1. yle.fi
  2. Uutiset

Vuotat parembastu, ga varuat pahembastu – alguperäzet rahvahat ollah nygözen aijan siirdomuat

Lapin yliopiston tutkimusprojektu sellittäy, mittuine on meijän aijan kolonializmu. Yksi vallankäytön muodo on sudre vuottuazekse panemine.

Yle Uudizet karjalakse
Arla Magga Čáhppes ráidu 13.3.2015
Parluamentutaloin ies kolme vuottu tagaperin. Saamelazet aktivistat prižmitäh ILO-169 -sobimuksen lujendamistu.Vesa Toppari / Yle

Erähänny kevätkuun piätteniččän vuvvennu 2015 smuuttien jyttyöh sellinnyzien mielenozuttajien joukko astui parluamentan edeh. Vuitti heis oli kruassinuh omat rožat vidivalgieloikse. Silmienymbärys da huulet oli piirretty suurikse kegälehenmustikse rengahikse. Kudaketgi astuttih ripustajan nuoru kaglas.

Nenga nuoret saamelazet aktivistat ozutettih omua mieldy. Hyö toivottih parembastu, ga varattih pahembastu.Aleksandr Stubban halličuksele pideli vie samazennu piän piättiä, pidänöygo työndiä se alguperäzien rahvahien oigevuksii koskii sobimus parluamentale lujendettavakse. Ei ni työndänyh.

Ehtäl halličus jätti sobimuksen stolale. Sie tämä ILO 169 -sobimuksennu tietty bumuagu viruu tässähgi. Dieluo ei ole nygözen halličuksen programmas.

Alguperäzien rahvahien oigevuksii vardoiččii sobimus noumeru 169 rodih Kanzoinvälizen ruadojärjestön ILO:n ylellizes kerähmös jo vuvvennu 1989. Tässäh 22 valdivuo on ratificiiruinnuh sen.

Saamelaiskäräjät hyväksyi sobimuksen vuvvennu 2014. Suomi on duumainnuh sobimuksen lujendamistu jo vuottu nenga 30.

Alistamizen uvvet idejat

Vuottuazekse panemine on nygözen aijan siirdomuasorrandua. Se on kiäritty sudre toivomizeh, sanotah tutkijat Heidi Sinevaara-Niskanen da Marjo Lindroth Lapin yliopistospäi.

Nämmä kaksi tutkijua yhtes ruatah Suomen akademien finansiiruittavas tutkimusprojektas, kudai sellittäy, mittuine on nygözen aijan kolonializmu. Voizit duumaija, gu kogo sana kuulus jo histourieh, ga eibo se ole muga.

Marjo Lindroth ja Heidi Sinevaara-Niskanen.
Marjo Lindroth da Heidi Sinevaara-Niskanen Lapin yliopistospäi sanotah, gu alguperäzet rahvahat vietetäh aigua sudre muga sanottulois toivon vuotandupertilöis.Esko Puikko / Yle

Allus kolonializmu vihjai sih aigah, konzu äijät Euroupan valdivot piettih rahvahii da alovehii toizil manderehil oman vallan al. Ezimerkikse Afrikas jälgimäzet siirdomuat suadih iččenäžyön nenga kolmiezenkymmendy vuottu tagaperin.

Siirdomuavaldu jätti omat jället äijäh nygöi kehitysmuannu piettäväh valdivoh. Siirdomuan ižändöin taboih ei kuulunuh kehittiä sidä yhteskundua, kudaman ruadajii hyö käytettih da luonnonvaroi varrastettih. Ihan vastukarai – oli valduniekan edu, ollou olluh siirdomuan rahvas moine heikko, kudamal ni vägie ei ole olluh omien oigevuksien vuadimizeh.

Oigevuksis da niilöin vajavuos on pagin sežo nygözen aijan kolonializmas. Endizet siirdomuat ollah suadu iččenäžyön, ga yhtenjyttyine haldivoiččemizen da alistamizen problematiekku koskeh iellehgi äijäh alguperähizeh rahvahah.

Sorrandu peittelehes hil’l’azis aigulistois

Alguperäzenny rahvahannu pietäh mostu rahvasjoukkuo, kudai on elänyh mintahto valdivon alovehel jo enne nygözen valdurahvahan tulendua.

Heidi Sinevaara-Niskanen da Marjo Lindroth ollah tutkittu kolmen alguperäzen rahvahan oigevuksien kehittymisty: Lapin saamelazien, Grenlandien inuiitoin da Australien aborigienoin.

Tutkijat ollah verdailtu, midä nämmä rahvahat ollah tavoiteltu da midä tovengi suadu.

Pitkembäle omien oigevuksien suamizes ollah piästy Daniele kuulujan Grenlandien suaren eläjät, kudamis inuiittoi on nenga 90 prosentua. Danien da Grenlandien keskeine ičehallindosobimus garantiiruiččou suarelazile mahton kai iččenäžyöh, piätetänneh hyö sen suaja.

Umanakin kylä meren rannalla Grönlannissa.
Grenlandiel on oma valdu vallita. Ičehallidosobimus Danienke andau mahton kai suaja iččenäžys, ga silgi rodies oma hindu sit.Sven-Erik Arndt / AOP

Austaralies tutkijat ollah tarkasteltu ylen jygiedy projektua, kuduan tavoittehennu olis suaja muas eläjän alguperäzen rahvahan, aborigienoin, oigevuot Australien peruszakonah.

Suomen saamelazien vuitinnu tutkijat ollah kačottu ILO:n 169-sobimuksen hil’l’astu matkua kohti sen lujendamistu.

Kai kolme ezimerkii tovendetah yhtenjyttymiä shiemua. Alguperäzien rahvahien oigevuksii pietäh tärgielöinny, projektoi tugietah, kannustajii julgizii kirjutuksii kirjutetah da paginoi pietäh, ga dielot eistytäh edehpäi ylen hil’l’ah.

- Kaikin tahtotah astuo edepäi, ga tulii aigu ainos vai pagieu. Yhteltiedy pahatgi dielot da tylgiet kohtavundat jiäjäh loitombakse da ozutahesgi muga, gu net jo ollah jiädy histourieh, sanou Marjo Lindroth.

Projektat azetutah yksittäzih kohtih, aigulistoi pidäs venyttiä. Hil’l’akkazin piätöksien sijah ruvetah vuottamah sidä, gu piästäs hos kuitahto edehpäi.

Aboriginaalien mielenilmaus Canberrassa.
Aborigienat mielenozutukses. Australies viegi vuotetah, konzu alguperäzen rahvahan oigevuot suajah muan peruszakonah.Mick Tsikas / EPA

Pidänöygo kuunnella tozieh sidä, kes huoldu piet?

Suomes ILO-sobimuksen lujendamistu on azetelluh paiči muudu huoli sit, midä rodies muanomistusololoile, ratificiiruittaneh sobimus. Muuttasgo sobimus ezimerkikse tabua, kudaman mugah pohjazen luonnonvaroi voit hyövyndiä?

Tutkijat ollah sidä mieldy, gu nygözen aijan kanzoinvälizes poliitiekas kolonializmu peittyy muga sanottuh huolenpidämizeh. Alguperäzet rahvahat pannah eričyksellizikse, muis eriže eläjikse, kudamil on oma kul’tuuru da kudamien kieldy, taboi da luondovälilöi pidäy vardoija. Ga yhteltiedy nämmä rahvahat marginaliziiruijah moizekse joukokse, kudai ei rubie kyskemähes valdurahvahan eloksehtabah.

- Buitegu alguperäzet rahvahat oldas midägi mostu perindöllisty vai. Saamelažus ezimerkikse yhtyy poronhoidoh da se buitegu on kustahto kazvokeskuksien ulgopuolel. Yhtelläh meil eläy äijy saamelastu Helsingisgi da suven suuris linnois. Yhty samastu saamelažuttu on nämmiengi saamelazien borčuičendu oman kielen puoles, sanou Heidi Sinevaara-Niskanen.

Saamelaisnaisia poroerotuksessa.
Alguperästy rahvastu kuultah, ei se olle tiel valdurahvahan eloksel, elänöy kustahto agjal omien perindölöin mugah. Kohtavundu muuttuu kerras, konzu vai alguperäine rahvas rubieu pagizemah dengudieloloi.Kaisa Siren / AOP

Alguperäzien rahvahien marginaliziiruičendu miärittäy sengi, mittumis dielolois sidä rahvastu pidäy kuunnella tozieh. Se on tiettäväine saamelazien dielo duumaija, ken hoidau poroloi, kalastau libo keriäy muarjua sie heijän čuras. Ga kai muuttuu kerras, konzu vai ruvetah pagizemah dengudieloloi.

- Poliittine pagintahto lopeh, konzu vai ruvetah pagizemah suurdu talovuttu. Ezimerkikse oigevus piättiä kaivandutevolližuon luonnonvarois enämbiä ei ni ole alguperäzen rahvahan dielo. Sit on pagin biznesas, ga jo ei ekzouttizen kul’tuuran vardoičukses, sanou Heidi Sinevaara-Niskanen.

Alguperästy rahvastu pietäh avuttomannu lapsennu

Grenlandien inuiitat juuri nygöi duumaijah iččenäžyön suamistu, ga sit jo suardu haldivoiččii Danii voibi heittiä Grenlandien avvuttamizen da tugemizen. Muga vois roita, gu vai talovehelline hyödy Grenlandien luonnonvarois rubies tulemah vaigu suaren eläjie. Äijii suarelazii varaittau, maltanougo Grenlandii eliä kerras yksin ilmai endizen ižändän tugie da abuu.

Mies työntää kelkkaa kylämaisemassa.
Äijät grenlandielazet duumaijah, viennöygo iččenäžyön suamine sih, gu emämuan Danien tugi da abu loppietahes.Florian Ledoux / AOP

Moine mieli mustoittau siirdomuavallan aigua. Alusmualoin yhteskunnat ei kehitytty da niilöin omat varavot jiädih muuttumattah. Oli kebjei duumaija, gu alamualazet ei olla valmehet täydeh ičemiäriämisoigevuoh.

Tutkijat sanotah, gu alguperäzile rahvahile on tarittavannu lapsen rouli: kaikin toivotah parembastu, ga niken ei tahtos, gu pikkaraine rubies iče piättämäh tärgielöi dieloloi. Ainos löydyy mitahto viga, mindäh se on risku da mindah hyvä olis vuottua vie.

Alguperäzien rahvahan silmin niilöis prižmitäh enämbi, migu valdurahvahaspäi. Vaigu alguperäzele rahvahale pidäy kerras maltua ruveta oman ičen piädy syöttämäh da elämäh ihan tyhjäs libo vaigu alguperäzele rahvahale pidäy olla yksimieline kaikis dielolois.

Tutkijoin mugah Suomes ezimerkikse saamelazen alovehen riidu sit, ken on oigei saamelaine, voibi olla iellehgi yhtenny vijannu, kuduan kuvahazes valdivo hätkestyttäy ILO-sobimuksen lujendamistu.

Perinteinen aboriginaalien seremonia parlamentin edustalla Melbournessa marraskuussa 2017, jolloin Lidia Thorpe valittiin ensimmäisenä  aboriginaalinaisena Australian parlamenttiin.
Perindölline aborigienoin seremounii parluamentan ies Melburnas kylmykuul 2017, konzu Lidia Thorpe vallittih enzimäizenny aborigienunaizennu Australien parluamentah.Joe Castro / EPA

Alguperäzet rahvahat vuottamas parembastu

Toizielpäi tutkijoin nägökandua alguperäzien rahvahahien vuottamah panemistu vois kiistiä. Eigo pie ainos vuottua jygielöin poliittizien probliemoin piättämisty?

Suomes ezimerkikse on duumaittu da kohendeltu vuozikymmenen sociali- da tervehyönhuollon uvvistandua eigo ni tässäh vie sidä hyviä valmistu nävy. Mindäh alguperäzien rahvahien oigevuksih yhtyjät kyzymykset oldas kebjiembäh libo teriämbäh piätettävät?

Ero on sit toivos, kudai yhtyy alguperäzii rahvahii koskijah poliitiekkah. Sote-uvvistandas on omua kriitikkua. Kogo uvvistandas toratah kai veressäh.

Sen sijah niken ei sano, gu azettus tiele, konzu tahtotah parandua saamelazien libo Australien aborigienoin tilua. Vastukarai – kaikin kannatetah tädä hyviä ajatustu.

Probliemat roitah, konzu pidäs ruveta piäzemäh edehpäi.

Tutkijat Heidi Sinevaara-Niskanen da Marjo Lindroth sanotah metaforizesti, gu alguperäzet rahvahat vietetäh aigua toivon vuotandupertilöis. Toivo on kai, midä on tarittavannu, tovelline muutos on kustahto iel.

Muga hätken, kui vai alguperäzil rahvahil täydyy vägie toivuo da vuottua, hyö ei olla tiel valdurahvahan eloksel.

Sorto pukeutuu toivon kaapuun – alkuperäiskansat ovat nykypäivän siirtomaita

Lue seuraavaksi