energialla tai asiaa ratkota uudella tavalla. Tämän hetkisten arvioiden mukaan pelkästään bitcoinin louhinta syö energiaa yli 48 Twh vuodessa (siirryt toiseen palveluun), joka on enemmän kuin Suomen koko teollisuuden vuotuinen sähkönkulutus (siirryt toiseen palveluun)..

Bitcoinit ja muut virtuaalivaluutat toimivat maksuvälineenä perinteiseen rahaan verrattaessa rajallisesti. Virtuaalivaluuttojen rooli onkin globaalissa maailmantaloudessa mutkikas.

Esimerkiksi ethereumin arvo perustuu sen yhteenlasketun laskentakapasiteetin arvoon (siirryt toiseen palveluun) ja alustan tarjoamiin sovellusmahdollisuuksiin. Mikä tahansa aiemmin keskitetty sovellus voidaan hajauttaa Ethereumin avulla, esimerkiksi presidentinvaalien äänestykset tai osakekauppojen todentaminen.

Käytännössä Ethereum poistaa sensuurin mahdollisuuden, asia joka jo itsessään luo sille valuuttana kysyntää ja arvoa.

Kryptovaluuttoja kritisoidaan myös rajusti. Viranomaisten säätelyn ulkopuolella liikkelle lasketuilla kryptovaluutoilla tapahtuu osto- ja myyntihuijauksia, harmaan talouden transaktioita ja rahanpesua. Suurin kritiikki liittyykin markkinaspekulaatioon. Koska kryptovaluuttojen ostajat ja myyjät voivat halutessaan toimia anonyymeina, tapahtuu verkossa paljon myös kurssivedätystä ja huijausanteja.

Maailmassa yli kahdella miljardilla ihmisellä ei ole pankkitilejä.

Myös ekonomistit ovat hämmennyksissään: toiset ennustavat hollantilaiseen tulppaanipörssiin verrattavan kuplan puhkeamista (siirryt toiseen palveluun), toiset uskovat kryptovaluuttojen tulleen jäädäkseen (siirryt toiseen palveluun).

Hajautetut valuutta- ja kryptojärjestelmät tuskin kuitenkaan häviävät, sillä niiden tuoma läpinäkyvyys, reaaliaikaisuus ja jäljitettävyys haastavat jo nyt nykyisiä hitaita ja hierarkkisia rahajärjestelmiä.

Me länsimaissa asuvat unohdamme myös helposti, että kaikki eivät asu vakailla talousalueilla. Maailmassa yli kahdella miljardilla ihmisellä (siirryt toiseen palveluun) ei ole pankkitilejä tai minkäänlaista mahdollisuutta digitaalisiin rahasiirtoihin, saati mahdollisuutta suojautumiseen valuuttariskeiltä.

Heille kryptovaluutta voi olla mahdollisuus, eikä uhka. Digitaalinen talous ei ole ainoastaan länsimaiden etuoikeus.

Inka Mero

Kirjoittaja on teknologiaan erikoistunut kasvuyrityssijoittaja ja -yrittäjä, joka uskoo tulevaisuuteen nuorten, yrittämisen ja teknologian mahdollisuuksia nostamalla ja hyödyntämällä. Inka kirjoittaa omista henkilökohtaisista näkemyksistään liittyen teknologian ja talouden murroskohtiin.