Aivot kuntoutuvat musiikin voimalla – tutkimuksessa potilaat seuraavat konserttia virtuaalisesti

Mielimusiikin kuuntelu tehostaa aivorakenteiden korjautumista.

musiikki
Maria Männikkö soittaa pianoa
Petra Ristola / Yle

TurkuKolme potilasta istuu Turun yliopistollisen keskussairaalan osastolla virtuaalilasit silmillään. Heille striimataan pianokonsertto, jossa soittavat konserttipianistit Pauli Kari ja Maria Männikkö toisella puolella kaupunkia.

Yksi konserttia seuraavista potilaista on aivokasvainleikkausta odottava mynämäkeläinen Reijo Vahala.

– Konsertin seuraaminen tuntui hyvältä. Musiikki oli pehmeää, sitä oli mukava kuunnella, Vahala kertoo konsertin jälkeen.

Musiikilla voi olla merkittävä vaikutus aivojen kuntoutuksessa. Tätä tutkitaan parhaillaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa potilaille järjestetään virtuaalikonsertteja.

Konsertit ovat osa neurologian professori Seppo Soinilan tutkimusta, joka käsittelee musiikin vaikuttavuutta aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa. Tutkimuksen pohjalta etsitään mahdollisuuksia käyttää musiikkia kuntouttavana elementtinä laajemminkin.

Reijo Vahala
Mynämäkeläinen aivokasvainleikkausta odottava Reijo Vahala nautti virtuaalilaseista katsotusta konsertista.Petra Ristola / Yle

Lempimusiikin kuuntelu auttaa

Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian vuosina 2017–2019 rahoittamaan kärkihankkeeseen, ja se tehdään yhteistyössä Helsingin yliopistossa toimivan dosentti Teppo Särkämön ryhmän kanssa. Tutkimushanke selvittää sekä itse tuotetun musiikin että musiikin kuuntelun mitattavia vaikutuksia neurologisen kuntoutuksen välineinä.

110 aivoinfarktipotilaan aineisto on lajissaan maailman laajin. Tutkimuksissa on osoitettu, että musiikin kuntoutusvaikutus aivoinfarktipotilailla säilyy ainakin kuuden kuukauden ajan.

Tutkimuksissa on myös todettu, että mielimusiikkiaan kuuntelevat aivoinfarktipotilaat toipuvat kielellisen muistin häiriöstä nopeammin kuin äänikirjoja kuuntelevat. Ero standardikuntoutuksen saaneisiin on vielä suurempi.

Jatkossa tutkimme kahta ryhmää, joista toinen kuuntelee instrumentaalimusiikkia ja toinen vokaalimusiikkia.

Seppo Soinila

Myös tarkkaavuuden kohdistamisen häiriöt korjaantuvat paremmin musiikkia kuuntelevilla. Heillä on myös vähemmän masennusta ja sekavuutta.

Professori Seppo Soinila kertoo, että yllättävä löytö on ollut se, että lähes kaikki potilaat ovat valinneet kuunneltavakseen laulettuja kappaleita. Tutkimuksissa vaikuttaa myös siltä, että on tärkeää, että potilaat saavat valita kuunneltavakseen omaa mielimusiikkiaan.

– Jatkossa tutkimme kahta ryhmää, joista toinen kuuntelee instrumentaalimusiikkia ja toinen vokaalimusiikkia. Vertailemme, miten heidän toipumisensa eroavat, Soinila kertoo.

Seppo Soinila
Professori Seppo Soinila tutkii musiikin vaikutusta aivojen kuntoutukseen.Petra Ristola / Yle

Musiikki on halpa keino

Musiikkikuntoutus on edullinen kuntoutustapa, sillä terapeutin ei tarvitse osallistua itse kuntoutustapahtumaan. Merkittävä lisäarvo on potilaiden kokema mielihyvä ja sen vaikutus kuntoutusmotivaation kohottajana.

Musiikin vaikuttavuus on tunnettu motoristen häiriöiden osalta jo yli 20 vuoden ajan.

Neurologian piirissä musiikin vaikuttavuutta on tutkittu eniten aivoinfarktipotilailla, Parkinsonin tautia sairastavilla tai dementoivasta muistisairaudesta, kuten Alzheimerin taudista kärsivillä potilailla. Kaikissa ryhmissä on voitu vakuuttavasti osoittaa musiikilla olevan kuntoutumista edistävä vaikutus.

Aivoinfarktiin liittyvä puheentuoton vaikeus, afasia, korjautuu merkittävästi paremmin, jos puheen uudelleen opettelu tehdään laulamalla yksittäisiä tavuja. Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden motorinen suoritus paranee merkittävästi musiikkiin tahdistetun päivittäisen kävelyharjoituksen seurauksena. Dementiapotilas puolestaan muistaa lauletun tarinan merkittävästi paremmin kuin kuultuaan saman tarinan puhuttuna.

Näyttö muissa neurologisissa tiloissa, kuten epilepsiassa, MS-taudissa tai aivovammojen jälkitiloissa, on toistaiseksi niukkaa.