Satoja ajokilometrejä, lyhennettyjä työpäiviä, huikeat kustannukset – taitoluisteluharrastus vaatii koko perheen täyden panostuksen

Taitoluistelupiireissä vanhemmat tekevät etätöitä kylmissä jäähalleissa, ja lapset lähtevät koulusta etuajassa harjoituksiin. Hetkeäkään ei kuitenkaan vaihdettaisi pois.

taitoluistelu
Nainen talvitamineissa katselee jäähallin jääkentälle.
Taitoluistelu täystyöllistää koko perheen ja vaatii joustoa myös lähipiiriltä, kertoo espoolainen Sanna Tarkkonen

Osittainen hoitovapaa, lyhennetty työviikko, työn uudelleenjärjestäminen, tehokas kalenterin käyttö, verkostoituminen, Whatsapp-ryhmät ja kuljetusringit, isoista kustannuksista puhumattakaan!

Taitoluisteluperheiden päivittäinen elämä on kuin suuren spektaakkelin järjestämistä. Espoolaisen Sanna Tarkkosen perhe-elämä pyörii tyttärien harrastuksen ympärillä.

Pieni tyttö luistelee
5-vuotias Iida harrastaa yksilöluistelua Espoon taitoluisteluklubin riveissä vajaa 10 tuntia viikossa.Tero Ylioja / Yle

He treenaavat yksilöluistelua, joka on yksi neljästä taitoluistelun kilpamuodosta. 5-vuotias Iida harjoittelee yhdeksän tuntia ja isosisko Suvi 13-14 tuntia viikossa.

– Onhan tämä ihan hullu laji! Sanna Tarkkonen nauraa.

Minä olen päättänyt, että tämä ei ole rankkaa

Sanna Tarkkonen

Tarkkosen perheessä syke alkaa kiihtyä viimeistään iltapäivällä. Äiti-Sanna tekee lyhennettyä työviikkoa viedäkseen tyttärensä ajoissa treeneihin. Käytännössä hän on lähtenyt töistä kahden jälkeen, ja lapset ovat jäällä ennen kello kolmea.

– Onneksi työnantaja on niin joustava, että antaa lyhentää, kehitysvammaisten ohjaajana toimiva Sanna huokaa.

Harjoitukset on joka päivä

Tarkkosilla moni asia toistuu päivittäin. Treenilaukkuja pakataan “koko ajan”, autolla ajetaan jäähallista toiseen, eväitä väsätään, ruokailuja suunnitellaan, välineitä huolletaan ja hankitaan.

Tyttärien yksinluistelun lisäksi äiti itse treenaa aikuisten muodostelmaluistelua myöhään perjantai-iltaisin.

Jos ei ole yhtään mustelmaa, niin ei lapsi ole tehnyt muuta kuin istunut sohvalla

Sanna Tarkkonen

– Molemmilla lapsilla on yksi päivä jolloin ei ole harrastuksia, mutta ne menevät ristiin. Meidän perheessä ainakin yhdellä on harjoitukset joka päivä. Mutta kaikkeen tottuu. Minä olen rillutteluni rillutellut, joten voin ihan hyvin hengaa jäähalleilla, Tarkkonen nauraa.

Mustelmat kuuluvat lajiin

Sanna Tarkkonen sanoo, että taitoluistelua harrastetaan niin kauan kuin lapset haluavat. Hänen mielestään on hämmästyttävää, miten perheen pienimmäinenkin haluaa kehittyä koko ajan.

Neljä aikuista katselee parvelta jääkentälle.
Tuttu näky jääkentän laidalla: vanhemmat seuraavat lastensa treenejä keskellä iltapäivää.Tero Ylioja / Yle

Lista on pitkä, kun äiti luettelee asioita, joita tyttäret oppivat harrastuksensa ansiosta: Aikatauluttaminen, työnteon merkitys, tasapaino, lihaskunto, ruokailu ja ehostaminen. Myös mustelmat kuuluvat lajiin, kun vastakkain ovat kova jää ja luistimenterä, Sanna naurahtaa.

– Jos ei ole yhtään mustelmaa, niin ei lapsi ole tehnyt muuta kuin istunut sohvalla.

Kuljeta, kustanna ja kannusta. Niillä pärjää todella pitkälle

Nina Salmenkaita

Vaikka taitoluistelu on vaativa harrastus, kyse on loppujen lopuksi valinnoista, äiti-Sanna painottaa.

– Jos päätät, että elämä on rankkaa, niin totta kai se on rankkaa. Mutta minä olen päättänyt, että tämä ei ole rankkaa.

Vanhempien etätyöpiste on pukukoppi ja auto

Espoolaisella Nina Salmenkaidalla on ensiapuvahtivuoro Myyrmäen jäähallin kaukalon laidalla. Jos muodostelmaluistelija kaatuu treeneissä, tämän täytyy huutaa niin kovaa, että muut huomaavat väistää häntä. Vaarallisia tilanteita voi tulla helposti, kun vauhti on kova, luistimen terä leikkaava ja jäällä paljon luistelijoita.

Vaaleahiuksinen nainen termari kädessä graffitiseinän edessä.
Nina Salmenkaidalle pääkaupunkiseuden jäähallit ovat tulleet tutuiksi kolmen tyttären taitoluisteluharrastuksen ansiosta.Olli-Pekka Kursi / Yle

Tällä kertaa Salmenkaita on voinut keskittyä töihinsä. Kaikki on sujunut jäällä hyvin.

Kun lapset ja nuoret treenaavat, vanhemmat tekevät töitä läppäreillään jääkentän vieressä, pukukopeissa ja autossa. Nina Salmenkaidalle työnteko jäähalleilla on tullut hyvin tutuksi viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Hänen 10-, 12- ja 14-vuotiaat tyttärensä harrastavat muodostelmaluistelua. Arkisin treeneihin riennetään suoraan koulusta, viikonloppuaamuisin tytöt ovat jäällä puoli kahdeksalta Keravalla ja Pasilassa, Nina kertoo.

– Tällä hetkellä viikon jokaisena päivänä jollain lapsista on jonkinlaiset treenit.

Jääajat aiheuttavat taitoluisteluperheissä stressiä

Liikkeenjohdon konsulttina työskentelevä Nina Salmenkaita kertoo, että elokuu on taitoluistelua harrastavien perheiden keskuudessa jännittävintä aikaa. Silloin selviävät seuraavan kauden harjoitusvuorot. Facebook- ja Whatsapp-ryhmissä harmitellaan ja iloitaan lukujärjestyksistä.

Taitoluistelijoiden treenivuorot alkavat arkisin usein hyvissä ajoin iltapäivällä. Siis koulu- ja työaikaan. Jääkiekkoilijoiden treenit vaikuttavat alkavan tyypillisesti vasta myöhemmin iltapäivällä viiden aikaan, pohtii Salmenkaita.

– Silloin ei ainakaan tarvitse stressata sitä, että pitääkö lähteä koulusta aina varttia aikaisemmin ja että ehtiikö verkata ennen jäälle menoa.

Muodostelmaluistelijoita jäällä Myyrmäen jäähallissa.
Etelä-Vantaan taitoluistelijoiden muodostelmaluistelija harjoituksissa Myyrmäen jäähallissa.Olli-Pekka Kursi / Yle

Toisaalta, jääajat jaetaan usean seuran kesken ja kaikki saavat myös haasteellisia vuoroja ainakin Helsingissä, Salmenkaita lisää.

– Seurat päättävät itse mitä tekevät näillä niin sanotuilla huonoilla vuoroilla.

Salmenkaita kertoo, että etenkin Kauniaisissa koulun ja jääseuran välillä on toimiva yhteistyö. Lasten lukujärjestys on sellainen, että taitoluisteluharrastajat ehtivät koulusta jäälle ajoissa, eivätkä joudu lähtemään tunneilta etuajassa tai anomaan erikseen kotiopetusmahdolllisuutta.

Kuljeta, kustanna, kannusta!

Taitoluistelu on yksi kalleimmista lasten harrastuksista. Sanna Tarkkonen myöntää, että kustannuksista puhutaan yleensä vain lajia harrastavien perheiden kesken. Hän epäilee, että suomalaiset ovat "vähän kainoa porukkaa" puhumaan rahasta.

Sen sijaan Nina Salmenkaita kertoo kolmen tyttärensä muodostelmaluisteluharrastuksen kuukausihinnat:

– Perusmaksut ovat 200, 200 ja 300 euroa. Siis yhteensä 700 euroa kuussa.

Tämän lisäksi maksettavaksi tulee kilpailemiseen ja joukkueena toimimiseen liittyviä kuluja, joita suoritetaan harjoituskauden aikana. Lopulliseen hintalappuun voi lisätä myös muun muassa autolla ajamisen kustannukset, ruokailut sekä kisamatkat ja yöpymiset Suomessa ja maailmalla.

Tyttö ottaa luistimen suojaa pois terästä.
9-vuotias Suvi valmistautuu harjoituksiin. Jäähallissa on pikkupakkanen ja kentän laidalla pitää pukeutua lämpimästi.Tero Ylioja / Yle

Salmenkaita kertoo, että osa kuluista kuitataan varainkeräyksellä. Varusteita tytöille hankitaan myös käytettyinä, mutta siitä huolimatta luistimiin menee satoja euroja, äiti myöntää.

– Luistimet pitää uusia joka vuosi kasvavilla nuorilla. Kenkä maksaa parisataa euroa ja terä toiset parisataa euroa.

Sanna Tarkkonen muistuttaa, että taitoluistelijoita valmentavat ennen kaikkia ammattilaiset. Jäällä ei nähdä äitejä ja isiä opettamassa ja valmentamassa lapsia kuten vaikka jääkiekossa. Taitoluistelupiireissä vanhempien roolin voi tiivistää kolmeen kirjaimeen, Salmenkaita ja Tarkkonen lisäävät.

– Se on kolme K-kirjainta: kuljeta, kustanna ja kannusta. Niillä pärjää todella pitkälle.

_Muodostelmaluistelun SM-kilpailut käydään (siirryt toiseen palveluun) 3.-4.3. Helsingin jäähallissa. _

Lajin kolme päävalmentajaa puhuivat kustannuksista, lajin arvostuksesta ja tulevista MM-kisoista Ylen Aamu tv:ssä 1.3.2018.