Spotify raotti salaisuuden verhoa: käyttäjämaksut valuvat suosituimpien poppareiden taskuun – pelkkää klassista musiikkia kuunteleva tukee tietämättään Cheekiä ja Sannia

Musiikkialan etujärjestöjen tilaamaan tutkimukseen saatiin käyttöön tietoja Spotifylta tiettävästi ensimmäistä kertaa.

Spotify
Spotify
AOP

Suoratoistopalvelu Spotifyn artisteille maksamat korvaukset ovat hiertäneet musiikintekijöitä jo pitkään. Anssi Kela puuttui asiaan (siirryt toiseen palveluun) jo vuonna 2013, kun hän hämmästeli Levoton tyttö -kappaleesta saamaansa kertasoittokorvausta. Se oli hänen laskujensa mukaan 0,0035 euroa. Yli miljoona soittokertaa tuotti reilut 2 000 euroa.

Von Hertzen Brothers –yhtyeen laulaja-kitaristi Mikko Von Hertzenin mielestä Spotifylta ja muilta suoratoistopalveluilta on puuttunut läpinäkyvyys. Harva tuntuu tietävän, miten palvelut rahansa jakavat.

– Artisteille on epäselvää, miten jakosuhteet menevät ja minkälaisia sopimuksia meillä on. Kuluttajat eivät tiedä, miten heidän investoimansa rahat jakaantuvat.

Von Hertzen suhtautuu Spotifyhin ristiriitaisesti. Hän pitää kuluttajana suoratoistopalvelua helpossa käytettävyydessään mahtavana palveluna, mutta tuottojen jaossa epäreiluna. Muusikon mukaan taustalla on se, että isoimmat levy-yhtiöt ovat Spotifyn osaomistajia.

– Jos meidän fanimme kuuntelevat lähinnä meitä ja muita hieman pienempiä artisteja, heidän euronsa eivät kohdistu meille. Tai jos kuuntelen itse suomalaista indiemusiikkia, jota haluan tukea, minun rahoistani osa meneekin isoimpien levy-yhtiöiden isoimmille artisteille.

Mikko von Hertzen
- Jos menen ostamaan suomalaista luomuperunaa, niin haluan, että se luomuviljelijä hyötyy siitä. Asian pitäisi mennä samalla tavalla myös suoratoistopalveluiden tilityksissä muusikoille, sanoo Mikko von Hertzen.Nella Nuora / Yle

Klassista musiikkia kuunteleva tukee tietämättään Cheekiä

Nyt Suomessa on tehty musiikkialan etujärjestöjen yhteinen tutkimus, jossa selvitettiin Spotifyn käyttäjien kuukausimaksujen kohdentumista.

Tutkimusta varten Spotify luovutti tiedot suomalaisten premium-käyttäjien kuuntelukerroista maaliskuulta 2016. Premium-käyttäjät maksavat palvelusta 9,99 euroa kuukaudessa.

Tutkimuksessa vertailtiin suoratoistopalvelun nykyistä, kuunnelluinta musiikkia suosivaa rahanjakomallia vaihtoehtoiseen malliin. Jälkimmäisessä yksittäisen kuluttajan kuukausimaksu kohdentuisi niille artisteille ja kappaleille, joita hän oikeasti kuuntelee.

Tutkimuksen toteutuksesta tarkemmin jutun lopussa.

Tällä hetkellä suoratoistopalvelut jakavat kuluttajilta keräämänsä rahat kolmeen osaan. Noin 30 prosenttia rahasta jää suoratoistopalvelulle. Loppu tilitetään teosten oikeudenomistajille (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, kustantajat) ja äänitteiden oikeudenomistajille (taloudelliset tuottajat, esiintyvät taiteilijat).

Suoratoistopalveluiden rahanjako
Yle/ Uutisgrafiikka

Suoratoistopalvelut käyttävät oikeudenomistajien osuutta tilittäessään pro rata -mallia. Siinä kuluttajien kuukausimaksut laitetaan samaan pottiin, josta rahat jaetaan kaikkien kuuntelukertojen mukaisessa suhteessa. Malli suosii niitä artisteja, joiden kuuntelijat käyttävät palvelua erityisen aktiivisesti – vaikka kaikki käyttäjät maksavat palvelusta saman verran.

Esimerkiksi vain silloin tällöin klassista musiikkia Spotifysta kuunteleva kuluttaja tulee tukeneeksi erityisesti Cheekin ja Sannin kaltaisia suoratoistossa menestyviä poptähtiä ja näiden julkaisijoita.

Pro rata -malli rahan jaossa
Yle/ Uutisgrafiikka

Suomalaistutkimuksessa otoksena oli 10 000 kappaletta. Suuri osa kappaleista ja artisteista sai hyvin vähän kuuntelukertoja. Noin 90 prosenttia kappaleista sai vain 1–9 striimauskertaa. Keskikastiin, 10–99 striimaukseen, pääsi vajaa 10 prosenttia kappaleista.

Todellisia hittejä, jotka saivat yli 100 kuuntelukertaa, oli vain 0,4 prosenttia. Niille maksetaan eniten korvauksia.

– Pro rata -mallissa isoimmat artistit saavat tuloista kymmenisen prosenttia. Jos tulot jakautuisivat oikean [yksilöllisen] kuuntelun mukaan, heidän tulonsa lähes puolittuisivat, kertoo tutkimuksen koonnut konsultti Jari Muikku Digital Media Finlandista.

Spotify raottaa salamyhkäisyyden verhoa

Musiikin suoratoistopalveluita, kuten Spotifyta, käyttää jo yli 1,8 miljoonaa suomalaista. Suoratoistopalveluiden osuus Suomen äänitemarkkinoista on jo yli 70 prosenttia, joten niistä tulevat rahat kiinnostavat musiikintekijöitä.

Musiikkialalla on tarjottu suoratoistopalveluiden tilitysmallin vaihtoehdoksi kuluttajalähtöistä (user centric) mallia. Siinä rahat kohdentuisivat tekijöille yksilöllisen kuuntelun mukaan.

Mallien eroa voi kuvata ääriesimerkillä: Ajatellaan, että palvelulla olisi vain kaksi käyttäjää. Toinen heistä kuuntelee suosikkikappalettaan 99 kertaa, toinen omaansa vain kerran. Kumpikin maksaa palvelusta saman verran. Pro rata -mallissa 99 prosenttia kummankin maksuista menee ensimmäisen käyttäjän suosikille. Käyttäjäkeskeisessä mallissa maksut jakautuisivat tasan.

Käyttäjäkeskeinen malli rahan jaossa.
Yle/ Uutisgrafiikka

Tätä vaihtoehtoista mallia myös suomalaiset musiikkialan etujärjestöt halusivat tutkimuksessaan selvittää.

– Kun kuluttaja aikaisemmin meni kauppaan ja osti levyn, rahat menivät kyseisen äänitteen oikeuden omistajalle. Suoratoistopalveluissa kuluttajalähtöiseen malliin siirtyminen lisäisi läpinäkyvyyttä ja muistuttaisi levyjen ostamista, sanoo lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen Muusikkojen liitosta.

Ruotsalaisfirma on ollut toimintatavoistaan julkisuudessa vaitonainen. Suomalaistutkimusta varten Spotify antoi tietojaan käyttöön tiettävästi ensimmäistä kertaa.

– Spotify haluaa käydä dialogia musiikkiteollisuuden kanssa. Tämä on koko ajan käynnissä oleva keskustelu. Esimerkiksi Ranskassa vastaava palvelu Deezer on kokeillut paikallisesti erilaisten tilitysjärjestelmien eroja, sanoo Jari Muikku.

Lottaliina Pokkinen Muusikkojen liitosta uskoo, että kuluttajalähtöiseen malliin siirtyminen voisi tuoda Spotifylle lisää maksavia asiakkaita.

– Asiakkaille voidaan oikeasti luvata, että he voivat kulutuskäyttäytymisellään vaikuttaa siihen, kenelle rahat menevät.

Aikooko Spotify sitten ottaa vakavaan harkintaan käyttäjälähtöisen mallin, siitä ei Pokkisen mukaan ole tietoa.

Pokkinen sanoo, että seuraavaksi olisi hyvä selvittää sitä, kuinka teoksen pituus voitaisiin ottaa huomioon suoratoistopalvelujen tilityksissä. Tällä hetkellä palvelut maksavat musiikista puolen minuutin kuuntelun perusteella. Korvaus on sama, kestääpä teos minuutin tai puoli tuntia. Etulyöntiasemassa ovat jälleen lyhyet popkappaleet, jos vertaa esimerkiksi nykymusiikin, jazzin tai klassisen musiikin pitkiin teoksiin.

Näin tutkimus tehtiin:

Tutkimusta varten suoratoistopalvelu Spotify luovutti tiedot premium-käyttäjien kuuntelukerroista maaliskuulta 2016 Aalto yliopiston tutkijalle Pradeep Durgamille, joka toteutti tutkimuksen. Tutkimus koski ainoastaan premium-käyttäjäpalvelua, eikä tutkijan käytössä ollut tietoa mainostajien maksamista korvauksista.

Tutkimukset tilasivat Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Muusikkojen Liitto, Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikintekijät.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tuki hanketta taloudellisesti.

Täydennetty 21. helmikuuta kello 20.20: Tarkennettu kahden eri mallin eroja.