"Helsingissä olisi tärkeää ymmärtää, että myös muualla tehdään korkealaatuista kulttuuria" – Jukka Linkolan ooppera tuodaan Limingasta Helsinkiin

Abrahamin pidot -oopperan liput vietiin käsistä Limingassa kesällä 2017. Nyt teos nähdään Helsingin Musiikkitalossa, ja se on säveltäjän mielestä tärkeä muistutus siitä, että kulttuurielämää on myös pääkaupungin ulkopuolella.

oopperat
Abrahamin pidot ooppera.
Abrahamin pidot -ooppera oli yleisömenestys Limingassa kesällä 2017. Abraham Ojanperää esittää baritoni Tomi Punkeri.Pirkko Moisander

Ooppera Limingassa? Siis kansanooppera?

Tähän kysymykseen säveltäjä Jukka Linkola sai vastata useaan otteeseen elokuussa 2017. Suomessa suurten kaupunkien, erityisesti Helsingin, ulkopuolella syntyvä taide leimataan herkästi merkitykseltään pieneksi.

Kansanooppera-sana kalskahtaa Linkolan korvaan vähättelevältä, samoin esimerkiksi termit karvalakkiooppera tai maakuntaooppera.

– Sellaisilla nimityksillä pyritään vähentämään tehdyn työn arvoa, vaikka ne eivät kerro kenellekään yhtään mitään.

Limingassa kantaesitettiin viime elokuussa Abrahamin pidot -niminen teos. Linkolalle se on ihan vain yksinkertaisesti ooppera.

– Pidetään siitä kiinni, säveltäjä naurahtaa.

Jukka Linkola
Jukka Linkola oopperansa harjoituksissa 2011.Mauri Ratilainen / AOP

Abraham imitoi nuorena lintuja ja kasvoi seuramieheksi

Nyt Helsingissä nähtävä Helena Tornbergin librettoon perustuva ooppera kertoo Abraham Ojanperästä (1856–1916), liminkalaisesta laulajasta, laulupedagogista ja kanttorista, jonka elämäntarina on kertomisen arvoinen.

Abraham oli kiusattu orpopoika, joka osoitti erityisyytensä jo lapsena. Hänen lempipuuhaansa oli matkia linnun ääniä. Nuoren pojan musikaalisuus huomattiin pienessä pitäjässä, ja pian kyläläiset olivat keränneet kokoon rahat, joiden turvin Abraham lähetettiin Jyväskylään opiskelemaan laulua.

Abraham jatkoi opintojaan Helsingissä ja Dresdenin kuninkaallisessa konservatoriossa. Hänestä tuli ensimmäinen ulkomaisessa konservatoriossa koulutuksen saanut talonpoikaisjuurinen mieslaulaja aikana, jolloin kansakouluun pääsy oli onnenkauppaa.

– Päätös ruveta laulajaksi oli vaikea 1800-luvun lopussa, sillä Suomessa ei ollut juurikaan edellytyksiä elää laulajana, Linkola huomauttaa.

Sen sijaan Abrahamilla oli myös poikaystäviä.

Jukka Linkola

Pian Abraham tutustui Jean Sibeliukseen ja Oskar Merikantoon. Uran huippuhetkiä oli nimirooli Sibeliuksen Kullervossa, aikansa jättiproduktiossa.

Kansainväliselle uralle Abraham ei koskaan lähtenyt, vaan hän ryhtyi vakituiseksi laulupedagogiksi Suomessa.

– Oman teoriani mukaan mahdollisuudet kansainvälistymiselle oli olemassa, mutta taloudelliset resurssit eivät riittäneet kilpailemiseen harvoista rooleista maailmalla.

Jukka Linkola: Abrahamin pidot Musiikkitalossa helmikuussa 2018
Oopperassa pikku-Abrahamia esittää sopraano Emma Hannonen.Pirkko Moisander / Abrahamin pidot -tuotanto

Abrahamista kasvoi seuramies vailla vertaa. Muusikolla oli naisystäviä, mutta hän ei koskaan mennyt naimisiin.

– Sen sijaan Abrahamilla oli myös poikaystäviä. Siihen aikaan sellainen elämäntyyli on ollut vaikeaa. On katsottu pitkään, että mitäs tuo lähtee kundien kanssa hengailemaan kesällä Italiaan, Linkola arvelee.

Abrahamin tavaramerkkejä olivat suuret juhlat, joita hän järjesti kotonaan Limingassa.

– Ne olivat isoja kekkereitä, kalaaseja, joihin hän kutsui paljon ihmisiä eri yhteiskuntaluokista. Abraham uskalsi pitää kovia bileitä, ja se oli yksi hänen luonteenpiirteistään.

Haudan lepoon Abraham Ojanperä laskettiin valkoisessa puvussa. Se oli miehen oma tahto.

Nuoret ansaitsevat tilaisuuksia näyttää kykynsä

Helsinki-romantiikkaa riittää Abrahaminkin tarinassa. Mies tiettävästi erottui kaupungin katukuvasta.

– Merikanto ja Ojanperä olivat tuolla Johanneksen kirkossa töissä, ja kun he pamahtivat Kämppiin, niin olivat kuulemma aikamoinen näky susiturkkeineen ja suurine päähineineen, Linkola sanoo.

Ihan tavallisen näköinen Linkola istuu Helsingin Musiikkitalon kahvilassa ja alkaa taas pohtia Helsingin merkitystä Suomen kulttuurielämässä.

Linkola on taiteilijana niin menestynyt, ettei sillä ole väliä, kutsutaanko hänen oopperaansa kansanoopperaksi tai maakuntaoopperaksi, mutta huolta säveltäjä kantaa erityisesti nuorten puolesta.

– Toivoisin, että nuorille annettaisiin mahdollisuus näyttää kykynsä. Meillä on valtava määrä lahjakkuutta, esimerkiksi käsikirjoittajissa ja säveltäjissä. Isoja työpajoja pystyyn ja rohkeampaa ohjelmistopolitiikkaa, Linkola kehottaa.

Jukka Linkola: Abrahamin pidot Musiikkitalossa helmikuussa 2018
Oopperassa Abraham Ojanperän elämästä on rakennettu veijaritarina.Pirkko Moisander / Abrahamin pidot -tuotanto

Rohkeammalla ohjelmistopolitiikalla Linkola tarkoittaa sitä, että suuret taidelaitokset uskaltaisivat panostaa taiteilijoihin, jotka eivät vielä paistattele parrasvaloissa.

– Pitäisi olla silmää ja korvaa huomata, että tuosta tulee hyvä, tehkää lisää. Sitten voisi vielä avittaa, että viekää tuohon suuntaan.

Suurin osa kulttuurikentän rahasta sijaitsee Helsingissä. Siksi produktiot muualla eivät ole koskaan itsestäänselvyyksiä. Abrahamin pidot Limingassa oli melkoinen ponnistus.

– Saimme yhteisön mukaamme. Kunta rakensi ulkoilma-areenan, joka on jatkossa käytettävissä konsertteihin, teatteriin ja oopperaan.

Paikalla koettu talkoohenki hakee vertaistaan. Alkuperäistä produktiota pistettiin pystyyn satojen ihmisten voimin. Lisäksi esityksessä on mukana Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

– Suuri osa Suomesta on maaseutua, metsää ja pieniä kyliä, ja totta kai sieltä pitää saada samat mahdollisuudet päästä näyttämään taitonsa. Helsingissä olisi tärkeää ymmärtää, että myös muualla tehdään korkealaatuista kulttuuria.

Abrahamin pidot esitetään Helsingin Musiikkitalossa 22. ja 23. helmikuuta klo 19.

Lue lisää: Kunnianhimoista oopperaa tehdään muuallakin kuin Helsingissä ja Savonlinnassa.