Tuore tutkimus vihjaa: Ympäristön mikrobit voivat ehkäistä astmaa myös aikuisilla

Pikkulapsen immuunijärjestelmä kehittyy lattianrajassa mönkiessä. Varhaisia viitteitä on nyt saatu siitä, että mikrobit voisivat tuoda suojaa sairauksilta vielä aikuisiällä.

astma
Kuvassa lapsi ja pehmolelu.
Lapsilla tehdyistä tutkimuksista on selvinnyt, että mahdollisimman monipuolinen altistuminen mikrobeille vahvistaa immuunijärjestelmää. Aikuisilla tehdystä tutkimuksesta saadut viitteet sopivat samaan ajatukseen.Kia-Frega Tyynismaa

Ihminen altistuu jatkuvasti ympäristön mikrobeille hengittäessään, koskiessaan ja – no, yksinkertaisesti eläessään. Tutkijoita pohdituttaa tällä hetkellä eniten, mikä tekee mikrobeille altistumisesta haitallista ja mikä hyödyllistä.

Aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan kosteusvauriosta kärsivän rakennuksen sisäilmassa voi olla mikrobeja, joilla on yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen. Sen sijaan taas taaperona altistuminen maatilaympäristön mikrobeille voi tutkimusten valossa suojata astmalta ja allergisilta vaikutuksilta.

Varhaislapsuudessa ihmisen immuunijärjestelmä on kehittymätön ja se kehittyy jatkuvasti kohdatessaan ympäristön. Näin lapselle karttuu suoja tietyiltä sairauksilta – esimerkiksi juuri astmalta, jota sairastaa Suomessa noin joka kymmenes ihminen.

Nyt on saatu varhaisia viitteitä myös siitä, että samanlainen kehitys voisi jatkua jossain muodossa vielä aikuisiällä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimusprofessori Juha Pekkanen.

– Tätä on hirveän vähän tutkittu aikuisilla, koska lähtökohtana on ollut, että immuunijärjestelmä on herkimmillään lapsena. Jotain viitteitä on saatu jo aiemmissa, ja nyt tässä meidän tutkimuksessa myös, että mikrobialtistumisella voisi olla vielä hyödyllisiä vaikutuksia aikuisiällä.

Lapsilla tehdyistä tutkimuksista on selvinnyt, että mahdollisimman monipuolinen altistuminen mikrobeille vahvistaa immuunijärjestelmää.

– Aikuisilla tehty tutkimus ei vielä anna ratkaisua, mutta saadut viitteet sopivat tähän samaan ajatukseen. Tässä ollaan uuden asian äärellä, ja meidän tutkimuksemme on ensimmäisiä isoja tutkimuksia aiheesta, Pekkanen kertoo.

Tutkijaprofessorilla on kuitenkin vahva näppituntuma, että vastauksia tullaan vielä saamaan. Edessä voi tosin olla vielä vuosien työ.

Kodin mikrobistoa testattu robottivauvoilla

THL kertoi aiemmin (siirryt toiseen palveluun) tässä kuussa tutkimuksestaan, jossa robottivauva oli laitettu ryömimään lattianrajaan kuin oikea taapero. Testissä selvisi, että matosta robopiltin pölläyttämät mikrobit tekevät lapsen hengitysilmasta erilaista kuin aikuisilla.

Myös tuoreimmassa tutkimuksessa tutkittiin kodista otettuja mikrobinäytteitä. Aikuinen altistuu kotona mikrobeille lopulta varsin samalla tavalla kuin vauvakin, lähinnä ihon ja hengityksen kautta. Aikuinen ei tosin välttämättä laita suuhunsa mitä tahansa matonrajasta löytyvää.

Perimmäisenä tarkoituksena tutkimuksille on ymmärtää paremmin mikrobeja: niiden terveysriskejä ja haittojen ehkäisyä, ja vastavuoroisesti terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Vaikkei esimerkiksi juuri astman puhkeamiseen vaikuttavia syitä täysin tunneta, siihen tiedetään vaikuttavan usein ympäristön aiheuttamat tekijät. Syy-yhteyksien ymmärtäminen vie lähemmäs entistä terveellisempiä elinympäristöjä.

THL:n tekemät (siirryt toiseen palveluun)tutkimukset (siirryt toiseen palveluun) ovat osa laajaa kansainvälistä ECRHS-tutkimuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on tutkia astmaan vaikuttavia tekijöitä eri puolilla Eurooppaa.

Lue myös:

Tutkimusten mukaan home pahentaa astmaa, mutta ei aiheuta syöpää

Päiväkodin metsäisellä pihalla möyriminen voi pitää lapset terveempinä – nyt tutkitaan luonnon bakteerien hyötyjä