Hernekeitto on liittoutunut torstain kanssa – purkkihernekeitto pitää ikisuosikin pinnalla

Toiset haluavat sen sakeana, toisille maistuu laihempi versio. Hernekeittoon jokainen tekee tuttavuutta viimeistään koulussa.

Hernekeitto
Hernekeittoa lautasella.
Ismo Pekkarinen / AOP

Miksi me syömme edelleen hernekeittoa torstaisin? Kysymys ihmetyttää filosofian tohtori Merja Sillanpäätä. Suomalaista ravintolakulttuuria väitöksessään tutkinut Sillanpää ei osaa sanoa, miksi torstai on pitänyt pintansa hernekeittopäivänä.

Se toki tiedetään, että hernerokan ja torstain juuret ulottuvat aikaan, jolloin Suomi oli vielä katolinen. Kun perjantaina paastottiin, tankattiin torstaisin jotain hyvin täyttävää ja ravitsevaa. Sellaista ruokaa oli hernekeitto.

Torstain ja hernekeiton liitto on iskostunut mieliimme vahvasti. Muun muassa monessa lounaspaikassa torstain keittoruokana tarjotaan edelleen hernekeittoa.

Tästä päästäänkin seuraavaan kysymykseen: miksi hernekeitto on pitänyt pintansa vuosisadat?

Miljoonia hernaripurkkeja kaupan hyllyille vuosittain

Merja Sillanpäällä on oma teoriansa siihen, miksi hernekeitto on edelleen suosittua.

– Siitä on tehty säilykepurkkiversio. Kyllä säilykehernekeitto on mahdollistanut sen, että tämä ruokalaji on säilynyt ja elänyt.

Kaikki eivät viitsi tai halua tehdä hernekeittoa enää alusta asti, varsinkaan, jos herneiden liottaminen pitää aloittaa edellisenä päivänä. Silloin kauhotaan purkista.

Purkkihernekeittoja kaupan hyllyllä
1960-luvun puolella Jalostaja laski säilykkeiden hintoja. Puolen litran hernekeittopurkin hinta laski 155 markasta alle sataan markkaan, ja kauppa alkoi käydä. Nykyeuroissa hinta olisi alle parin euron.Penpichaya Khonchalad / Yle

Suomessa hernekeiton purkitti ensimmäisenä Jalostaja vuonna 1952. Oy Lunden Ab Jalostajan myyntijohtaja Jaakko Lundén kertoo yhtiön olevan edelleen maan suurin purkkihernekeiton valmistaja.

Vuosittain Jalostaja-brändin alla valmistetaan noin viisi miljoonaa purkillista hernekeittoa. Lisäksi yhtiö valmistaa säilykehernekeittoa alihankkijana ja kauppojen omille merkeille yhteensä noin kahden miljoonan purkin verran.

Suomalainen ei hernekeitosta ole luopunut, vaikka ei sitä itse enää valmistaisikaan.

Hinta nosti purkkihernekeiton suosiota

"Pakattu" hernekeitto tunnettiin ainakin Preussissa jo 1800-luvun lopulla. Kätevä kenttäeväs oli pakattu tiukkaan kääreeseen.

Erbswurstin voimalla preussilaiset sotivat ranskalaisia vastaan, voittivat, ja syntyi lopulta Saksan liittovaltio. Näin kertoo hernekeiton historiasta Yle Areenasta löytyvä Suomen eväät -sarjan Hernekeitto-jakso. Sarjan on toimittanut Antti Tuomola.

Hernekeitto ei siis ole suomalainen keksintö, vaan sitä syödään ainakin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Suomen eväät -sarjassa Jaakko Lundén kertoo, että vuonna 1952, kun purkkihernekeiton valmistus Jalostajalla alkoi, se ei heti saanut suurta suosiota osakseen. 1960-luvun puolella Jalostaja halusi vauhtia ruokasäilykkeiden myyntiin ja muun muassa laski säilykkeiden hintoja.

Puolen litran hernekeittopurkin hinta laski 155 markasta alle sataan markkaan, ja kauppa alkoi käydä. Nykyeuroissa hinta olisi alle parin euron.

Laskiainen ja lumi vaikuttavat hernekeiton menekkiin

Myös laskiaiseen kuuluu edelleen hernekeitto, vaikka suurin osa ei syö sitä enää sen takia, että siitä saisi hyvän alun paastolle.

Jaakko Lundén sanoo, että laskiaisena myös purkkihernekeiton menekki nousee. Suosio kasvaa jo oikeastaan joulun jälkeen, kun kinkunjämät voi näppärästi ujuttaa hernekeittoon.

Purkkihernekeiton menekkiä säätelee laskiaisena Etelä-Suomessa lumitilanne.

– Jos laskiainen on helmikuun alussa ja etelässä ei ole lunta, on menekki heti huonompi.

Varuskuntaravintolan hernekeittokattila
Hernerokka maistuu yleensä juuri torstaisin edelleen niin armeijassa, kouluissa kuin kotonakin.Hanne Kinnunen / Yle

Hernekeitolla on ruokittu koululaiset ja talkooväet. Se on ollut vaalikampanjoiden vetonaula. Sitä on tankattu urheilukisoissa. Se on antanut voimaa lakkolaisille ja kokonaisille armeijoille.

Hernekeitto kestää hyvin keittämistä ja lämmittämistä, sillä sen maku vain paranee, mitä pehmeämmäksi herneet käyvät. Siksi sillä edelleen ruokitaan helposti isojakin massoja.

Nuoret: ei, kyllä ja ei pysty

Mutta mitä mieltä nuorisomme on hernekeitosta, joka viimeistään koulussa tekee tuttavuutta vihreään keittoon?

Hattulassa Parolan yhteiskoulun seiskaluokkalaisten kotitaloustunnilta löytyy sekä hernekeiton ystäviä että sitä karsastavia.

Neea Vainio sanoo, ettei erikoisemmin välitä hernekeitosta.

– Emmä tiiä, en mä koskaan ole tykännyt. Mä en vaan tykkää, miltä se maistuu, kun ne herneet on muussattuja.

Ronja Rinne puolestaan lämpenee tälle perinteikkäälle ruualle.

No, se on ihan hyvää. Ja kun mä oon kasvissyöjä, niin kasvishernekeitto on hyvää.

Ronja Rinne

– No, se on ihan hyvää. Ja kun mä oon kasvissyöjä, niin kasvishernekeitto on hyvää.

Ronjan kotona hernekeittoa ei valmisteta, mutta mummi tekee sitä aina välillä.

Aleksi Suontaustalla on selkeä syy, miksi hän ei hernekeittoon koske.

– Mä en voi syödä sitä, kun mä oon allerginen herneelle.

Parolan yhteiskoulun kotitalouden opettaja Marja-Leena Ahonen paljastaa, että hernekeitto on hänen lempiruokansa.

– Vaikka kaikenlaista on saanut tässä maistella, ihan hyönteisistä lähtien, niin hernekeitto on semmonen mun lempiruoka. Se on yksinkertaista, se on jotenkin nopeasti syötävää ja hyvänmakuista.