Media-alalla eniten seksuaalista häirintää kokevat nuoret naiset - Yli puolet jättää kertomatta kokemuksistaan

Journalisteja ja muita media-alalla työskenteleviä häiritsee useammin kollega kuin haastateltava tai asiakas.

seksuaalinen häirintä
Mies ahdistelee naista.
Viestintäalalla häirintää kokevat eniten nuoret naiset.Markku Ulander / Lehtikuva

Journalistiliitto sekä kaksi viestintä- ja media-alan järjestöä MTL ry ja ProCom ry selvittivät seksuaalisen häirinnän yleisyyttä tiedotusvälineissä ja muissa media-alan työpaikoissa.

Tutkimuksessa selvisi, että 16% alalla työskentelevistä oli kokenut seksuaalista häirintää viimeisen kahden vuoden aikana. Tästä suurin osa oli sanallista häirintää. Koskettelua ja muuta fyysistä häirintää oli kokenut 7% vastaajista. Häirintä on yleensä ollut toistuvaa.

– Yli puolet häirintää kokeneista ei ole kertonut kokemastaan muille, sanoo tutkimuksen toteuttaneen IRO Reasearchin toimitusjohtaja Sylva Vahtera.

– Häirinnän kohteena ovat erityisesti nuoret naiset. Häirinnästä uskaltavat kertoa rohkeammin vanhemmat naiset. Vain 1% vastanneista on tehnyt asiasta rikosilmoituksen, Vahtera luettelee.

Häirintää media-alalla on tutkittu pienemmällä otoksella aiemminkin. Journalistiliitto teki syksyllä 2017 kyselyn (siirryt toiseen palveluun)jäsenistönsä keskuudessa. Siinä kävi ilmi, että 360 vastanneesta lähes puolet oli kokenut seksuaalista häirintää työuransa aikana. Kyselyssä ei ollut aikarajausta, joten osa kokemuksista oli vuosien takaa.

Miesten kohdalla häiritsijä on usein oma päällikkö

Journalistit olivat kokeneet häirintää enemmän kuin muut alalla työskentelevät. Useimmiten häiritsijä on kollega, miesten kohdalla yleensä esimiesasemassa oleva.

Kaikkein eniten härintää olivat kokeneet opiskelijat. Heistä sanallisen häirinnän kohteeksi oli joutunut 29% ja fyysistä häirintää oli kokenut 19%.

– Vaikka myös miehet kokevat työpaikoilla seksuaalista häirintää, se on monin verroin yleisempää naisten kohdalla, Vahtera sanoo.

– Naisten kokemuksia usein vähätellään ja niille jopa nauretaan työpaikolla.

Journalistiliiton puheenjohtajan mukaan toimituksissa tulee päästä eroon tytöttelystä ja naisten vähättelystä. Haastateltavienkin kanssa on välillä kiusallisia ja ikäviä tilanteita.

– On olemassa ihmisiä, joista tiedetään jo etukäteen, että he käyttäytyvät asiattomasti. Tilanne on silloin vielä hankalampi kuin työpaikoilla. Toimittajia pitäisi ehkä kouluttaa kohtaamaan tällainen urpoilu, Hanne Aho sanoo.

Hanne Aho muistuttaa, että seksuaalinen koskeminen on rikos. Journalistiliiton jäsenistön käytössä on juristi, jolta voi pyytää apua.

– Mutta myöskään yleinen ilmapiiri, jossa häiritään vitsailun varjolla ei ole hyväksyttävää, ja se tulisi kitkeä pois.

– Olen yllättänyt, että häirintää esiintyy yhä näin paljon. Toimitukset ovat olleet aika roiseja työyhteisöjä. Olen kuitenkin ajatellut, että tilanne olisi muuttunut, Aho sanoo.

Häirintä tähtää toisen ihmisen pienentämiseen

ProComin toimitusjohtajan Elina Melginin mielestä seksuaalisessa häirinnässä on kyseessä vallankäyttö ja usein toisen ihmisen pienentäminen häirinnän keinoin. Ulkopuolisilla saattaa olla joskus ratkaiseva asema häirinnän paljastamiseksi.

– Eräs asiakas aiemmassa työpaikassani kertoi, että miesten vessan seinässä on ikäviä kirjoituksia muutamasta työpaikan naisesta. Minä olin yksi heistä. Olin ihmeissäni, että kukaan miespuolisista kollegoista ei ollut kertonut asiasta minulle, Melgin kertoo.

Ratkaisuksi häirintään tutkimuksessa toivottiin julkisen keskustelun lisäämistä sekä työpaikoilla että yhteiskunnassa laajemminkin. Silloin kynnys ilmoittaa häirinnästä madaltuisi. Alan järjestöiltä odotetaan ohjeistusta, jonka päämääränä olisi nollatoleranssi häirintään suomalaisilla työ- ja opiskelupaikoilla.

Tutkimukseen vastasi 1 166 viestintä- ja media-alan ammattilaista ja 31 opiskelijaa.