Miksi työllisyysaste kohenee nopeammin kuin työttömyysaste laskee? Viisi kysymystä työttömyydestä taloustutkijoille

Vastaajina ovat Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Työllisyys ja työttömyys
Grafiikka
Yle Kuvatoimitus

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli tammikuussa 8,8 prosenttia. Se laski viime vuoden tammikuusta vain vajaat puoli prosenttiyksikköä. Työllisyysaste sen sijaan nousi samassa ajassa kaksi prosenttiyksikköä 68,9 prosentista 70,9 prosenttiin.

Miksi työllisyysaste on noussut nopeammin kuin työttömyysaste on laskenut?

MK: Jos katsotaan työttömyysastetta kokonaisuudessaan, niin sen lasku on oikeastaan pysähtynyt. Siihen vaikuttaa vahvasti se, että vahvan talouskasvun myötä työvoiman tarjonta on kasvanut voimakkaasti. Ihmiset ovat aktivoituneet tulemaan takaisin työmarkkinoille.

VV: Se johtuu siitä, että meille on tullut paljon lisää väkeä työvoimaan sen ulkopuolelta. He ovat voineet olla opiskelemassa tai kotona. Toiset ovat saattaneet jatkaa töitä hyvässä työmarkkinatilanteessa, vaikka olisivat voineet jäädä eläkkeelle.

Merja Kauhanen
Merja Kauhanen työskentelee tutkimuskoordinaattorina Palkansaajien tutkimuslaitoksessaAntti Haanpää

Toteutuuko hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite hallituskauden aikana?

MK: Tässä on vielä matkaa. Uusimpien lukujen mukaan työllisyys on kasvanut varsin hyvin vahvan talouskasvun myötä. Suunta on hyvä. Todennäköisyys päästä lähemmäksi tavoitetta on nyt suurempi.

*VV: *Jos tämä trendi pitää paikkansa jatkossa, niin menee rikki, mutta mehän emme tiedä varmudella, miten trendi käyttäytyy vuoden mittaan. Yhä todennäköisempää on, että tähän 72:n prosentin tavoitteeseen päästään.

Miksi työttömyys on edelleen Suomessa paljon korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa?

MK: Finanssikriisistä toipuminen kesti meillä pitkään ja talouskasvu oli hidasta, joten on selvää, että sen takia olemme jääneet jälkeen myös työllisyyskehityksessä esimerkiksi verrattuna Ruotsiin. Yksi selittävä tekijä on myös se, että Ruotsissa tehdään enemmän osa-aikatyötä. Jos katsotaan kokoaikatyötä koskevia työllisyysasteita, niin silloin olemme hyvin lähellä Norjan ja Tanskan tasoa. Ruotsi on toki edellä.

VV: Meidän trendi on hyvä. Me otamme kiinni näitä maita työllisyysasteessa, mutta toki meidän tasomme on edelleen paljon alhaisempi. Meillä on kuromisen tarvetta, mutta myös mahdollisuuksia, jos hoidamme asiamme hyvin.

Vesa Vihriälä
Vesa Vihriälä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajaAntti Haanpää

Joko työttömyysluvuissa näkyy niin sanotun aktiivimallin vaikutus?

MK: Nyt on vielä liian varhainen vaihe katsoa, kuinka aktiivimalli näkyy näissä luvuissa. Aktiivimallin ehtojen täyttymiseen liittyy kolmen kuukauden periodi. Minusta kannattaa odottaa näitä tietoja vielä. Siitä meillä on tietoa, että aktiivimallin ehdot täyttävissä työvoimapalveluissa ihmisten määrä ei ole kasvanut lainkaan vuoden takaiseen verrattuna.

VV: Aktiivimallista on liian aikaista sanoa yhtään mitään, sillä se astui voimaan vasta viime kuun alusta, ja nyt meillä on yhden kuukauden havainto siitä. Se että osa-aikainen työ on lisääntynyt selvästi saattaa olla merkki siitä, että sekin toimii. Mutta, kuten sanottu, on liian aikaista vielä sanoa.

Kuinka paljon hyvä työllisyyskehitys on luettavissa maan hallituksen ansioksi?

MK: Suurin tekijä sille, että työllisyys kasvaa näin hyvin, on talouskasvu. Suomen osalta tähän vaikuttaa se, että maailman talous kasvaa ja että talous kasvaa meille tärkeissä vientimaissa. Meillä vienti vetää.

VV: Hallitus ei voi ottaa varmaankaan kaikkea kunniaa, sillä myös maailmantalouden tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan meidän ulkopuolellamme. Toki se, että talouskasvua on saatu aikaiseksi, on osaltaan ollut hallituksestakin kiinni ja on osaltaan auttanut työllistymistä. Työttömyyden laimeneminen on varmaankin johtunut ainakin jossain määrin työvoimapolitiikan toimista, esimerkiksi [työttömien] haastatteluista.

*Lue myös: *Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoite vähitellen entistä lähempänä – työllisyysasteen trendi tammikuussa 70,9