Työpaikkojen tuolileikki ja parantunut teknologia vievät yhä useammin konttorin kotiin

Yleistyvien avokonttoreiden meluisaa työympäristöä voidaan tasapainottaa tekemällä töitä etänä. Asiantuntijan mukaan se on jopa kilpailuetu työmarkkinoilla.

etätyö
M.O.W-talon ravintola
Moni valitsee etätyöpaikakseen kodin tai lähikahvilan.Antti Kolppo / Yle

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Seppo Tuomivaara vastaa puhelimeen kotonaan Lahdessa. Miehen työpaikka sijaitsee Helsingissä, mutta hän on tänään "etänä".

Teknologian kehitys on helpottanut etätyön tekemistä ja sen suosio on kovassa kasvussa palkansaajien keskuudessa.

Työolobarometri (siirryt toiseen palveluun) on seurannut etätyön tekemistä jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2012 etätyötä teki satunnaisesti 21 prosenttia palkansaajista. Viime vuonna luku oli kohonnut jo 34 prosenttiin, Tuomivaara kertoo.

Säännöllisesti etätyötä tekee viidennes palkansaajista. Suurinta suosio on julkisen sektorin työntekijöiden keskuudessa.

– 35 prosenttia valtion työntekijöistä tekee säännöllisesti etätyötä, Tuomivaara täsmentää.

Erikoistutkijan mukaan julkisella sektorilla tehostetaan toimitilojen käyttöä ja työhuoneista luovutaan. Oma työpiste ei ole enää nykypäivänä itsestäänselvyys.

Etätyö voi olla kilpailuetu

Työntekijän näkökulmasta etätyö voi olla houkutteleva vaihtoehto. Työaikaa joustaa molemmista päistä. Ruuhkissa ei tarvitse istua. Perhe-elämää on helpompi hoitaa työn ohessa. Työstä suoriutuu nopeammin ja aikaa jää myös levolle.

– Kun etätyön johtaminen ja välineet ovat kunnossa, se voi olla jopa pienimuotoinen kilpailuvaltti työmarkkinoilla, Tuomivaara pohtii.

Hän huomauttaa, että etätyö voi auttaa myös erityisryhmien työllistymisessä.

– Esimerkiksi liikuntarajoitteinen voisi tehdä kotoaan käsin neuvontatyötä, Seppo Tuomivaara kuvaa.

Hiipiikö työminä sohvalle ja suihkuun?

– Mikäli ihminen ei osaa johtaa itseään, saattaa siviili- ja työelämä mennä sekaisin. Silloin työnteko voi altistaa työholismille. Työpaikalle menemisessä ja sieltä lähtemisessä on se hyvä puoli, että aivot osaavat siirtymän aikana asettua eräänlaiseen “työmoodiin” ja siitä pois, Tuomivaara pohtii.

Hän nostaa esiin myös hyvän ergoimian merkityksen. Kotona sijaitsevan työpisteen ergonomiaan kannattaa panostaa ja unohtaa työn tekeminen sohvalla löhöten.

– Aikaisemmin riskinä oli myös työntekijän kokema ulkopuolisuus. Nykyajan teknologia on kuitenkin mahdollistanut sen, että kenenkään ei tarvitse luopua yhteisöstään, vaikkei joka päivä naamaansa toimistolla näyttäisikään, Seppo Tuomivaara summaa.

Ilmainen etätyöpiste kuntalaisille

Kaikki eivät halua tehdä töitä kotona, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Seppo Tuomivaaran mainitsema "tarpeellinen siirtymä" työmoodiin voi kuitenkiin hoitua tekemällä töitä jossain kodin lähellä. Kaupunkilaisille se paikka voi olla vaikka lähikahvila, mutta harvempaan asutuilla alueilla täytyy olla innovatiivinen.

Sipoon kunta on tarjonnut etätyöpisteitä asukkailleen jo puolentoista vuoden ajan.

– Tämä on mielipaikkani, sanoo Susanna Parri valtavan puutarhamaisemaa kuvaavan maalauksen vieressä, kunnan tarjoamassa etätyöpisteessä Sipoossa.

– Carin Bengts, sipoolainen taiteilija Hindsbystä, on maalannut tämän tunnelmallisen kuvan ja saan tästä valtavasti inspiraatiota. Sen keltaiset ja vihreät sävyt antavat voimaa päivään, Parri iloitsee. Hän on käynyt Sipoon kunnantalolla etätöissä noin vuoden verran.

Etätyö houkutti kaupungin ruuhkia enemmän ja Parri perusti oman markkinointiin ja viestintään keskittyvän yrityksen. Nyt hän tekee töitä joustavasti kotona tai oikeastaan missä vain.

Seppo Tuomivaaran mukaan kunnan tarjoamat etätyöpisteet ovat vielä harvinaisia. Hän pitää kuitenkin ideaa hyvänä, sillä esimerkiksi Helsingissä kahvilayrittäjät ovat kritisoineet läppäriväkeä, jotka saattavat istua arvokkaalla asiakaspaikalla yhden kahvikupin hinnalla pitkään.

Ruuhkissa istumisesta vapautuvan ajan voi käyttää paikallisiin palveluihin

– Tässä säästää omaa aikaansa, mutta myös luontoa. Silloin ne, joiden on pakko mennä töihin työpaikalleen, voivat hyvällä omallatunnolla matkata töihin. Ehkä ne autoilun tuomat ilmastopäästöt tällä tavoin tasaantuvat, Parri pohtii.

– Etätyössä on hyvää myös se, että pääsen käyttämään paikallisten yrittäjien palveluita ja olen koko ajan hereillä siitä, mitä kotikunnassani tapahtuu. Voin käydä lounaalla tai paikallisessa kirjakaupassa. Annan näin tukeni oman kylän yrittäjille.

Kunnan järjestämään etätyöpisteeseen mahtuu kerralla kymmenisen työntekijää. Sipoo sijoitti etätyöpisteeseen alle 1000 euroa.
Kunnan järjestämään etätyöpisteeseen mahtuu kerralla kymmenisen työntekijää. Sipoo sijoitti etätyöpisteeseen alle 1000 euroa.Riikka Porttila/Yle

Etätyö on monelle haave, mutta asian ottaminen työpaikalla puheeksi saattaa jännittää. Susanna Parri rohkaisee työnantajia kokeilemaan etätyötä työntekijöidensä kanssa, jos luottamus ja välineet ovat kunnossa.

– Tekemistä helpottaa, jos pomo tietää, missä työntekijä on ja mitä hän tekee tiettyyn aikaan mennessä, Parri sanoo.

Kuntalan kotoisa tunnelma

Sipoon kunnantalolla on aina pikkuisen vilskettä. Ihmisiä kulkee ovista sisään ja ulos. Välillä työporukoita lähtee syömään. Toisinaan ohi kävelee tärkeän näköisiä ihmisiä ryhti suorana ja salkku viuhuen. Susanna Parri moikkailee kunnan työntekijöitä kuin vanhoja tuttuja. Tuttuja he jo ovatkin. Kunnanjohtajan sihteeri Carola Juselius istuu aivan etätyöpisteiden vieressä ja hän tykkää käydä rupattelemassa sinne saapuvien ihmisten kanssa.

– Kun uusia ihmisiä palloilee Kuntalan käytäville, menen heti tervehtimään ja tutustumaan, Carola Juselius kertoo hymyillen. Hänelle on tärkeää, että uudet tulokkaat viihtyvät ja tuntevat olonsa kotoisaksi.

Kunnan tarjoama etätyömahdollisuus on uusmaalaisittainkin harvinainen ilmiö. Idea työpisteeseen tuli paikallisilta yrittäjiltä.

Yrittäjien toive täytettiin alle tuhannella eurolla

Elinkeinopäällikkö Rauno Tiaisen mielestä idea oli kiinnostava ja hän pyysi kehittämään sitä edelleen. Yrittäjät antoivat kunnalle myös vinkkejä siihen, miten vastaavia tiloja on toteutettu maailmalla.

– Me halusimme vastata yrittäjien toiveeseen etätyötilan järjestämisestä. Sijoitimme tähän hiukan alle 1000 euroa, Carola Juselius kertoo.

Työpisteillä on useimmiten hyvin tilaa ja puhelimeen työkseen puhuville on järjestetty erikseen pieni "koppi", jossa voi höpöttää sydämensä kyllyydestä muita häiritsemättä. Työtilan ovat löytäneet jo monet ja uusia mahtuu vielä mukaan.

Nuorisotalojen valjastaminen etätyökäyttöön kutkuttaa

Susanna Parri ja Carola Juselius ovat yhtä mieltä siitä, että verkostoituminen on yksi tärkeimmistä syistä tehdä etätyötä jossain muualla kuin kotona. Parrille työskentely kunnan tiloissa on poikinut yhteistyömahdollisuuksia muiden yrittäjien ja kunnan kanssa. Susanna Parri toivoo, että jatkossa etätyöpisteitä olisi tarjolla enemmän ja eri puolilla Sipoota.

Sipoon kunnantalon harmaa ulkuori kätkee sisäänsä maksuttoman etätyöpisteen.
Sipoon kunnantalon harmaa ulkuori kätkee sisäänsä maksuttoman etätyöpisteen.Riikka Porttila/Yle

Carola Juselius loihtii kristallipallostaan sellaisen tulevaisuuden näkymän, jossa Kuntalan ovet pysyvät etätyöläislle auki pidempään ja tarvittaessa etätyöpisteitä olisi ympäri kuntaa. Pohdinnassa on ollut muun muassa nuorisotilojen hyödyntäminen päivisin paikallisten asukkaiden työpisteinä.